Miksi niin moni juuttuu musamaussaan sinne omaan nuoruuteensa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska menneinä vuosina oli oikeasti lahjakkaita artisteja. Ei ollut autotunea ja soitto sujui. Nykyään artistit vaan puhuu taustanauhan päälle.

Jos nykyisestä valtavasta tarjonnasta kuulee lähinnä muutaman valtavirran hitin ja niiden perusteella päätyy siihen, että nykyään artistit eivät osaa laulaa tai soittaa ja että kaikki muusikot käyttävä autotunea, niin oma tutustuminen uuteen musiikkiin on varsin pinnallista. Nykyään julkaistaan niin valtava määrä musiikkia joka päivä, ja mukana on ihan yhtä lailla taitavia laulajia, soittajia, bändejä ja tuottajia kuin ennenkin. Osa hyvästä uudesta musiikista ei tietenkään päädy radion tai Spotifyn isoimmille listoille, vaan sitä pitää itse vähän etsiä. Se, että sanoo ettei nykyään ole lahjakkaita muusikoita, kertoo loppujen lopuksi aika paljon enemmän siitä, ettei itse ole viitsinyt tai osannut löytää niitä, kuin siitä millaista musiikkia nykyään oikeasti tehdään. Jos on tutustunut lähinnä siihen kaikkein näkyvimpään valtavirtaan, niin onhan se aika pieni otanta koko nykyisestä musiikkitarjonnasta.

On tutkittu ja erittäin huonoksi todettu ihan ammattilaistenkin taholta.

Ripuli soi tunnista tuntiin, kaikilla kanavilla. Samat, muutama kappale, niin kauan, että joku kanavapomo kyllästyy itse. Sitten taas uusia kappaleita puhkisoittoon.

Se on nykyradion vika, ei musiikin. Itse olen lopettanut radion kuuntelun aikoja sitten, kun Spotify yms. on olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinni siitä, että nykymusiikki olisi huonoa, vaan siitä, että harva ihminen on OIKEASTI intohimoinen musiikin kuluttaja ja rakastaja. Harvaa kiinnostaa oikeasti etsiä musiikkia, ja jopa harvempi oikeasti osaa käyttää konetta ja internettiä uuden musiikin etsimiseen. Kaikki mikä ei kuulu radiolta tai jossain festarilla, sitä ei ole olemassa. 

Ei se uuden musiikin etsiminen mitään rakettitiedettä ole. Siihen riittää, että kirjoittaa streamauspalvelun hakukenttään vaikka jonkin jo pitämänsä artistin, kappaleen tai genren nimen ja laittaa perään sanan ”radio” tai valitsee valmiin soittolistan. Tai napauttaa auki palvelun automaattisesti luoman viikoittaisen suosituslistan. Ja ja jos haluaa sukeltaa vielä syvemmälle pintahittejä kauemmas, sitäkään varten ei tarvitse olla mikään tekniikkaguru. SoundCloud ja Bandcamp ovat täynnä heti saatavilla olevaa undergroundia, Redditin yhteisöistä (kuten r/listentothis) löytää päivittäin uusia helmiä, ja Youtubesta voi katsoa KEXP:n tai NPR Tiny Deskin kaltaisia live-kanavia. Se vaatii vain hitusen uteliaisuutta eikä sen kummempaa teknistä osaamista. Ei ole vaikeampaa kuin tän palstan käyttö.

Juu, nämä on ihan ilmiselviä asioita modernille ihmiselle (tai diginatiiville), jolle musiikin etsiminen on oikeasti miellekästä puuhaa ja joka on oikeasti intohimoinen musiikin suhteen, mutta suurin osa ihmisistä ei lukeudu näihin joukkoihin, vaan ovat liukuhihnakuuntelijoita, jotka eivät halua nähdä minkäänlaista vaivaa, että oikeanlainen musiikki kantautuu korviin. Nykyään tämä painottuu enemmän ja enemmän, että ihminen itse räätälöi oman kanavansa ja kokemuksensa digitaalisessa ympäristössä, ja harva on sen eteen valmis tekemään minkäänlaista työtä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinni siitä, että nykymusiikki olisi huonoa, vaan siitä, että harva ihminen on OIKEASTI intohimoinen musiikin kuluttaja ja rakastaja. Harvaa kiinnostaa oikeasti etsiä musiikkia, ja jopa harvempi oikeasti osaa käyttää konetta ja internettiä uuden musiikin etsimiseen. Kaikki mikä ei kuulu radiolta tai jossain festarilla, sitä ei ole olemassa. 

Ei se uuden musiikin etsiminen mitään rakettitiedettä ole. Siihen riittää, että kirjoittaa streamauspalvelun hakukenttään vaikka jonkin jo pitämänsä artistin, kappaleen tai genren nimen ja laittaa perään sanan ”radio” tai valitsee valmiin soittolistan. Tai napauttaa auki palvelun automaattisesti luoman viikoittaisen suosituslistan. Ja ja jos haluaa sukeltaa vielä syvemmälle pintahittejä kauemmas, sitäkään varten ei tarvitse olla mikään tekniikkaguru. SoundCloud ja Bandcamp ovat täynnä heti saatavilla olevaa undergroundia, Redditin yhteisöistä (kuten r/listentothis) löytää päivittäin uusia helmiä, ja Youtubesta voi katsoa KEXP:n tai NPR Tiny Deskin kaltaisia live-kanavia. Se vaatii vain hitusen uteliaisuutta eikä sen kummempaa teknistä osaamista. Ei ole vaikeampaa kuin tän palstan käyttö.

Juu, nämä on ihan ilmiselviä asioita modernille ihmiselle (tai diginatiiville), jolle musiikin etsiminen on oikeasti miellekästä puuhaa ja joka on oikeasti intohimoinen musiikin suhteen, mutta suurin osa ihmisistä ei lukeudu näihin joukkoihin, vaan ovat liukuhihnakuuntelijoita, jotka eivät halua nähdä minkäänlaista vaivaa, että oikeanlainen musiikki kantautuu korviin. Nykyään tämä painottuu enemmän ja enemmän, että ihminen itse räätälöi oman kanavansa ja kokemuksensa digitaalisessa ympäristössä, ja harva on sen eteen valmis tekemään minkäänlaista työtä. 

Eihän siihen juuri minkäänlaista työtä vaaditakaan, jos on edes jonkinlaista mielenkiintoa musiikkia kohtaan. Mutta ehkä radio on vielä monille sellainen jaettu kokemus, josta pidetään kiinni, vaikka tarjonta tuntuisikin siltä ripulipaskalta.

"Ripuli soi tunnista tuntiin, kaikilla kanavilla. Samat, muutama kappale, niin kauan, että joku kanavapomo kyllästyy itse. Sitten taas uusia kappaleita puhkisoittoon."

Maailmassa on arviolta 60 000–100 000+ online-radiokanavaa. Eli jos radiosta kuuluu sun mielestä pelkkää paskaa musaa, olet todennäköisesti vaan valinnut väärän kanavan. 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinni siitä, että nykymusiikki olisi huonoa, vaan siitä, että harva ihminen on OIKEASTI intohimoinen musiikin kuluttaja ja rakastaja. Harvaa kiinnostaa oikeasti etsiä musiikkia, ja jopa harvempi oikeasti osaa käyttää konetta ja internettiä uuden musiikin etsimiseen. Kaikki mikä ei kuulu radiolta tai jossain festarilla, sitä ei ole olemassa. 

Ei se uuden musiikin etsiminen mitään rakettitiedettä ole. Siihen riittää, että kirjoittaa streamauspalvelun hakukenttään vaikka jonkin jo pitämänsä artistin, kappaleen tai genren nimen ja laittaa perään sanan ”radio” tai valitsee valmiin soittolistan. Tai napauttaa auki palvelun automaattisesti luoman viikoittaisen suosituslistan. Ja ja jos haluaa sukeltaa vielä syvemmälle pintahittejä kauemmas, sitäkään varten ei tarvitse olla mikään tekniikkaguru. SoundCloud ja Bandcamp ovat täynnä heti saatavilla olevaa undergroundia, Redditin yhteisöistä (kuten r/listentothis) löytää päivittäin uusia helmiä, ja Youtubesta voi katsoa KEXP:n tai NPR Tiny Deskin kaltaisia live-kanavia. Se vaatii vain hitusen uteliaisuutta eikä sen kummempaa teknistä osaamista. Ei ole vaikeampaa kuin tän palstan käyttö.

Juu, nämä on ihan ilmiselviä asioita modernille ihmiselle (tai diginatiiville), jolle musiikin etsiminen on oikeasti miellekästä puuhaa ja joka on oikeasti intohimoinen musiikin suhteen, mutta suurin osa ihmisistä ei lukeudu näihin joukkoihin, vaan ovat liukuhihnakuuntelijoita, jotka eivät halua nähdä minkäänlaista vaivaa, että oikeanlainen musiikki kantautuu korviin. Nykyään tämä painottuu enemmän ja enemmän, että ihminen itse räätälöi oman kanavansa ja kokemuksensa digitaalisessa ympäristössä, ja harva on sen eteen valmis tekemään minkäänlaista työtä. 

Eihän siihen juuri minkäänlaista työtä vaaditakaan, jos on edes jonkinlaista mielenkiintoa musiikkia kohtaan. Mutta ehkä radio on vielä monille sellainen jaettu kokemus, josta pidetään kiinni, vaikka tarjonta tuntuisikin siltä ripulipaskalta.

No sillon turha kuitenkaan valittaa, että kaikki on ripulipaskaa jos itse on valinnut vain sen ripulipaskan.

Vierailija kirjoitti:

"Ripuli soi tunnista tuntiin, kaikilla kanavilla. Samat, muutama kappale, niin kauan, että joku kanavapomo kyllästyy itse. Sitten taas uusia kappaleita puhkisoittoon."

 

Maailmassa on arviolta 60 000–100 000+ online-radiokanavaa. Eli jos radiosta kuuluu sun mielestä pelkkää paskaa musaa, olet todennäköisesti vaan valinnut väärän kanavan. 😄

Vanhan auton ja autoradion uhrina kärsin vuosikaudet pitkillä työmatkoillani suomalaisista radiokanavista. Uusi auto ja bluetooth

Musta on herttaista kun mutsi 68v, veljen lapset 7-13v ja mä 40v digataan kaikki Käärijästä. 

Lapsena kuuntelin Elvistä ja CCRrää jne, nuorena zeppeliniä ja pink floydia ja nykyään paljon artisteja, jotka on ns nousussa tai niitä ei ole löydetty oikein ollenkaan.  Avicii sekä Ozzy oli kummatkin vaikeita asioita. Yhtä brittimuusikkoa oon seurannut 20v, alkuun hän oli ihan nobody katumuusikko ja nykyään vetää wembleyn täyteen. 

Oisko niin, että ne ei niin intohimolla musiikkiin suhtautuvat jumittuu sinne teini-ikään. Saan itse niitä väristyksiä, oliko sana frisson, ja ihan oikeasti vasta nyt oon oppinut että  kaikki ei koe musiikkia niin että se aiheuttaa fyysisiä tuntemuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinni siitä, että nykymusiikki olisi huonoa, vaan siitä, että harva ihminen on OIKEASTI intohimoinen musiikin kuluttaja ja rakastaja. Harvaa kiinnostaa oikeasti etsiä musiikkia, ja jopa harvempi oikeasti osaa käyttää konetta ja internettiä uuden musiikin etsimiseen. Kaikki mikä ei kuulu radiolta tai jossain festarilla, sitä ei ole olemassa. 

Ei se uuden musiikin etsiminen mitään rakettitiedettä ole. Siihen riittää, että kirjoittaa streamauspalvelun hakukenttään vaikka jonkin jo pitämänsä artistin, kappaleen tai genren nimen ja laittaa perään sanan ”radio” tai valitsee valmiin soittolistan. Tai napauttaa auki palvelun automaattisesti luoman viikoittaisen suosituslistan. Ja ja jos haluaa sukeltaa vielä syvemmälle pintahittejä kauemmas, sitäkään varten ei tarvitse olla mikään tekniikkaguru. SoundCloud ja Bandcamp ovat täynnä heti saatavilla olevaa undergroundia, Redditin yhteisöistä (kuten r/listentothis) löytää päivittäin uusia helmiä, ja Youtubesta voi katsoa KEXP:n tai NPR Tiny Deskin kaltaisia live-kanavia. Se vaatii vain hitusen uteliaisuutta eikä sen kummempaa teknistä osaamista. Ei ole vaikeampaa kuin tän palstan käyttö.

Juu, nämä on ihan ilmiselviä asioita modernille ihmiselle (tai diginatiiville), jolle musiikin etsiminen on oikeasti miellekästä puuhaa ja joka on oikeasti intohimoinen musiikin suhteen, mutta suurin osa ihmisistä ei lukeudu näihin joukkoihin, vaan ovat liukuhihnakuuntelijoita, jotka eivät halua nähdä minkäänlaista vaivaa, että oikeanlainen musiikki kantautuu korviin. Nykyään tämä painottuu enemmän ja enemmän, että ihminen itse räätälöi oman kanavansa ja kokemuksensa digitaalisessa ympäristössä, ja harva on sen eteen valmis tekemään minkäänlaista työtä. 

Ehkä joillekin vanhuksille digimaailma on vielä vieraampi, mutta kyllä itse ainakin kaikki tuntemani keski-ikäiset navigoivat netissä aivan sujuvasti ja myös niissä musiikkipalveluissa, ja nuo mainitsemani jutut ovat ihan arkipäivää. Ja kyllä mun oma 73 v isäkin käyttää striimauspalveluita.

Onhan musiikkimausta tehty ihan tutkimuksiakin. Parikin kertaa olen kuullut tuloksista, että ihmisen ns. "loppuelämän" musiikkimaku muodostuu noin 18 ikävuoden tienoilla. Eli se musiikki, mikä silloin on lempimusiikkia, miellyttää myös myöhemmin. Ainakin itselläni pitää paikkansa. Elin teinivuosia (13-18v.) 80-luvulla ja kyllä sen aikainen musiikki on edelleen mieluisinta.

Kuuntelen sekä vanhaa että uutta. Spotifyin myötä olen kuunnellut paljon saksalaista, ranskalaista, venäläistä, indonesialaista sekä Etelä-Afrikkalaista musiikkia.

Vierailija kirjoitti:

Musta on herttaista kun mutsi 68v, veljen lapset 7-13v ja mä 40v digataan kaikki Käärijästä. 

Lapsena kuuntelin Elvistä ja CCRrää jne, nuorena zeppeliniä ja pink floydia ja nykyään paljon artisteja, jotka on ns nousussa tai niitä ei ole löydetty oikein ollenkaan.  Avicii sekä Ozzy oli kummatkin vaikeita asioita. Yhtä brittimuusikkoa oon seurannut 20v, alkuun hän oli ihan nobody katumuusikko ja nykyään vetää wembleyn täyteen. 

Oisko niin, että ne ei niin intohimolla musiikkiin suhtautuvat jumittuu sinne teini-ikään. Saan itse niitä väristyksiä, oliko sana frisson, ja ihan oikeasti vasta nyt oon oppinut että  kaikki ei koe musiikkia niin että se aiheuttaa fyysisiä tuntemuksia. 

Itse en juurikaan koe frissoneita, mutta esimerkiksi bassot aiheuttavat itselläni todella miellyttävän tunteen kehossa. Nykypäivän klubimusiikissahan tätä nimenomaan on paljon. Mutta muutenkin kyllä suhtaudun varsin intohimoisesti musaan ja olen aina etsimässä uutta monista eri genreistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinni siitä, että nykymusiikki olisi huonoa, vaan siitä, että harva ihminen on OIKEASTI intohimoinen musiikin kuluttaja ja rakastaja. Harvaa kiinnostaa oikeasti etsiä musiikkia, ja jopa harvempi oikeasti osaa käyttää konetta ja internettiä uuden musiikin etsimiseen. Kaikki mikä ei kuulu radiolta tai jossain festarilla, sitä ei ole olemassa. 

Ei se uuden musiikin etsiminen mitään rakettitiedettä ole. Siihen riittää, että kirjoittaa streamauspalvelun hakukenttään vaikka jonkin jo pitämänsä artistin, kappaleen tai genren nimen ja laittaa perään sanan ”radio” tai valitsee valmiin soittolistan. Tai napauttaa auki palvelun automaattisesti luoman viikoittaisen suosituslistan. Ja ja jos haluaa sukeltaa vielä syvemmälle pintahittejä kauemmas, sitäkään varten ei tarvitse olla mikään tekniikkaguru. SoundCloud ja Bandcamp ovat täynnä heti saatavilla olevaa undergroundia, Redditin yhteisöistä (kuten r/listentothis) löytää päivittäin uusia helmiä, ja Youtubesta voi katsoa KEXP:n tai NPR Tiny Deskin kaltaisia live-kanavia. Se vaatii vain hitusen uteliaisuutta eikä sen kummempaa teknistä osaamista. Ei ole vaikeampaa kuin tän palstan käyttö.

Juu, nämä on ihan ilmiselviä asioita modernille ihmiselle (tai diginatiiville), jolle musiikin etsiminen on oikeasti miellekästä puuhaa ja joka on oikeasti intohimoinen musiikin suhteen, mutta suurin osa ihmisistä ei lukeudu näihin joukkoihin, vaan ovat liukuhihnakuuntelijoita, jotka eivät halua nähdä minkäänlaista vaivaa, että oikeanlainen musiikki kantautuu korviin. Nykyään tämä painottuu enemmän ja enemmän, että ihminen itse räätälöi oman kanavansa ja kokemuksensa digitaalisessa ympäristössä, ja harva on sen eteen valmis tekemään minkäänlaista työtä. 

Niin, koska vielä muutama vuosikymmen sitten hyvää musiikkia ei tarvinnut etsiä, siltä ei voinut välttyä. Pop-musiikin parhaimmisto kuten Beatles, ABBA, Queen jne. soivat kaikki radiossa ja vaikka seassa oli paljon aikansa yhden hitin ihmeitä ja ihan silkkaa roskaa, ero on silti kuin yöllä ja päivällä tämän päivän listamusiikkiin. Harva vaan kyseenalaistaa tämän muutoksen. Ikään kuin olisi luonnonlaki, että autotunen läpi hönkiviä strippareita ja hädin tuskin suu auki mutisevia huumeaddikti-räppäreitä kuunnellaan eniten, sille ei vaan voi mitään. Kulttuurin rappiosta tämä kertoo.

Vierailija kirjoitti:

Musta on herttaista kun mutsi 68v, veljen lapset 7-13v ja mä 40v digataan kaikki Käärijästä. 

Lapsena kuuntelin Elvistä ja CCRrää jne, nuorena zeppeliniä ja pink floydia ja nykyään paljon artisteja, jotka on ns nousussa tai niitä ei ole löydetty oikein ollenkaan.  Avicii sekä Ozzy oli kummatkin vaikeita asioita. Yhtä brittimuusikkoa oon seurannut 20v, alkuun hän oli ihan nobody katumuusikko ja nykyään vetää wembleyn täyteen. 

Oisko niin, että ne ei niin intohimolla musiikkiin suhtautuvat jumittuu sinne teini-ikään. Saan itse niitä väristyksiä, oliko sana frisson, ja ihan oikeasti vasta nyt oon oppinut että  kaikki ei koe musiikkia niin että se aiheuttaa fyysisiä tuntemuksia. 

Luin itsekin vasta vähän aikaa sitten tuon väristysjutun, ja samoin olin kuvitellut että niitä kokevat suunnilleen kaikki. Itse koen musiikin voimakkaasti, mutta jos samaa musiikkia kuuntelee liikaa, siihen kyllästyy ja se menettää tehonsa. Joitain nuoruuden suosikkeja en pysty kuuntelemasn ollenkaan.

Ehkä musiikki on mulle jonkinlainen huume, ja pitää kokeilla aina erilaista huumetta, kun yksi lakkaa toimimasta. Siksi olen musiikillisesti utelias ja kuuntelen paljon eri genrejä, uutta ja vanhaa. Mutta kaikki eivät siis koe musiikkia samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Onhan musiikkimausta tehty ihan tutkimuksiakin. Parikin kertaa olen kuullut tuloksista, että ihmisen ns. "loppuelämän" musiikkimaku muodostuu noin 18 ikävuoden tienoilla. Eli se musiikki, mikä silloin on lempimusiikkia, miellyttää myös myöhemmin. Ainakin itselläni pitää paikkansa. Elin teinivuosia (13-18v.) 80-luvulla ja kyllä sen aikainen musiikki on edelleen mieluisinta.

Itse kuuntelin teininä hip hoppia, ja se on edelleen yksi suosikkigenreistäni. Mutta pelkästään tuo genrekin on kehittynyt sen jälkeen aivan valtavasti ja on tullut uusia alagenrejä, uusia artisteja jne joita on mielenkiintoista tutkiskella. Sen jälkeen myös muut genret ovat alkaneet kiinnostaa enemmän. Ei se oma musiikkimaku kuitenkaan ihan päinvastaiseen suuntaan ole mennyt, vaan se on lähinnä laajentunut muihin urban musicin genreihin ja muutamaan muuhun genreen.

Mulle on sanottu, että oon jämähtänyt suosikkibändiini. Että en muka kuuntele mitään muuta. 

Voi, kun ne muut ei ole minun kanssa 24/7. Ne ei ole minun kanssa edes kerran viikossa. Ne ei tiedä, että kuuntelen monta kertaa viikossa Spotifyn daily mix-listoja, joihin on koottu minun suosikkiartistien lisäksi samantyyppisiä muita artisteja. Ne ei tiedä, että olen viime kuukausien aikan poiminut sieltä useamman itselleni uuden artistin ja alkanut kuuntelemaan niitä. Paljon.

Ne ei tiedä, että vaikka eniten tykkään hevistä, mulla on 18 ihan itse väsättyä erilaisen musiikin soittolistaa. On kantria, rautalankaa, ysäriteknoa, klassista, leffamusaa ja vaikka mitä. Ne ei oikeasti tiedä, mitä mä kuuntelen.

Ne olettaa tietävänsä. Ne olettaa, että oon jämähtänyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinni siitä, että nykymusiikki olisi huonoa, vaan siitä, että harva ihminen on OIKEASTI intohimoinen musiikin kuluttaja ja rakastaja. Harvaa kiinnostaa oikeasti etsiä musiikkia, ja jopa harvempi oikeasti osaa käyttää konetta ja internettiä uuden musiikin etsimiseen. Kaikki mikä ei kuulu radiolta tai jossain festarilla, sitä ei ole olemassa. 

Ei se uuden musiikin etsiminen mitään rakettitiedettä ole. Siihen riittää, että kirjoittaa streamauspalvelun hakukenttään vaikka jonkin jo pitämänsä artistin, kappaleen tai genren nimen ja laittaa perään sanan ”radio” tai valitsee valmiin soittolistan. Tai napauttaa auki palvelun automaattisesti luoman viikoittaisen suosituslistan. Ja ja jos haluaa sukeltaa vielä syvemmälle pintahittejä kauemmas, sitäkään varten ei tarvitse olla mikään tekniikkaguru. SoundCloud ja Bandcamp ovat täynnä heti saatavilla olevaa undergroundia, Redditin yhteisöistä (kuten r/listentothis) löytää päivittäin uusia helmiä, ja Youtubesta voi katsoa KEXP:n tai NPR Tiny Deskin kaltaisia live-kanavia. Se vaatii vain hitusen uteliaisuutta eikä sen kummempaa teknistä osaamista. Ei ole vaikeampaa kuin tän palstan käyttö.

Juu, nämä on ihan ilmiselviä asioita modernille ihmiselle (tai diginatiiville), jolle musiikin etsiminen on oikeasti miellekästä puuhaa ja joka on oikeasti intohimoinen musiikin suhteen, mutta suurin osa ihmisistä ei lukeudu näihin joukkoihin, vaan ovat liukuhihnakuuntelijoita, jotka eivät halua nähdä minkäänlaista vaivaa, että oikeanlainen musiikki kantautuu korviin. Nykyään tämä painottuu enemmän ja enemmän, että ihminen itse räätälöi oman kanavansa ja kokemuksensa digitaalisessa ympäristössä, ja harva on sen eteen valmis tekemään minkäänlaista työtä. 

Niin, koska vielä muutama vuosikymmen sitten hyvää musiikkia ei tarvinnut etsiä, siltä ei voinut välttyä. Pop-musiikin parhaimmisto kuten Beatles, ABBA, Queen jne. soivat kaikki radiossa ja vaikka seassa oli paljon aikansa yhden hitin ihmeitä ja ihan silkkaa roskaa, ero on silti kuin yöllä ja päivällä tämän päivän listamusiikkiin. Harva vaan kyseenalaistaa tämän muutoksen. Ikään kuin olisi luonnonlaki, että autotunen läpi hönkiviä strippareita ja hädin tuskin suu auki mutisevia huumeaddikti-räppäreitä kuunnellaan eniten, sille ei vaan voi mitään. Kulttuurin rappiosta tämä kertoo.

Tääkin on makukysymys, itse en ikimaailmassa kuuntelisi Abbaa. Varsin taidokas bändi sinänsä, mutta ei ole kyllä mua varten heidän musiikki... 

Koska se vaan on niin hyvää. Ja ai että niitä ihania muistoja, mitä niihin liittyy. Pääsee aikamatkaamaan lapsuuteen ja nuoruuteen. Jopa tuoksut ja auringon laskun värit on vangittu niihin biiseihin. 

Ja vanha hyvä musiikki, se on tehty sielun tuotteena. Biisejä rakennetaan huolella eri instrumentein. 

Kuvaa aikaa kun maailma oli vielä kaunis ja aito.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiinni siitä, että nykymusiikki olisi huonoa, vaan siitä, että harva ihminen on OIKEASTI intohimoinen musiikin kuluttaja ja rakastaja. Harvaa kiinnostaa oikeasti etsiä musiikkia, ja jopa harvempi oikeasti osaa käyttää konetta ja internettiä uuden musiikin etsimiseen. Kaikki mikä ei kuulu radiolta tai jossain festarilla, sitä ei ole olemassa. 

Ei se uuden musiikin etsiminen mitään rakettitiedettä ole. Siihen riittää, että kirjoittaa streamauspalvelun hakukenttään vaikka jonkin jo pitämänsä artistin, kappaleen tai genren nimen ja laittaa perään sanan ”radio” tai valitsee valmiin soittolistan. Tai napauttaa auki palvelun automaattisesti luoman viikoittaisen suosituslistan. Ja ja jos haluaa sukeltaa vielä syvemmälle pintahittejä kauemmas, sitäkään varten ei tarvitse olla mikään tekniikkaguru. SoundCloud ja Bandcamp ovat täynnä heti saatavilla olevaa undergroundia, Redditin yhteisöistä (kuten r/listentothis) löytää päivittäin uusia helmiä, ja Youtubesta voi katsoa KEXP:n tai NPR Tiny Deskin kaltaisia live-kanavia. Se vaatii vain hitusen uteliaisuutta eikä sen kummempaa teknistä osaamista. Ei ole vaikeampaa kuin tän palstan käyttö.

Juu, nämä on ihan ilmiselviä asioita modernille ihmiselle (tai diginatiiville), jolle musiikin etsiminen on oikeasti miellekästä puuhaa ja joka on oikeasti intohimoinen musiikin suhteen, mutta suurin osa ihmisistä ei lukeudu näihin joukkoihin, vaan ovat liukuhihnakuuntelijoita, jotka eivät halua nähdä minkäänlaista vaivaa, että oikeanlainen musiikki kantautuu korviin. Nykyään tämä painottuu enemmän ja enemmän, että ihminen itse räätälöi oman kanavansa ja kokemuksensa digitaalisessa ympäristössä, ja harva on sen eteen valmis tekemään minkäänlaista työtä. 

Niin, koska vielä muutama vuosikymmen sitten hyvää musiikkia ei tarvinnut etsiä, siltä ei voinut välttyä. Pop-musiikin parhaimmisto kuten Beatles, ABBA, Queen jne. soivat kaikki radiossa ja vaikka seassa oli paljon aikansa yhden hitin ihmeitä ja ihan silkkaa roskaa, ero on silti kuin yöllä ja päivällä tämän päivän listamusiikkiin. Harva vaan kyseenalaistaa tämän muutoksen. Ikään kuin olisi luonnonlaki, että autotunen läpi hönkiviä strippareita ja hädin tuskin suu auki mutisevia huumeaddikti-räppäreitä kuunnellaan eniten, sille ei vaan voi mitään. Kulttuurin rappiosta tämä kertoo.

Noitakin bändejä ja niiden lurituksia pidettiin höttönä ja kulttuurin rappiona aikanaan.

Mutta puhutaan yhtenäiskulttuurin murroksesta. Kaikki eivät enää keräänny parin radiokanavan ja MTV:n ympärille, vaan pieniä mikrokulttuureja ja yhteisöjä muodostuu sinne tänne. Musiikki on helvetin hyvää nykyäänkin, niinkuin se on aina ollut.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa tietää ketkä teidän nykymusiikkia vihaavien mielestä sitten on niitä loistavia entisaikojen artisteja?

Elvis Presley, Chuck Berry, Little Richard, Jerry Lee Lewis, Buddy Holly, Fats Domino, Everly Brothers, Muddy Waters, Howlin' Wolf, B.B. King, Albert King, Freddie King, Beatles, Rolling Stones, Bob Dylan, The Who, Kinks, Cream, Doors, Jimi Hendrix, Janis Joplin, Creedence Clearwater Revival, Grateful Dead, Led Zeppelin, Deep Purple, Black Sabbath, Uriah Heep, Status Quo, Slade, Jethro Tull, Pink Floyd, Genesis, Yes, Emerson Lake & Palmer, David Bowie, Cat Stevens, Elton John, Bruce Springsteen, Abba, Patti Smith, Joni Mitchell, Neil Young, Sensational Alex Harvey Band, Rory Gallagher, Dr. Feelgood, Dave Edmunds, Sparks, Bob Marley, AC/DC, Motörhead, Van Halen, Aerosmith, Iron Maiden, Judas Priest, Guns 'N' Roses, Sex Pistols, Clash, Stranglers, Elvis Costello, Blondie, Stray Cats...

Vierailija kirjoitti:

Minä en. Olen 70-luvun nuori enkä ole sen koommin kuunnellut 70-luvun musiikkia.

Niin minäkin ja edelleen kuuntelen pääasiassa 70-luvun musiikkia.