Hitto tätä painonnousua nelikymppisenä!
Nuorempana pysyin normaalipainossa kun vain liikuin ja söin normaalisti. No enpä enää. Olin jopa hoikka, kokoa XS/S. Nyt menee heittämällä M. Aina jos vähän saa painoa pois tilanne jotenkin "korjaantuu" itsestään parissa päivässä. Ihan järjetön taistelu ylipainoa vastaan!
Fyysistä voimaakin kyllä on eli kaikki ei ole pelkkää läskiä, mutta kun olen niin turvonnut. Paino on 72 kg ja pituutta 166 cm, ennen paino oli 57-64 kg.
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samassa veneessä ollaan. 45-vuotiaaksi olin jopa hoikka ja oli helppoa myös pysyä hoikkana 163cm/52kg. Nyt muutamassa vuodessa tullut 20kg lisää painoa. Ja se vaan pysyy, kuumia aaltojakin on joten vaihdevuodet ne tässä on syynä. Todella turhauttavaa.
Ei ne kyllä itestään tuu. Se vaatii liikkumattomuutta ja ylisyömistä jo aika paljon et 20kg ylipainoa ja tiedän koska olen itse ollut suurimman osan elämästä ylipainoinen.
Itseasiassa ei vaadi ja tämä on varmaan syy, miksi niin monet uskovat kaikenlaiseen taikuuteen painonhallinta-asioissa.
Jos mennään ihan puhtaalla matematiikalla 20 kg lisää rasvaa tarkoittaa 140.000 kcal syömistä yli kulutuksen. Jos se jaetaan tasaisesti kolmelle vuodelle, se tarkoittaa 127 kcal ylimääräistä päivässä, mikä on esimerkiksi 20 g pähkinöitä, yksi ruispala (ilman päällysteitä), yksi iso banaani tai 100 g keitettyä riisiä, eli ei juuri mitään.
Lihominen ei sis todellakaan vaadi mitään mässäilyä vaan vain säännöllistä hiukan yli kulutuksensa syömistä vuosien ajan. Tästä seuraa, että ihmiset kuvittelevat syövänsä juuri niinkuin ennen ja ihmettelevät sitten, miksi lihovat.
Sama toimii sitten myös kulutuspuolella. Päivittäinen keskimääräinen askelmäärä laskee parilla tuhannella ja yksi treenikerta jää pois viikosta ja kalorivaikutus on samaa luokkaa ja silloin aletaan lihomaan, jos syöminen pysyy ennallaan. Tämä tapahtuu hyvin helposti esim. siinä vaiheessa, kun lapset kasvavat vaunulenkki-iästä harrastuskuskausikään ja sitten syytetään keski-ikää, hormoneita ja ties mitä horoskooppeja, vaikka syy on paljon yksinkertaisempi.
No tuo on hidasta lihomista. Mutta jos lihominen alkaa hetkessä kun tulee 40v ikää niin sitä en oikeen usko. Ja kyllä, tiedän itse että jos karkkia vetää naamaan ja jos masentuneena samalla makaa vaan sängyssä niin paino nousee kyllä. Sitten jos jättää karkit pois ja koittaa liikkua niin kai se hitaasti laskeekin.
Ai 20 kg kolmessa vuodessa on hidasta lihomista? No 20 kg vuodessa tarkoittaa n. 500 kcal päivittäistä ylimääräistä syömistä. Sekään ei ole kuin yksi kunnon voileipä liikaa päivittäin, eli ei sekään ei vaadi mitään järjetöntä mässäilyä, vaan säännöllistä päivittäistä yli kulutuksensa syömistä.
Itse lihon joka kevät helmikuusta heinäkuun loppuun 10kg vaikka liikkuisin mitenkä paljon ja söisin tarkkaan. Antihistamiinit ja korkea stressitaso lihottaa mut hetkessä. Parikuukautta niin 6kg on vyötäröllä. Ne lähtee itsestään tammikuuhun mennessä myös pois. Käytännössä mun kehossa tapahtuu jojoilua.
Ihan pienestä pitäen ollut näin. Jos en liikkuisi, niin olisin valtava läski. Kevällä j kesällä kuntoilu ulkona on mahdotonta, koska juostessa siitepölyssä lääkityksenkin kanssa sykket nousee haitalliselle tasolle tulehdustilan takia. Joudun kuntolemaan hyvin ilmstoiduissa paikoissa ja siitäkin huolimatta paino alkaa aina nousta. Yöunet heikkenee merkittävästi noin 4-5h ja niiden laatu on surkeaa.
Kehon asetukset on tällöin kerää kaikki energia keskivartaloon vaikka mitä tekisi.
Kyse ei siis ole enää puhtaasta matematiikasta. Toki kun kroppa pääsee pois pakene ja taisteletilasta, niin laihdun tosi nopeasti. Nyt kuukauden aikana olen pudottanut jo 2kg. Pujo oli viimeisin allergeeni minulle. Joulukuuhun mennessä olen pudottanut noin 6kg.
Minulla ei ole noin paha, mutta yleisesti tiedetty ja ainakin sertrisiini lihottaa lääkkeenäkin. Onneksi kun läski kerääntyy sisäelimiin kroonisen hermostollisen stressin takia, niin lihavuus ei näy vaatteet päällä mitenkään. Vyötä pitää löysyttää tai luopua kokonaan. Kasvoissa tai muutenkaan ei näy mitään. Kuntoilu on sydämen terveyden kannalta hyvä lopettaa kokonaan, jos ei saa järjestettyä hyvää steriiliä siitepölytöntä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä on tämä vouhkaus täällä jostain nousujohteisesta treenistä ja kuntoilun aloittamisesta? Olen kuntoillut ikäni ja syönyt terveellisesti kuten varmaan muutkin ketjun nelikymppiset, mutta kun se ei enää riitä ja sitä tämä ketju koskee.
En edes juo alkoholia, polta tupakkaa, mässää ruoalla tai herkuilla, mutta paino on sen 70,3 kg (katsoin vaa'alla tänään) ja 166 cm naiselle se on aika paljon vaikka olisi sitä lihasvoimaa. Plus olen taaperon äiti, tosin siihenkin joku sanoo, että kyllä hänelläkin on kotona taapero eikä se mitään tee jaksamiselle vaan vika on minussa. ap
No sitä se vouhkaus nousujohteisesta treenistä on, kun tuollainen perusjumppailu ei enää riitä, kun nuoruus ei hoida kaikkea puolestasi.
Ei kuule riitä mikään muukaan, jos tavoitteesi on pysyä viisikymppisenä kaksikymppisen kunnossa. Se ei vaan ole mahdollista.
Kyllä me kaikki tunnistamme keski-ikäisen ihmisen habituksen. Tunnistamme jopa eläinlaumasta keski-ikäiset yksilöt. Jotenkin vaan kuvittelemme, että just minä voisin ja just minun pitäisi olla poikkeus, tai muuten olen epäonnistunut.
Aika ja palautuminen ei yksinkertaisesti riitä siihen, se on totta. Toisaalta esimerkiksi on lajeja joissa on toisinpäin. Kuten tanssi tai kordinaatiota vaativat lajit, jotka perustuu ihan muuhun kuin kovaan kuntoon ja nopeuteen tai voimaan.
Nuori voi tehdä toistoja tunnin aikana enemmän, mutta usein nuori on malttamaton. Jos tanssii neljä tuntia ottaen huomioon sykkeen ettei nouse liikaa aamulla ja illalla, niin kehittyy paremmin kuin nuori ja toistomäärätkin voi olla suuremmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni treenaisin enemmän kehonpainolla, mutta monet liikkeistä ovat jo helppoja (peruskyykyt) tai sellaisenaan todella vaikeita. En ole koskaan saanut tehtyä ainuttakaan puhdasta leuanvetoa. Painan varmasti liikaa siihen. Liikkuvuuskaan ei riitä esim. pistoolikyykyyn. Minua myös pelottavat liikeet, joissa pitäisi seistä käsillään. Koen, että tehokasta treeniä on paljon helpompi tehdä ja skaalata kuntosalilla. Selkäkin saa vastusta taljasta. Salilla voin kokeilla sitä leuanvetoakin esim. kuminauhan avulla ja ihan vain säännöllisellä ryhdikkäällä roikkumisella, koska tangot ovat siellä hyvällä korkeudella.
Peruskyykystä saa irti paljonkin, jos pysähtyy yhden liikkeen aikana aina noin tulitikkuaskin verran ja laskeutuu taas askin verran ja pysyy siinä noin 10s. Tulee tosi kova treeni. Alas asti sama siten että jännitys pysyy kokoajan. Alasmennessäkään ei päästetä löysäksi niveltten varaan. Ei tarvi tehdä kuin kolme kyykkyä. Tosi raskas ja kehittää voimaa. Jos tekee saman esim 5kg painolla, niin raskas. Itse otan 20kg pojan selkään ja teen yhden setin vain.
Maailman huiput tekee myös isometrinen pysäytys ja jatkuva jännitys tyylillä.
Huonot unet ja stressi saavat hormonitasot sekaisin -> nälkää on turha yrittää kontrolloida ja liikkua ei jaksa kovalla intensiteetillä. Siinä selitys. Jos syö lääkkeitä, ne hidastavat aineenvaihduntaa entisestään.
Varmasti vaikuttaa, että nykyään ihmiset itse mukaanlukien mässyttää ruokaa enemmän kuin ihmiset vaikka 70-luvulla, jolloin ei ollut tälläistä valikoimaa kaikenlaisia herkkuja, paistopistetuotteita,kaikenlaisia rasvaisia prosessoituja elintarvikkeita jne. Ja syödään usein. Pysyä hoikkana vaatii kovaa itsekuria, ettei sorru liikaa syömään ja syö terveellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpointa on hyväksyä itsensä.
On kaksi täysin eri asiaa hyväksyä itsensä ja hyväksyä se kunto, missä on tällä hetkellä.
Kuvitellaan vastaavanlainen tilanne. Haluaisit lääkäriksi, mutta sinulla ei ole osaamista siihen. Vaihtoehtosi on hyväksyä tilanne tai hankkiutua lääkikseen ja lukea lääkäriksi. Kumpi on parempi ratkaisu?
Aivan sama juttu terveyden ja hyvinvoinnin kanssa. Voit joko hyväksyä, että me ollaan hävitty tää peli tai tehdä asialle jotain. Kumpi on parempi ratkaisu?
Vain joku insinööri kykenee noin putkimaiseen ajatteluun? Ei elämä mene noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä miehet jotka käyvät vain salilla. Eivät jaksa arkielämässä mitään. Itse asun 4krs ilman hissiä ja kannan kotiini painavat kauppakassit, 3 ihmisen ruuat ja pyykit monta krt vko.
Näetkö useinkin unia näistä miehistä, jotka pystyvät salilla nostamaan mitä tahansa, mutta eivät sitten salin ulkopuolella saa edes kauppakassia ilmaan?
No eikö se salilla käynti ja arkiliikunta olkaan eri asioita? Se kauppakassien kantaminen neljänteen kerrokseen vaatii muutakin kuin voimaa. Eli sitä kestävyyttä ja hapenottokykyä, jota painojen nostaminen salilla ei oikein harjoita. Joku salimake voi hyvinkin penkkipunnertaa 150 kiloa, mutta portaiden nousu tuottaa hankaluuksia, jos sitä kestävyyttä ei ole treenattu.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti vaikuttaa, että nykyään ihmiset itse mukaanlukien mässyttää ruokaa enemmän kuin ihmiset vaikka 70-luvulla, jolloin ei ollut tälläistä valikoimaa kaikenlaisia herkkuja, paistopistetuotteita,kaikenlaisia rasvaisia prosessoituja elintarvikkeita jne. Ja syödään usein. Pysyä hoikkana vaatii kovaa itsekuria, ettei sorru liikaa syömään ja syö terveellisesti.
Tämä on ihan taloutta säätämällä aiheutettu ongelma.
Ihmisten ei kannata säästää viikonlopun herkuista 20-40 vuotta uuteen autoon tai johonkin lomamatkaan. Elämä ei ole tarpeeksi pitkä ja ostovoima on niin matala, että tulee halvemmaksi ottaa hassistrippi kotisohvalla lauantaisin, kuin säästellä vuosia johonkin parin viikon lomaan.
Ihmisten palkkataso on sellainen että ne valitsee ne pitsat pitseriasta, lauantain sipsit ja sen sikspäkin olutta. Koska se on järkevämpi vaihtoehto kuin vetää lauantai jollain hernekeitoll ja tuijotella seiniä. Jos sillä rahalla saisi jotain muutakin ja nopeammassa ajassa kuin 20-40 vuotta kun olet keski-ikänen tai eläkkeellä, niin kyllähän ihmiet jättäisi ostamatta ne herkut ja roskat.
Koronarokotteet tuhonneet monen ihmisen aineenvaihdunnan.
Nelikymppisenä painonhallinta oli helppoa. Laihdutin ongelmitta 24 kiloa. Pysyivät pois noin 10 vuotta. Nyt viiskymppisenä nousee väkisellä vaikka ei muutoksia elintavoissa.
Täällä nelikymppiset ovat huomanneet, että paino nousee salakavalasti. Huomio on tärkeä. Väitän, että takana on meillä monilla joku aineenvaihdunnallinen, hormonaalinen ikääntymiseen liittyvä muutos, joka pahenee kun ikää on 50-65. Ainakin meillä naisilla on näin. Olen itse jo lähempänä 70 vuotta ja ainoa keino pitää normaalipaino on syödä joka ikinen päivä suunnilleen sama määrä. Tylsäähän se on ja ajattelen, että laatu korvaa määrän syömisessä. Iltaisin en syö juuri mitään ja joka aamu vaakaan. Ei tähän liikunnat auta.