Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin moni juuttuu musamaussaan sinne omaan nuoruuteensa?
26.09.2026 |
Selitys ”uusi musa on paskaa” kuulostaa ontuvalta, kun ottaa huomioon, miten valtavan laajasti musiikkia nykyään julkaistaan ja miten helposti sitä voi löytää. Uusia artisteja, biisejä ja jopa kokonaan uusia genrejä on tullut aivan mieletön määrä tuon jälkeen ja pelkästään Spotifyyn tulee yli satatuhatta uutta biisiä päivittäin. Toki nuoruuden musiikkiin saattaa liittyä tärkeitä muistoja, mutta eikö ole vähän hassua ajatella, ettei sen jälkeen voisi enää löytää mitään yhtä kiinnostavaa?
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Nostalgiaa
Itse en kyllä jaksa elää koko ajan nostalgiassa. Joskust toki palailen noihin, mutta pitäisin sitä äärimmäisen tylsänä kuunnella aina vaan sitä samaa uudestaan ja uudestaan oli sitten miten hyvää musiikkia kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia en saisi kuunnella sellaista musiikkia josta tykkään?
No saahan sitä. Itse tosin ajattelen niin, että miksi ei voisi kuunnella niitä, joista tykkää ja koko ajan löytää lisää uutta musaa mistä tykkää siihen rinnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat sukupolvet harvoin etsii musiikkia Spotifystä. Kuuntelevat mitä radiosta tulee ja perustavat mielipiteensä siihen. Ennen kaikki hyvä musiikki oli radiossa, nykyään melkein päinvastoin. Radiossa soitettava uusi musiikki on ihan kuraa verrattuna siihen, mitä eri soittolistoja selaamalla voi löytää.
Spotify oli loistava paikka etsiä musiikkia 2009-2014, mutta 2015 sisäiset sovellukset häipyivät ja tilalle saatiin typerät algoritmit. Muutama vuosi sitten kokeilin taas hetken, mutta alamäki on jatkunut. 2015 jälkeen olen ostanut musiikkini iTunesista, 2009 asti ostin musiikin cd:llä, sitä ennen älppäreillä tai kasetilla. Muitakin suoratoistoja olen kokeillut, mutta Spotifyn alkuaikojen tasolle ne eivät pääse, ehdottavat vain sellaista musiikkia, minkä tunnen ja tiedän, 2009-2014 löysin jatkuvasti uutta musiikkia. 70-80 luvulla löysin musiikkia lyhytaaltoradiolla. Nykyään uuteen musiikkiin törmää vahingossa, mikään kaupallinen suoratoistopalvelu tai appi ei toimi siinä.
Ihme ja kumma, itelläni ei ole mitään ongelmia tämän suhteen Spotifyn kanssa. Itse olen löytänyt viimeisen 2 viikon aikana 75 uutta kappaletta, jotka julkaistu 2025-2026 ajalla (muutama vanhempi biisikin löytää aina tiensä tänne), joista varmaan puolet ovat artisteilta, joihin en ole ennen törmännyt. Muut sitten artisteja, joihin törmännyt juuri Spotifyn kautta.
Koko 2026 aikana olen lisännyt 489 uutta biisiä tälle listalle, joista suurin osa siitä on myös 2026 julkaistu. Sitten on ihan sellanen "tää kuulostaa mielenkiintoiselta mutta en ihan 100% tykännyt mutta haluun palat" ja sillä soittolistalla on nyt 218 kappaletta, joista 99% on artisteja, johon en ole ennen törmännyt. Sitten on kasoittain pienempiä listoja 2026 vuoden ajalta aivan uutta musiikkia, varmaan noin 120+ kappaletta, joista jokainen melkein jonkinlainen uutuus, johon haluan palata.
Ehkä vaan käytät sovellusta väärin.
Kuuntelen mieluummin yhden albumin putkeen kuin yksittäisiä kappaleita. Siksi en harrasta soittolistojakaan. Albumit on rakennettu kokonaisuuksiksi ja teoksiksi.
Riippuu paljon genrestäkin tämä, esim. EDM-musiikki keskittyy paljon enemmän yksittäisiin biiseihin kuin albumeihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostalgiaa
Itse en kyllä jaksa elää koko ajan nostalgiassa. Joskust toki palailen noihin, mutta pitäisin sitä äärimmäisen tylsänä kuunnella aina vaan sitä samaa uudestaan ja uudestaan oli sitten miten hyvää musiikkia kyseessä.
Minä en usko, että kukaan kuuntelee vuosikymmeniä pelkästään samoja artisteja. Kyllä kaikki kuuntelevat välillä muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa tietää ketkä teidän nykymusiikkia vihaavien mielestä sitten on niitä loistavia entisaikojen artisteja?
Elvis Presley, Chuck Berry, Little Richard, Jerry Lee Lewis, Buddy Holly, Fats Domino, Everly Brothers, Muddy Waters, Howlin' Wolf, B.B. King, Albert King, Freddie King, Beatles, Rolling Stones, Bob Dylan, The Who, Kinks, Cream, Doors, Jimi Hendrix, Janis Joplin, Creedence Clearwater Revival, Grateful Dead, Led Zeppelin, Deep Purple, Black Sabbath, Uriah Heep, Status Quo, Slade, Jethro Tull, Pink Floyd, Genesis, Yes, Emerson Lake & Palmer, David Bowie, Cat Stevens, Elton John, Bruce Springsteen, Abba, Patti Smith, Joni Mitchell, Neil Young, Sensational Alex Harvey Band, Rory Gallagher, Dr. Feelgood, Dave Edmunds, Sparks, Bob Marley, AC/DC, Motörhead, Van Halen, Aerosmith, Iron Maiden, Judas Priest, Guns 'N' Roses, Sex Pistols, Clash, Stranglers, Elvis Costello, Blondie, Stray Cats...
Tässä on moderni soittolistaehdotus sinulle, joka yhdistää vanhan koulukunnan rockin, bluesin, punkin, progen ja glam/pop-nostalgian 2000–2020-lukujen parhaisiin nykyartisteihin.
1. Blues, Juureva Rock & Suora Energy
(Innoittajat: Elvis, Muddy Waters, B.B. King, Chuck Berry, AC/DC, Dr. Feelgood)
Marcus King – The Well (Sielukasta blues-rockia ja huippuunsa hiottua kitarointia)
The Black Keys – Wild Child (Karismaattista autotallirockia ja blues-riffejä)
Greta Van Fleet – Highway Tune (Puhdasta Led Zeppelin -henkistä hard rockia)
Rival Sons – Do Your Worst (Raskasta, sielukasta ja groovaavaa classic rockia)
Christone "Kingfish" Ingram – Fresh Out (Nykypäivän vakuuttavinta blues-kitarointia)
2. Psykedelia, Proge & Maalaileva Soundi
(Innoittajat: Pink Floyd, Doors, Jimi Hendrix, Genesis, Yes, Grateful Dead)
Tame Impala – Elephant (Psykedelistä rockia massiivisilla basso- ja kitarasoundeilla)
King Gizzard & The Lizard Wizard – Gamma Knife (Monipuolista, progeilevaa ja kokeilevaa nykyrockia)
The War on Drugs – Red Eyes (Avaraa, kimmeltävää ja Springsteen/Dylan-henkistä maantie-rockia)
Kruangbin – Time (You and I) (Rentouttavaa, psykedeelistä ja virtuoosimaista rytmimusaa)
3. Punk, Post-Punk & Pub Rock -Asenne
(Innoittajat: Sex Pistols, Clash, Stranglers, Elvis Costello, Patti Smith)
IDLES – Danny Nedelko (Raw'ta, energistä ja kantaaottavaa nykypunkkia)
Fontaines D.C. – Starburster (Irlantilaista post-punkia vahvalla asenteella ja runollisilla sanoituksilla)
Amyl and the Sniffers – U Should Not Be Doing That (Suoraviivaista ja räjähtävää garage punkia)
The Lemon Twigs – Any Time of Day (Klassisen pop/rockin, Beatlesin ja Sparksin hengenheimolaiset)
4. Folk, Singer-Songwriter & Tarinankerronta
(Innoittajat: Bob Dylan, Joni Mitchell, Cat Stevens, Neil Young, Bruce Springsteen)
Sam Fender – Seventeen Going Under (Brittiläistä stadium-folk/rockia Springsteen-hengessä)
Big Thief – Simulation Swarm (Upeaa tarinankerrontaa ja maagista indiefolk-tunnelmaa)
Faye Webster – Right Side of My Neck (Rentouttavaa, kantrivaikutteista ja akustista laulaja-lauluntekijämusiikkia)
Lankum – Go Dig My Grave (Tummanpuhuvaa, kokeilevaa nykyfolkia direct Muddy Waters -henkisellä synkkyydellä)
5. Glam, Pop-Melodiat & Teatraalisuus
(Innoittajat: David Bowie, Elton John, ABBA, Blondie, Sparks)
Måneskin – ZITTI E BUONI (Energistä, glamin katkuista arena-rockia)
The Last Dinner Party – Nothing Matters (Teatraalista, melodista ja mahtipontista indie pop/rockia)
Sufjan Stevens – Video Game (Taidokkaita pop-melodioita ja Bowie-tyylistä estetiikkaa)
En tarvitse tai kaipaa soittolistoja. Minulla on noin 4500 cd-levyä ja 500 vinyylilevyä. Sieltä löytyy kuunneltavaa ilman soittolistojakin.
Kun vastasit tuohon kysymykseen, että mitä te nykymusiikkia vihaavat sitten kuuntelette, luettelit aika pitkän listan vanhoja artisteja ja bändejä. Ja toki on ihan täysin sallittua kuunnella näitä ja olla kuuntelematta uudempaa. Mutta minusta on aika nurinkurista sanoa samalla, että vihaa nykymusiikkia, jos nykyiseen musiikkiin ei ole oikeastaan sen kummemmin edes tutustunut eikä edes yritä sen syvemmin tutustua. Silloin olisi oikeammin sanoa, ettei kiinnosta tutustua kyseiseen musiikkiin. Eihän muutaman kuunnellun artistin tai radiosta satunnaisesti kuultujen kappaleiden perusteella voi oikein muodostaa kuvaa kokonaisesta vuosikymmenien musiikkikentästä.
Kuuntelen silloin tällöin myös 2000-luvulla ilmestynyttä musiikkia ja se vain vahvistaa käsitykseni, että paras musiikki tehtiin vuosina 1955-95.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä enemmän ikää tulee, sitä monipuolisempaa musiikkia kuuntelen. Nykyajan musiikistakin olen muutamia kappaleita löytänyt, joista pidän. Pääosin nautin 80-05 ajalla tehdyistä. Olen syntynyt 90-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOU!
LOL 🤣
Tossa on tota beach boys energiaa joka on amerikkalaista pössyttelykultuuria suomalaisittain. Rentoa letkeää musaa kuten reggae. Pössypäät tykkää tuollaisesta.
Beach boys energiaa? Olet niin sanotusti ihan väärillä raiteilla. Tuo on New Orleans-meininkiä suomalaisittain. Alkuperäisenä sitä esittävät mm. Dr. John, Fats Domino, Professor Longhair, James Booker, Allen Toussaint jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa tietää ketkä teidän nykymusiikkia vihaavien mielestä sitten on niitä loistavia entisaikojen artisteja?
Elvis Presley, Chuck Berry, Little Richard, Jerry Lee Lewis, Buddy Holly, Fats Domino, Everly Brothers, Muddy Waters, Howlin' Wolf, B.B. King, Albert King, Freddie King, Beatles, Rolling Stones, Bob Dylan, The Who, Kinks, Cream, Doors, Jimi Hendrix, Janis Joplin, Creedence Clearwater Revival, Grateful Dead, Led Zeppelin, Deep Purple, Black Sabbath, Uriah Heep, Status Quo, Slade, Jethro Tull, Pink Floyd, Genesis, Yes, Emerson Lake & Palmer, David Bowie, Cat Stevens, Elton John, Bruce Springsteen, Abba, Patti Smith, Joni Mitchell, Neil Young, Sensational Alex Harvey Band, Rory Gallagher, Dr. Feelgood, Dave Edmunds, Sparks, Bob Marley, AC/DC, Motörhead, Van Halen, Aerosmith, Iron Maiden, Judas Priest, Guns 'N' Roses, Sex Pistols, Clash, Stranglers, Elvis Costello, Blondie, Stray Cats...
+ Marillion, Peter Gabriel, Genesis.
Genesis on jo mainittu listassani. Pääasiassa kuuntelen 70-luvun Genesistä, eli Peter Gabrielin aikaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vain ilmeistä kun musiikit sitten julkaistiin äänitteinä ja nyt jonkin varttuuneemman pitäisi osata kahlata jossakin suora toisto palvelussa.
Voi hyvänen aika. Kuka kaipaa vielä jotain cd-levyjä tai kasetteja? Vinyylit ehkä ymmärrän kansitaiteen vuoksi, mutta nekin on aika lol
Ainakin minä. 1972 aloin ostaa vinyylilevyjä, vuoden 1987 jälkeen pääasiassa cd-levyjä. Joka vuosi ostan noin 50 cd-levyä, välillä enemmänkin. Kasetteja inhosin jo 70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon nyt kuusikymppinen, siirtynyt paljon purkkahevistä raskaampaan. Muutakin kuuntelen paitsi poppia ja iskelmää Nykymusiikista en ole löytänyt mitään mutta kyllä minä muidenkin kuin eläkepappojen konserteissa käyn. Mutta 90- luvulla on viimeksi perustettu kunnon bändejä mitä olen löytänyt tai kunnon artistit vähän yli 40 ta vznhemmpia. Silloin olin jo keski- ikäinen. Jonkun Sannin tai Mirellan fania minusta ei saa vaikka maksettaisiin. Musiikkia tehdään paljon mutta hyvää ei juuri ollenkaan.
Nyt kuuskymppisenä musiikkimakuni vain jatkaa laajentumistaan.
M60
Siksi en enää kuuntelekaan suomenkielistä musiikkia, muilla kielillä sanoitukset eivät häiritse liikaa 😁 Pidän myös instrumentaalimusiikista.