Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin moni juuttuu musamaussaan sinne omaan nuoruuteensa?
26.09.2026 |
Selitys ”uusi musa on paskaa” kuulostaa ontuvalta, kun ottaa huomioon, miten valtavan laajasti musiikkia nykyään julkaistaan ja miten helposti sitä voi löytää. Uusia artisteja, biisejä ja jopa kokonaan uusia genrejä on tullut aivan mieletön määrä tuon jälkeen ja pelkästään Spotifyyn tulee yli satatuhatta uutta biisiä päivittäin. Toki nuoruuden musiikkiin saattaa liittyä tärkeitä muistoja, mutta eikö ole vähän hassua ajatella, ettei sen jälkeen voisi enää löytää mitään yhtä kiinnostavaa?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuunnellut nuorena musiikkia näin laajasti.
Alice in chainsin olen tiennyt elämäni. Nyt nelikymppisenä vasta oon alkanut kuuntelemaan sitä toistolla.
On noissa nykybändeissä paljon ihan mahtavia, tarjontaa on vaan niin paljon ja paljon niitä jää löytämättä.
En nyt tiedä onko nelikymppisen akan sopivaa fanittaa Younbludia, mutta näin on päässyt käymään.
Tässähän se heti tuli omasta suustasi, onko se sopivaa. Vaikka hän loppujen lopuksi ei ole hirveästi sinua itseäsi nuorempi. Av:n musiikkikeskusteluissa ainakin on argumentteina säälittävä nuoruuden tavoittelu ja että on feikkiä kuunnella jotain tyylisuuntaa vanhempana.
Itse en seuraa uusia trendejä, mutta ihan Spotifyn suositukset ovat minulla sellaisia, ettei niistä usein pysty arvaamaan, miltä vuosikymmeneltä jokin kappale on. Jos jokin kuulostaa hyvältä, otan asiasta selvää. Minua kiinnostaa löytää uutta musiikkia, ei juuttua vanhaan. Se minulle uusi musiikki voi olla vuodelta 1970 tai 2026.
Minua on aina huvittanut tuo puhe nuoruuden tavoittelusta. Miksi ei voisi yksinkertaisesti olla niin, että ihminen aidosti pitää enemmän jostain tietynlaisesta musiikista? Miksi tietyn ikäisen pitäisi kuunnella juuri sitä samaa musiikkia kuin kaikki muut saman ikäiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska menneinä vuosina oli oikeasti lahjakkaita artisteja. Ei ollut autotunea ja soitto sujui. Nykyään artistit vaan puhuu taustanauhan päälle.
Jos nykyisestä valtavasta tarjonnasta kuulee lähinnä muutaman valtavirran hitin ja niiden perusteella päätyy siihen, että nykyään artistit eivät osaa laulaa tai soittaa ja että kaikki muusikot käyttävä autotunea, niin oma tutustuminen uuteen musiikkiin on varsin pinnallista. Nykyään julkaistaan niin valtava määrä musiikkia joka päivä, ja mukana on ihan yhtä lailla taitavia laulajia, soittajia, bändejä ja tuottajia kuin ennenkin. Osa hyvästä uudesta musiikista ei tietenkään päädy radion tai Spotifyn isoimmille listoille, vaan sitä pitää itse vähän etsiä. Se, että sanoo ettei nykyään ole lahjakkaita muusikoita, kertoo loppujen lopuksi aika paljon enemmän siitä, ettei itse ole viitsinyt tai osannut löytää niitä, kuin siitä millaista musiikkia nykyään oikeasti tehdään. Jos on tutustunut lähinnä siihen kaikkein näkyvimpään valtavirtaan, niin onhan se aika pieni otanta koko nykyisestä musiikkitarjonnasta.
On tutkittu ja erittäin huonoksi todettu ihan ammattilaistenkin taholta.
Ammattilaistenkin keskuudessa on pikemminkin todettu, ettei levytettyä laulua tai soittoa voi verrata eri aikakausien välillä noin suoraviivaisesti, koska tuotantotekniikat ovat muuttuneet valtavasti. Autotune ei myöskään itsessään tarkoita, ettei laulaja osaisi laulaa. Sitä voidaan käyttää myös tietoisesti soundiefektinä.
Vierailija kirjoitti:
Koska musiikki on pääasiassa ripulipaskaa noin 2010 vuodesta lähtien.
Kukaan vakavasti otettava musiikin ammattilainen ei ikinä sanoisi noin, vaan musiikin ammattilaiset osaavat arvostaa eri genrejä ja eri vuosikymmenten musiikkia ja poimia kaikista lahjakkuuksia.
Olisi kiinnostavaa tietää ketkä teidän nykymusiikkia vihaavien mielestä sitten on niitä loistavia entisaikojen artisteja?
Ellinoora on nuorista laulajista varteenotettavin ja Mirellan hittibiisi. Keko Salatalla on jokunen hyvä biisi. Haloo Helsinki! on hyvä. Siinäpä se nykybiiseistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osalla varmaan sama, että koska pelättiin ryhtyä käyttämään kännykkää, niin pelätään kaikkea muutakin uutta.
Minä synnyin 60-luuvulla, mutta koska olen jollain tasolla musikaalinen, ei ole erityistä musiikkimakua, vaan minkä tahansa musiikkityylin melodia ja soitanta kuulostaa hyvältä, niin se kiinnostaa. Ja mikä parasta, 10v lapsi on samanlainen eli laulaa rohkeasti heti kun joku hyvä musiikki soi.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa tietää ketkä teidän nykymusiikkia vihaavien mielestä sitten on niitä loistavia entisaikojen artisteja?
Elvis Presley, the Beatles, Diana Ross, Michael Jackson, Roy Orbison, Katri Helena, Erkki Junkkarinen, Matti Esko, Marion, Merja Rantamäki, Lea Laven, Frederik, Martti Syrjä, Pate Mustajärvi, Tarja Turunen, Laila Kinnunen, Tamara Lund, Olavi Virta, Annikki Tähti, Henry Theel, Anneli Sari ja lisääkin löytyy tarvittaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ellinoora on nuorista laulajista varteenotettavin ja Mirellan hittibiisi. Keko Salatalla on jokunen hyvä biisi. Haloo Helsinki! on hyvä. Siinäpä se nykybiiseistä.
Entäs vaikkapa Raye tai Lana del Rey?
"Entäs vaikkapa Raye tai Lana del Rey?"
No ei uppoa. Adelella on pari hyvää biisiä ja Robin Packalenilla yksi hyvä enkunkielinen biisi 2020-luvulta, jossa on Joalin, jonka sukunimeä en muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa tietää ketkä teidän nykymusiikkia vihaavien mielestä sitten on niitä loistavia entisaikojen artisteja?
Elvis Presley, the Beatles, Diana Ross, Michael Jackson, Roy Orbison, Katri Helena, Erkki Junkkarinen, Matti Esko, Marion, Merja Rantamäki, Lea Laven, Frederik, Martti Syrjä, Pate Mustajärvi, Tarja Turunen, Laila Kinnunen, Tamara Lund, Olavi Virta, Annikki Tähti, Henry Theel, Anneli Sari ja lisääkin löytyy tarvittaessa.
Itse tykkään Michael Jacksonista ja nykymusasta tykkään esim.
Silk Sonic
Ja The Weeknd, joka teki muun muassa alla olevan coverin Dirty Dianasta
Vierailija kirjoitti:
Koska menneinä vuosina oli oikeasti lahjakkaita artisteja. Ei ollut autotunea ja soitto sujui. Nykyään artistit vaan puhuu taustanauhan päälle.
Sama elokuvissa. Nyt suurin osa tuntuu olevan samanlaista massatuotantoa, tai sitten päinvastoin jotain tekotaiteellista. Voi verrata vaikka ihan Taru Sormusten Herrasta -trilogiaa Hobitti-elokuviin. Onhan ne ihan eri kaliiberia, kun Sormusten Herrassa oli paljon enemmän ekstroja, joiden puvustukseen käytettiin vaivaa, ja vaikka gci:tä toki käytettiin, niin ei sillälailla kun Hobiteissa. Armeijat on niissä tasaista GCI-massaa.
Kyllä hyviäkin elokuvia vielä varmasti tehdään, ja hyvää musiikkia, mutta kun suurin osa on vain pettymys niin silloin pitäytyy mieluummin niissä mitkä on tuttuja ja turvallisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en. Olen 70-luvun nuori enkä ole sen koommin kuunnellut 70-luvun musiikkia.
Musiikkimaku heijastaa ihmisen älykkyysosamäärää, ja tämä on ihan tutkittu juttu Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. En sano tässä nyt sitä, mitä "gifted people" todellisuudessa eniten kuuntelee, mutta minulle on nykyisin hyvin tärkeää sanoitus. Nuorena englannin kielen taitoni eivät pystyneet ymmärtämään esim. Black Sabbathin ja Pink Floydin lyriikan hienoutta, mutta nykyisin ymmärrän sanat jo hienovaraisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Entäs vaikkapa Raye tai Lana del Rey?"
No ei uppoa. Adelella on pari hyvää biisiä ja Robin Packalenilla yksi hyvä enkunkielinen biisi 2020-luvulta, jossa on Joalin, jonka sukunimeä en muista.
Tässä kannattaa kuitenkin erottaa se, että musiikkimaku ja musiikin laatu eivät ole ihan sama asia. Vaikka oma musiikkimaku olisi erilainen, se ei välttämättä tarkoita, että artisti olisi jotenkin huono tai osaamaton tai ettei hyvää musiikkia tehtäisi. Esimerkiksi Lana Del Rey ei ehkä uppoa sinuun, mutta hän on kuitenkin kriitikoiden ylistämä ja varsin monipuolinen taiteilija. Se, ettei hänen musiikkinsa miellytä juuri itseä, ei vielä yksinään tee siitä huonoa musiikkia tai sitä etteikö artisti voisi olla varsin lahjakas.
Vierailija kirjoitti:
Musiikkimaku heijastaa ihmisen älykkyysosamäärää, ja tämä on ihan tutkittu juttu Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. En sano tässä nyt sitä, mitä "gifted people" todellisuudessa eniten kuuntelee, mutta minulle on nykyisin hyvin tärkeää sanoitus. Nuorena englannin kielen taitoni eivät pystyneet ymmärtämään esim. Black Sabbathin ja Pink Floydin lyriikan hienoutta, mutta nykyisin ymmärrän sanat jo hienovaraisemmin.
Lahjakkaat ja älykkäät eivät välttämättä keskity vain yhteen tiettyyn musiikkityyliin, vaan musiikkimaku voi olla hyvinkin monipuolinen. Sama ihminen voi kuunnella klassista musiikkia, rockia, jazzia tai räppiä ja löytää jokaisesta jotain arvostamisen arvoista. Esimerkiksi klassisessa voi viehättää sävellyksen rakenne ja monimutkaisuus, kun taas räpissä voi kiinnostaa rytmi, riimit, sanaleikit ja sanoitusten sisältö.
Ei ole kiinni siitä, että nykymusiikki olisi huonoa, vaan siitä, että harva ihminen on OIKEASTI intohimoinen musiikin kuluttaja ja rakastaja. Harvaa kiinnostaa oikeasti etsiä musiikkia, ja jopa harvempi oikeasti osaa käyttää konetta ja internettiä uuden musiikin etsimiseen. Kaikki mikä ei kuulu radiolta tai jossain festarilla, sitä ei ole olemassa.
Aika yksinkertaiseksi mennyt kertakäyttö kamaa. Ripulipaska kuvaa aika hyvin sitä mitä Elvis ei ollut tai Michael Jackson ei ollut.
Ennen räp oli mielenkiintoista kuten Neil young totesi aikoinaan, mutta ei ole ollut pitkään aikaan. Miksi enää ei synny Tina Turnerin kaltaisia mahtimimmejä joilla on upea ääni?
Kuuntelen aika vähän musiikkia enkä ole kauhean kiinnostunut siitä.