Tuleeko perinnöstä aina riita, jos ei ole ainut perijä?

Jos välit ovat ennestään huonot, niin takuulla tulee riitaa. Jos välit ovat hyvät niin kuin sisaruksilla usein on, niin tuskin tulee, ellei ole paljon omaisuutta ja monimutkaisia yrityskuvioita tai uusperheitä sekä sisarpuolia. Niistä voi saada aikaan niin sekavan paletin, että riitoja syntyy helposti.

Voisiko vanhemmat myydä asunnon sisaruksellesi jo nyt alennettuun hintaan ja jäädä itse siihen vuokralle? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee. Kaikki vaan myyntiin. Rahat helppo jakaa. Ehkä. Paitsi jos yksi haluaa enemmän kuin muut. Tuli ihan turhaan kiva yli vuoden jumppa ja pesänjakajan lasku oli 7000e. Lopputulos oli sama kuin olisi ollut alunperinkin eli tasan 3 osaan meni perintö. 7000e meni tuhkana tuuleen. Mut vänkyrä sai valtakiksinsä.  

Kaikkea perinnöksi saatua ei välttämättä halua myydä, vaikka suvussa kulkeneita metsiä. Jos on sijoitusasuntoja tms. niin kannattaa valita myyntiajankohta asunnon hintakehityksen mukaan eikä myydä vain mahdollisimman äkkiä pois.

Tunnesiteet pitäisi pystyä järjellä käsittelemään. Se jos joku ei halua tunnesyistä myidä on todella itsekästä, jos toinen/toiset saisi siitä kymppitonneja rahaa. Se jos oma kukkaro on kunnossa, niin toisella se voi olla pahasti velkainen tai vaikka rahat ei riitä lääkkeisiin, saatika edes jokapäiväiseen elämään. Silloin tämän kiinnipitäjän pitää olla valmis lunastamaan muiden osuus, Ja ihan heti, ei millään osamaksulla.....

Tietenkin perintö kannattaa jakaa viisaasti eikä vain pilkkoa kaikkea yhtä suuriin osiin. Omistetaan metsä yhdessä ja toinen sisarus saa asunnon ja toinen vaikka osakkeet jos on akuutimpaa tarvetta rahalle. Noin esimerkiksi. Kunhan sovitaan yhdessä ja ollaan tyytyväisiä jakoon.

Äitimme kuoli kesällä, hautajaiset olleet ja perukirjat, meitä on 2 siskosta, emme ole riidelleet mistään asiasta, korut jaimme sovussa,  osan myimme. Asunto vielä on jossa tarvittaessa voi yöpyä myös lapsemme.

Korut tuntuvat olevan tärkeä osa perintöä. Varmasti ovat arvokkaita, koska niistä jopa tapellaan. Minulta ei jää koruja, eikä jäänyt vanhemmilta, eikä tädeiltä, eikä anoppilasta. Muuta omaisuutta heiltä kyllä jäi, ja ehkäpä minultakin jää, jos en tuhlaa kaikkea. 

Vierailija kirjoitti:

Voisiko vanhemmat myydä asunnon sisaruksellesi jo nyt alennettuun hintaan ja jäädä itse siihen vuokralle? 

Miksi tämän toisen pitää saada haluamansa, eli asunnon halvalla. Vain koska hän haluaa? 

Ei pienintäkään riidanpoikastakaan molempien vanhempien keskimääräistä isojen kuolinpesien hoidossa. Jaettavaa ja jakajia oli paljon ja kaikki meni sovussa. Kaikilla oli sjatus, että kuolinpesien hoitaminen arvokkaasti oli viimeinen palvelus vanhemmille. Ois ollut häpeällistä alkaa riitelee, jostain maallisesta.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko vanhemmat myydä asunnon sisaruksellesi jo nyt alennettuun hintaan ja jäädä itse siihen vuokralle? 

Ai, että 100 000e asunto vaikka 80 000e ? Eninnäkäään sisaruksellani ei ole mahdollisuutta uuteen velkaan. Hänellä on iso asuntolaina nykyisestä asunnostaan. Hän haluaisi odottaa niin kauan, että myi sen joskus ja ostaa sitten halpa asunto maalta. Toiseksi se olisi minua kohtaa yhtä väärin. 

Ap.

Voihan hyvin olla, että vanhempanne vielä muuttavat elämänsä aikana ja myyvät asunnon silloin. Jos siskosi ei silloin voi ostaa asuntoa niin koko ongelma ratkeaa itsekseen. Älä sovi vielä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on yksi veli, eikä meille tullut riitaa. 

veljen vaimo tosin yritti änkyttää jotain, mutta käskin olla puuttumatta asiaan, joka ei hänelle kuulu. Lopputuloksena hän poisti minut fb:n kavereista.

 

Hän koki epäoikeudenmukaisena sen, että vanhempani olivat merkinneey minut pienen henkivakuutuksen perijäksi, koska minä hoidin vanhempieni asiat 100 prosenttisesti. Veljeni vaimoineen näki vanhempiani yhden päivän ajan kolmen vuoden välein.

Ykkössääntö perinnönjaossa. Siihen eivät perijöiden puolisot osallistu ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei tullut, meitä on kolme sisarusta. Myytiin kaikki ja jaettiin rahat tasan

Meitä 3 lasta. Kun isämmekin nukkui pois niin viimeiseen asti, minkä laki sallii, jätettiin perunkirjoitus. Henkilöt jotka sen teki, sanoi meille lopuksi: Kunnioitettavaa ja miellyttävää olla läsnä tälläisessa perunkirjoituksessa, missä ei riidellä eikä revitä edesmenneitä vaan asiat hoidetaan fiksusti kuten sivistyneet tekee. Valitettavan monenlaista on joutunut kohtaamaan ja todistamaan. 

Sitä ei kuule tiedä kuka perii kenet. Parempi kun odottelee ihan rauhassa sen, että on ensin perintö mistä riidellä. 

Oman kokemukseni mukaan ongelmaa ei ole. Useammassa pesässä olen ollut osakkaana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko vanhemmat myydä asunnon sisaruksellesi jo nyt alennettuun hintaan ja jäädä itse siihen vuokralle? 

Miksi tämän toisen pitää saada haluamansa, eli asunnon halvalla. Vain koska hän haluaa? 

Toisaalta silloin asunto ei olisi myöhemminkään ap:n ongelma. Jos nyt ostaa asunnon "halvalla" ja vanhemmat asuvat siinä yhtiövastiketta vastaan vaikka 15 vuotta niin asunnon arvo voi olla kolmasosa nykyisestä. 

Ei aina, perintö jaettiin sovussa ja metsätila jäi yhteisomistukseen. Tila on ollut suvussa pitkään ja kaikille on selvää että se on meillä vain lainassa. 
AP:n kannattaa huomioida asunnon perintöarvo, vuokratuotto ja mahdollinen myyntihinta. Erittäin todennäköistä että asunto on arvokkaimmillaan perintöhetkellä, ja helpointa on kun sen realisoi muutaman vuoden kuluessa jolloin perinnön arvon saa vielä korjattua vastaamaan käypää arvoa verottajan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ei aina, perintö jaettiin sovussa ja metsätila jäi yhteisomistukseen. Tila on ollut suvussa pitkään ja kaikille on selvää että se on meillä vain lainassa. 
AP:n kannattaa huomioida asunnon perintöarvo, vuokratuotto ja mahdollinen myyntihinta. Erittäin todennäköistä että asunto on arvokkaimmillaan perintöhetkellä, ja helpointa on kun sen realisoi muutaman vuoden kuluessa jolloin perinnön arvon saa vielä korjattua vastaamaan käypää arvoa verottajan kanssa.

Muuttotappiokunnassa arvokkaimmillaan perintöhetkellä? Mutta otit esille asian, jonka luultavasti monet unohtavat: jos peritty asunto myydään halvemmalla kuin perukirjaan kirjattu arvo, perintöveroon kannattaa/täytyy tehdä oikaisuhakemus. 

Minulla oli vanhempieni asunnon arvo perukirjassa 200 000€ perustuen aluella myytyjen asuntojen neliöhintoihin, home ja sädesienen (valesokkelirivari) takia paras tarjous remppa/rakennusliikkeiltä oli 10 000€! Korjaus perintöveroon ja luovutustappioiden 5 vuoden "hyvitysaika".  Toivottavasti termit meni oikein.

Vierailija kirjoitti:

No tuosta kannattaa sitten laatia oikein paperi että miten toimitaan missäkin tilanteessa. Ei mitään suullisia sopimisia jos et voi 100% luottaa. Helppo toisen sitten sanoa että en ole aikonut muuttaa, en ole sanonut niin jne. Minulla myös sisarus ja toinen nyt jo haastaa riitaa. Totesin että haluaa kaiken itselleen ja yrittää suututtaa minut luopumaan perinnöstä. Vanhempi voisi testamentilla tehdä jaon mutta tykkää ennemmin usuttaa riitelemään meidät.  

Ja lakimies avuksi. Aina niitä välien hämmentäjiä on. Asia voi selvitä sinulle vasta paljon myöhemmin. 

Kyllä perinnöstä saa aina kunnon riidan aikaiseksi vaikka olisi ainoa perijä.

Mahdollisimman vähän yhteisomistusta. Kaikki vaan jakoon ja/tai lihoiksi heti. Ap:n sisaruksen idea on typerä, koska hän ajattelee mahdollisia eläkepäiviään ja toisaalta haluaa jakaa sijoitusriskin sinun kanssasi eli jos asunnon hinta laskee, niin sinä häviät. Lisäksi mieli voi muuttua myöhemmin. Joko hän lunastaa sinut siitä pois nyt tai sitten joku vieras ostaa asunnon. Ei kannata lähteä yhteisomistukseen lainkaan ainakaan noilla ehdoilla. Parempi kerta rytinä kuin ikuinen kitinä.

Isäni kotona kaksi sisarusta yrittivät aikanaan väkisin saada isäni siihen, että mummula jäisi mökiksi heille. Talo oli siis järven rantaan asti ulottuvalla tontilla vanha rintamamiestalo. Isäni piti ideaa älyttömänä, koska toinen sisko asui ulkomailla ja tietysti halusi kesäpaikan Suomesta. Heinäkuuksi luonnollisesti. Toisella siskolla taas ei ollut mitään lomapaikkaa valmiiksi. Mutta meillä oli hyvä mökki samalla järvellä noin 1km:n päässä eli miksi isä haluaisi olla toisessa lomapaikassa osakkaana, kun kerran on jo yksi lomapaikka hoodeilla. Lisäksi arvasi, että mökistä tulee myöhemmin riitaa, koska tämä ulkomailla asuva olettaa saavansa aina parhaat kesäviikot, koska hänhän ei muuten saa siellä oltua ja toiselle jää sitten kaikki paitsi se juhannuksesta kuusi viikkoa. Kumpikin sisarus  suuttui, kun joutuivat isäni lunastamaan siitä pois. Hyvin sopuhintaan antoi osuutensa. Hyvä niin. Myöhemmin siskot riitautuivat juuri tuosta mökistä ja toinen osti toisen sitten vielä pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei aina, perintö jaettiin sovussa ja metsätila jäi yhteisomistukseen. Tila on ollut suvussa pitkään ja kaikille on selvää että se on meillä vain lainassa. 
AP:n kannattaa huomioida asunnon perintöarvo, vuokratuotto ja mahdollinen myyntihinta. Erittäin todennäköistä että asunto on arvokkaimmillaan perintöhetkellä, ja helpointa on kun sen realisoi muutaman vuoden kuluessa jolloin perinnön arvon saa vielä korjattua vastaamaan käypää arvoa verottajan kanssa.

Muuttotappiokunnassa arvokkaimmillaan perintöhetkellä? Mutta otit esille asian, jonka luultavasti monet unohtavat: jos peritty asunto myydään halvemmalla kuin perukirjaan kirjattu arvo, perintöveroon kannattaa/täytyy tehdä oikaisuhakemus. 

Minulla oli vanhempieni asunnon arvo perukirjassa 200 000€ perustuen aluella myytyjen asuntojen neliöhintoihin, home ja sädesienen (valesokkelirivari) takia paras tarjous remppa/rakennusliikkeiltä oli 10 000€! Korjaus perintöveroon ja luovutustappioiden 5 vuoden "hyvitysaika".  Toivottavasti termit meni oikein.

Niin eli asuntojen hintojen nousua ei kannata odottaa. Jos asunto on tarkoitus realisoida, se kannattaa tehdä heti, tai ainakin oikaisuajan kuluessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko vanhemmat myydä asunnon sisaruksellesi jo nyt alennettuun hintaan ja jäädä itse siihen vuokralle? 

Miksi tämän toisen pitää saada haluamansa, eli asunnon halvalla. Vain koska hän haluaa? 

Toisaalta silloin asunto ei olisi myöhemminkään ap:n ongelma. Jos nyt ostaa asunnon "halvalla" ja vanhemmat asuvat siinä yhtiövastiketta vastaan vaikka 15 vuotta niin asunnon arvo voi olla kolmasosa nykyisestä. 

Isä on 88 vuotias ja sairastaa vakavaa rappeumatautia ja äiti pari vuotta nuorempi ja liikuntarajoitteinen hänkin. 15 vuotta he eivät todennäköisesti elä mitenkään. Tilanteen huomioon ottaen en yllättynyt sisarukseni puheet tulevasta.

Ap.