Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko normaalia ottaa pari päivää töistä vapaata vanhemman kuollessa
29.09.2026 |
Onko normaalia ottaa pari päivää töistä vapaata vanhemman kuollessa?
Kommentit (74)
jos asioidenhoito vaatii arkipäiviä, virastot jne mitä ei voi sähköisesti hoitaa. omaa lomaa palkatonta- hautajaisiin meno- jonne ei pakko mennä, siunaaminen tai ei siunausta ja maahanpano tai krematorioon kuljetus ei vaadi läsnäoloasi- ammattilaiset hoitaa prosessin a- ö. kuolemaan varustaudutaan ennakoidusti vaikka olisi äkkikuolema- suunnitelma on valmiina ns pöytälaatikossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertoo todella sairaasta, läpeensä kovasta yhteiskunnasta, jos ei suuri suru ole muka lyhyen sairasloman paikka. Kun ihminen itkee voimattomana vähän väliä menetyksensä vuoksi, ei kykene ajattelemaan selkeästi ja toiminta on hidastunut kuin unessa, niin minkähänlaisen kivikovan tunteettomuustieteen päätelmien pohjalta hän on jumankauta sillä hetkellä työkykyinen!
Kyllä me elämme nykyään äärettömän kovassa yhteiskunnassa. Toista olisi, toisin olisi moni asia, jos vallassa olisivat empatiakykyiset ihmiset. Se vaan, kun eivät yleensä ole niitä valtaa hamuavia...
Tämähän on ihan yksilöllistä että miten kukakin reagoi kuolemaan, eikä tähän ole olemassa mitään normaalia. Olosuhteet vaikuttaa, eikä ne ole koskaan mikään vakio mikä olisi kaikilla samalla tavalla. Tietty on varmaan järkevää hankkia sairaslomaa mikäli kokee ettei pysty syystä tai toisesta olemaan töissä.
Itse taas en vaan ole kokenut sellaista tarvitsevani, vaikka sekä isovanhempani että toinen vanhemmistani on kuolleet äkillisesti.
No siis tarvitseehan siihen yhden arkipäivän ihan hautajaisasioiden järjestämiseen virastoissa. Ja sitten vielä varsinainen siunauspäivä.
Vierailija kirjoitti:
Sairauslomaa ei voi pitää, minulle ainakin sanottiin, että suru ei ole sairaus, mutta palkatonta voi tietenkin ottaa, jos työnantaja sallii.
Ei suru olekaan, mutta jos ei pysty nukkumaan, syömään tai olemaan itkemättä, niin silloin toki saikkua saa. Itse sain kolme viikkoa, kun mies kuoli.
Ottaa palkatonta lomaa. Mitä työnantaja tekee osatyökykyisellä työntekijällä? Ei mitään.
Suru ei ole palkallisen sairsusloman peruste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No siis tarvitseehan siihen yhden arkipäivän ihan hautajaisasioiden järjestämiseen virastoissa. Ja sitten vielä varsinainen siunauspäivä.
Minulla kaiken hoiti siskoni. Itse elin normaali arkea.
Minä olin viikon, koska äitini kuoli äkillisesti onnettomuudessa. Menin työterveyteen ja siellä antoivat jonkun diagnoosin jonka varjolla sain olla viikon saikulla. Seuraavalla viikolla menin töihin, mutta surin tietenkin edelleen. Onneksi työnantaja oli ymmärtäväinen ja antoi minun tehdä hetken aikaa helpompia työtehtäviä ja pääsin siten taas arkeen kiinni.
Kuten jo aiemmin joku viisas ketjussa totesi, että aika armottomassa yhteiskunnassa eletään, kun läheisen kuolema ja suru ei automaattisesti oikeuta sairaslomaan, jos siis työntekijä oikeasti suree.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin on. Itselläni äiti kuoli perjantaina ja olin maanantaina uudessa työpaikassa. Iso virhe. En todellakaan ollut työkykyinen pariin viikkoon ( ainakin).
Itse pidin viikon. Sen lisäksi, että kova suru, asioita pakko hoitas
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olin viikon, koska äitini kuoli äkillisesti onnettomuudessa. Menin työterveyteen ja siellä antoivat jonkun diagnoosin jonka varjolla sain olla viikon saikulla. Seuraavalla viikolla menin töihin, mutta surin tietenkin edelleen. Onneksi työnantaja oli ymmärtäväinen ja antoi minun tehdä hetken aikaa helpompia työtehtäviä ja pääsin siten taas arkeen kiinni.
Kuten jo aiemmin joku viisas ketjussa totesi, että aika armottomassa yhteiskunnassa eletään, kun läheisen kuolema ja suru ei automaattisesti oikeuta sairaslomaan, jos siis työntekijä oikeasti suree.
Miksi näiden pitäisi automaattisesti oikeuttaa sairaslomaan? Sairaslomalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa sureeko vaiko ei, vaan sillä eftä onko työkykyinen vai ei.
En ole ottanut vapaata isän enkä äidin kuoleman johdosta. En edes sanonut kenellekään, muuten olisin alkanut itkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä saa pitää kolme päivää palkallista vapaata asioiden järjestelyyn + hautajaispäivä. Ei tarvitse kikkailla kenenkään saikkujen kanssa.
Kun äitini teki itsemurhan, sain päivän sairauslomaa. En todellakaan ollut työkykyinen, itkin koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut on herkempiä. Yksi kaveri oli pois koulusta varmaan kuukauden sen jälkeen kun sen vanhemmat oli kuolleet.
Täysin normaalia. Pitää siinä myös alkaa perunkirjoituksia tekemään ja soittamaan suku läpi ja itkeä vielä kun heille myös ilmoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo todella sairaasta, läpeensä kovasta yhteiskunnasta, jos ei suuri suru ole muka lyhyen sairasloman paikka. Kun ihminen itkee voimattomana vähän väliä menetyksensä vuoksi, ei kykene ajattelemaan selkeästi ja toiminta on hidastunut kuin unessa, niin minkähänlaisen kivikovan tunteettomuustieteen päätelmien pohjalta hän on jumankauta sillä hetkellä työkykyinen!
Kyllä me elämme nykyään äärettömän kovassa yhteiskunnassa. Toista olisi, toisin olisi moni asia, jos vallassa olisivat empatiakykyiset ihmiset. Se vaan, kun eivät yleensä ole niitä valtaa hamuavia...
Ilman muuta suru on palkattoman vapaan paikka, mutta ei suru ole sairaus.
Hassua, että ennen hautajaisissa oli kymmeniä ihmisiä ja surulliset omaiset, nyt hautajaisissa ei välttämättä ole edes aikuisia lapsia paikalla, vaikka he ovat surun takia poissa töistä.
On epänormaalia jos ei ota. 2-3 viikkoa saikkua jos vanhempi kuolee.
Vierailija kirjoitti:
On epänormaalia jos ei ota. 2-3 viikkoa saikkua jos vanhempi kuolee.
Millä tavalla epänormaalia?
Alue: Aihe vapaa
Sureva voi olla myös työturvallisuusriski.
Ohjeistin yhden alaiseni hakemaan viikon sairauslomaa, kun katsoin että häntä autoa ajaessakin aina välillä itketti.
Loman jälkeen työt sujuivat taas normaalisti.