Lue keskustelun säännöt.
Mistä elämään sisältöä yksinäselle viiskymppiselle?
Kommentit (94)
Koska ap ei painottanut "tekemisellä" seuranhakua (mikä on 5-kymppisenä jo vaikeampaa), niin ei se tekemisen puute ole yhtään erilaista 3-kymppiselle tai 4-kymppiselle yksinäiselle kuin 5-kymppiselle yksinäiselle. Ihan samoja juttuja voi tehdä nyt kuin silloinkin. Kummallinen kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsit itsellesi kumppanin
Mutta sellainen, joka haluaa myös pitää oman asuntonsa. Yhteenmuutto vie sut vain huonompaan tilanteeseen.
Voitko perustella? Ja yläpeukuttajat myös.
Mä voin perustella. Ketjun aloittaja on jo viiskymppinen. Siihen ikään mennessä on jo mudostunut omat tavat ja rutiinit. Omat mieltymykset ja inhotukset. Nuorena ihminen on huomattavasti mukautuvaisempi, kun sitä omaa elämäänsäkin vasta rakentaa. On paljon helpompi nuorena lyödä hynttyyt yhteen ja rakentaa yhteistä elämää kuin yrittää sovittaa kahden viiskymppisen elämää toisiinsa.
Entä jos on ollut jo avo- ja avioliitossa? Ei kaikki ole sinkkuja koko elämää.
No miksi ne avo- ja avioliitot on sitten päättyneet?
Kun jäin eläkkeelle niin aloin käymään uimahallissa uimassa ja saunomassa, kyllä riittää juttukavereita, ei tahdo pari tuntia riittää kun pitää jutella ja yrittää ehtiä uimaankin välissä, eli ulos pirtistä ja ihmisten pariin, siellä on muitakin samassa tilanteessa odottamassa seuraa,
Vierailija kirjoitti:
Kun jäin eläkkeelle niin aloin käymään uimahallissa uimassa ja saunomassa, kyllä riittää juttukavereita, ei tahdo pari tuntia riittää kun pitää jutella ja yrittää ehtiä uimaankin välissä, eli ulos pirtistä ja ihmisten pariin, siellä on muitakin samassa tilanteessa odottamassa seuraa,
Olisi minun painajainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tasan vuosi sitten minulta leikattiin syöpä. Se on nyt pysynyt poissa. Olen 70. Kuinka on mahdollista, että SINÄ et tiedä mitä elämälläsi tekisit kun olet vasta 50? Minä, kiitollisena tilanteesta tässä ja nyt, menen ulos, nautin luonnosta ja siitä että olen tarpeeksi terve kävelemään, menen kielikurssille, vesijumppaan, ja (vaikka en ole mikään syvästi uskovainen) liityin seurakunnan leipomisryhmään, joka leipoo joulumyyjäisiimme, laitan rahaa syrjään jotain matkaa varten (tietämättä vielä kohdetta) ja käyn usein kirjastossa.
Eikö edes tällaisesta vaatimattomasta ohjelmasta MIKÄÄN KIINNOSTA sinua?
No voi voi voi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruumisarkun nikkarointi kansalaisopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Ruumisarkun nikkarointi kansalaisopistossa.
Siitä on fiktiivinen kirjakin, Punatukkaisetkin pääsevät taivaaseen. Eläkkeelle jäänyt nainen rupesi rakentamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvapalstalta. Tervetuloa tänne muiden säälittävien, katkeroituneiden ihmisten sekaan. Täällä on kaikenikäisiä. Nuoria ja vanhoja. Yhteistä on epäonnistuminen elämässä ja kyvyttömyys parantaa tilannetta.
Ulkomaa. Joku turvallinen. Siinä on tekemistä jos hoitelee muuttobyrokratiaa ja tuijottaa aaltoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruumisarkun nikkarointi kansalaisopistossa.
Siitä on fiktiivinen kirjakin, Punatukkaisetkin pääsevät taivaaseen. Eläkkeelle jäänyt nainen rupesi rakentamaan.
Täällä 50-vuotiaalle annetaan eläkeläisten neuvoja. Toiseen suuntaan ikäero olisi kolmekymppinen. Miksi "vanhemmat naiset" nähdään yhtenä ryhmänä vaikka ovat eri sukupolvea erilaisine kokemuksineen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruumisarkun nikkarointi kansalaisopistossa.
Siitä on fiktiivinen kirjakin, Punatukkaisetkin pääsevät taivaaseen. Eläkkeelle jäänyt nainen rupesi rakentamaan.
Täällä 50-vuotiaalle annetaan eläkeläisten neuvoja. Toiseen suuntaan ikäero olisi kolmekymppinen. Miksi "vanhemmat naiset" nähdään yhtenä ryhmänä vaikka ovat eri sukupolvea erilaisine kokemuksineen?
40+ on samaa näkymätöntä, harmaata mummomassaa.
Onko AP torjunut kaikki ehdotukset?
Vierailija kirjoitti:
Onko AP torjunut kaikki ehdotukset?
Ei ole varmaan edes lukenut niitä että ei tarvitse avartaa mieltään.
Vierailija kirjoitti:
Ei koiran ole pakko olla oma. Minulla on ollut kahdessa eri elämänvaiheessa lähellä asuva ”ystäväkoira”, jota hain melko usein kävelylle. Moni koira elää liiankin passiivista elämää. Koiran elämään mahtuu hyvin useampi ihmiskaveri. Kun ei ole omaa koiraa, ei ole kuluja eikä 100% vastuuta.
Tätä kautta saattaa muuten lopulta tutustua siihen koiran ihmiseenkin! Jos on yhtään eläinosaamista, niin ilmoitus tarjolla olevasta lenkkiavusta johonkin Facebook-ryhmään tms.?
En ymmärrä tuota. Mulla on harrastuksia ja mirlenkiinnon kohteita enemmän kuin mihin aika riittää. Eikö sua tosiaan kiinnosta mikään? Ei intohimon kohteita? Mene johonkin harrastusryhmään, siellä on ihmisiä. Yritä kehitellä jotain.
N51
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruumisarkun nikkarointi kansalaisopistossa.
Siitä on fiktiivinen kirjakin, Punatukkaisetkin pääsevät taivaaseen. Eläkkeelle jäänyt nainen rupesi rakentamaan.
Täällä 50-vuotiaalle annetaan eläkeläisten neuvoja. Toiseen suuntaan ikäero olisi kolmekymppinen. Miksi "vanhemmat naiset" nähdään yhtenä ryhmänä vaikka ovat eri sukupolvea erilaisine kokemuksineen?
40+ on samaa näkymätöntä, harmaata mummomassaa.
Sulle näkymätöntä, tämänkö luulet olevan jotenkin negatiivinen asia?
Nypi ihokarvoja pinseteillä.