Moni valittaa, että asunnossa on liian vähän säilytystilaa

Meillä oli liian vähän valmista säilytystilaa, mutta onneksi eteinen on hehtaarieteinen ja sinne saatiin rakennettua isot säilytystilat. Mutta on sitä tavaraakin liikaa, karsia voisi ihan reippaasti. Aina välillä jotain lähtee, mutta ronskimminkin saisi karsia. 

säilytystilan puute on vain hamstraajilla. ei normaaleilla ihmisillä. tarkistin asian ukon veljeltä kun se asuu yksin. sillä on kaksi settiä lakanoita, kymmeneksi päiväksi vaatteita/kausi. eli kesärytkyt ja talvivarustus. jalkineet: kesällä paljasjalka kenkät+saappaat, ja talvella käyttää vain talvisaappaita. tämä kaikki on kuulemma mahdollista varustehuollon ansiosta. pesee pyykkiä ja vaihtaa korjauskelvottomat uusiin, eli noin 10 vuoden välein vaihtuu tekstiilit. jalkineet useammin. itsehän en moiseen pystyisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli yhdet housut, yksi takki, yksi lautanen, yksi haarukka, yksi lakana, yhdet alushousut sekä kesäksi ja talveksi? Ei sänkyä, pelkkä retkipatja.

Voi tyhmyyttä!!!! Minulla on kolme aluslakanaa, ei enempää niillä on menty vuosia. Viimeksi laitoin saman lakanan pesun jälkeen, kuivirista suoraan sänkyyn. Periaatteessa pärjää kahdella aluslakanalla, tyynyliinoilla ja pussilakanalla, kun yhdet on pesussa toiset käytössä. 

Ei perheessä jossa on useampi henkilö

Millä tavoin tarvittavien lakanoiden määrä per henkilö kasvaa, jos perheessä on useampi henkilö??

Kukaan ei väittänyt lakanoiden määrä/henkilö kasvaa. Kahdella 2 lakanaparilla (2 aluslakanaa ja 2 pussilakanaa) pärjää yksi henkilö. Kuudella hengellä se tarkoittaa 12 aluslakanaa ja 12 pussilakanaa. Neljän lakanan säilytystila on huomattavasti vähemmän kuin 24 lakanan

Tilastollisesti 6 heng. perheet ovat todella harvinaisia ja tilanne on päällä vain muutaman vuoden, koska Suomessa nuoret muuttavat omilleen viimeistään parikymppisenä, eikä sen takia kannata rakennustuotantoa suunnitella. 

Suurin osa kotitalouksista on nykyään 1-2 heng. talouksia.  Ja ihmisellä on liikaa tavaraa ja ilmiö on alkanut  70-luvulla, jolloin elintaso nousi  ja   monen arvomaailma perustuu materiaan. Tosin, pientä muutosta on tapahtunut, erityisesti jos on valveutunut luonnonvaroista ja ympäristöarvoista ja halu karsia tavaran määrään, joka ei tuo onnea ja ihminen pärjää vähemmäkin. 

Vierailija kirjoitti:

säilytystilan puute on vain hamstraajilla. ei normaaleilla ihmisillä. tarkistin asian ukon veljeltä kun se asuu yksin. sillä on kaksi settiä lakanoita, kymmeneksi päiväksi vaatteita/kausi. eli kesärytkyt ja talvivarustus. jalkineet: kesällä paljasjalka kenkät+saappaat, ja talvella käyttää vain talvisaappaita. tämä kaikki on kuulemma mahdollista varustehuollon ansiosta. pesee pyykkiä ja vaihtaa korjauskelvottomat uusiin, eli noin 10 vuoden välein vaihtuu tekstiilit. jalkineet useammin. itsehän en moiseen pystyisi. 

Minulla on kai erityisen vähän vaatteita, esimerkiksi vain kolme toimistopaitaa, joita käytän viikottain toimistopäivinä. Ja koska vaatteet ovat jatkuvassa käytössä ja pestään usein, kaksi vuotta on niiden maksimi käyttöikä. Siihenkin päästäkseni joudun usein silittämään niihin paikkoja, reikiä torppaamaan. Lenkkareita en voisi kuvitellakaan, että kestävät kahta vuotta kauemmin. Lenkkeilen paljon ja ensimmäisenä aina rikkoutuu päällinen, sitten alkaa liima irtoilla.

Urheiluvaatteet kestävät kauimmin, varmaankin kun ovat keinokuitua. Mutta keinokuituja en halua käyttää arjessa, ovat epämukavia.

Vierailija kirjoitti:

Säilytystilaa ei ole koskaan tarpeeksi. Kun tilaa on se täyttyy.

Tämä! Mää asun yksistäni 80 neliön rivarissa ja mulla on sekä ulko- että sisävarasto mutta silti kaikki paikat väärällään kamaa. Kai se on sitä että köyhä ei raaski heittää mitään pois "kun sitä voi tarttee vielä";)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säilytystilaa ei ole koskaan tarpeeksi. Kun tilaa on se täyttyy.

Tämä! Mää asun yksistäni 80 neliön rivarissa ja mulla on sekä ulko- että sisävarasto mutta silti kaikki paikat väärällään kamaa. Kai se on sitä että köyhä ei raaski heittää mitään pois "kun sitä voi tarttee vielä";)

Minulla tää jokaisen kuminauhan pätkän ja lasipurkin säästäminen johtui juuri köyhästä lapsuudesta. Ikinä ei saanut mitään, joten kun itse pääsi palkkatöihin, piti ostaa kaikenlaista krääsää ja pitää kaksin käsin kiinni jokaisesta tavarasta. Vasta tulotason nousun myötä aloin ymmärtämään psykologiaa sen ilmiön taustalla, ja miten turha tavara estikin minulta mukavan ja huolettoman elämän. Siis esimerkiksi jos vaatekaappi on ääriään myöten täynnä, ei enää käytäkään kuin niitä kahta paitaa jotka ovat viimeisimmäksi tulleet pesusta. 

Nyt mietin tarkoin jokaisen tavaran mitä ostan, pidämme asunnon väljänä ja heitämme rikkinäiset tai muuten kelvottomat tavarat suoraan roskiin, emmekä jää pohtimaan niiden korjausta tai kierrätystä. Samat huonekalut ovat olleet jo lähes 15 vuotta. Arki toimii eikä tavaraa ole liikaa.