Lue keskustelun säännöt.
Mistä elämään sisältöä yksinäselle viiskymppiselle?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä jumita kotona. Jos asut sellaisella paikkakunnalla, missä on hyvä paikallisliikenne, niin lähde ihan vaan ajelemaan ympäriinsä busseilla ja junilla ja mitä näitä on. Katselet paikkoja ja ihmisiä. Pääset kotoa pois, saatat huomata kiinnostavia asioita, ja alat ehkä kyseenalaistaa kotona jumittamisen.
Ja mitä näitä on?
Kotona jumittaminen on kivaa, koska helvetti ovat toiset ihmiset.
Jos et pidä toisista ihmisistä, et varmaan ole yksinäinen?
Silloin voisi elämän sisältöä kotoa käsin löytyä esimerkiksi jostakin pienimuotoisesta kirjoitus- tai tutkimistyöstä. Esimerkiksi kirjoittaminen Wikipediaan on hyvä harrastus, tai vaikka suku- tai kotiseutututkimus. Arkistot pursuavat mielenkiintoista aineistoa, jota tavallinenkin ihminen voi hyödyntää kiinnostuksensa mukaan. Paljon aineistoa löytyy myös digitaalisena, jos esim. Kansallisarkiston toimipisteisiin ei ole helppoa kulkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lemmikit tuo valtavasti iloa elämään, jos sinulla on mahdollisuus semmoinen ottaa.
Käveleminen tuo aina hyvän ja virkeän olon.
Jos sieltä kotoa ei halua lähteä niin sinne sitten jää.
En ymmärrä ihmisiä jotka ei viihdy kotonaan tai joilla on tylsää. Aika ei riitä kaikkiin mielenkiinnon kohteisiin. Pakolliset sosiaalisuudet ikävästi vain katkaisevat omat kuviot kodissa ja lähimetsässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailman menoista, elokuvista, keskustelutilaisuuksissa, taidenäyttelyistä, lukupiireistä, liikuntaryhmistä, onhan noita.
Monet menot ovat hintavia. Kaikilla ei ole varaa niihin. Jos on pienet tulot, elokuvissakäynti tuntuu kalliilta. Siihen voi vielä tulla matkakulut päälle. Liikunta ryhmissä on usein maksullista. Joidenkin mielestä on vaikeaa mennä mihinkään yksin. Usein muut käyvät niissä paikoissa ystävän tai muun tuttunsa kanssa. Olen eri.
Vierailija kirjoitti:
Tee vapaehtoistyötä. Sieltä löytyy ihmisiä, joilla on aikaa.
Varoitus siltä varalta, jos Ap on työttömyyskorvaksilla. Jotkut ovat menettäneet ne, koska ovat osallistuneet vapaaehtoistoimintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osta TV. Oikea. Merkillä ei väliä. Sieltä tulee vaikka mitä.
Pidän usein päivällä TV:tä päällä, niin on ikäänkuin seuraa kotona, vaikka olen yksin.
Vierailija kirjoitti:
Tykkäätkö eläimistä? Koiran omistajana saat kavereita helposti. 🙂
Eläinlääkärikulut ym maksavat paljon. Jos talous salliin ja pitää eläimistä, niin miksikäs ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lemmikit tuo valtavasti iloa elämään, jos sinulla on mahdollisuus semmoinen ottaa.
Käveleminen tuo aina hyvän ja virkeän olon.
Joku psykologi suositteli kävelemistä. Kannattaa aloittaa lyhyellä lenkillä, vaikka 15 minuuttia kerrallaan. Saman verran aikaa lukemiseen joka päivä. Sanomalehteä, aikakauslehteä, kirjaa, jos hyllystä löytyy sellainen. Itsetehty lukujärjestys viikon päiville. Se voi oikeasti piristää mieltä, jos nousee aamulla ja tietää, että kello yhdelsältä on kävelyä ja kymmeneltä lukuhetki. Joku TV-ohjelma tai tiettyyn aikaan tuleva uutislähetys, jota seuraa säännöllisesti. Silloin ihmisellä on jotain, mitä voi odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman menoista, elokuvista, keskustelutilaisuuksissa, taidenäyttelyistä, lukupiireistä, liikuntaryhmistä, onhan noita.
Monet menot ovat hintavia. Kaikilla ei ole varaa niihin. Jos on pienet tulot, elokuvissakäynti tuntuu kalliilta. Siihen voi vielä tulla matkakulut päälle. Liikunta ryhmissä on usein maksullista. Joidenkin mielestä on vaikeaa mennä mihinkään yksin. Usein muut käyvät niissä paikoissa ystävän tai muun tuttunsa kanssa. Olen eri.
Köyhälle kaikki on vaikeaa.
Jos tällä palstalla ehdottaa mitä tahansa tekemistä, lisätienestiä, arjen neuvoa köyhälle, hyökkää heti joku negaamaan ja kertomaan 10 tekosyytä sille, miksi köyhä ei voi tehdä sitä, tätä tai tuota. Ei ole rahaa käyttää bussia, ei pysty menemään julkisiin paikkoihin, koska köyhyys ahdistaa, ei ole kavereita koska on köyhä ja kaverisuhteita on vaikeaa pitää yllä jne. Kaikki on kallista, kaikki on vaikeaa, mihinkään ei kannata mennä, mihinkään ei voi ryhtyä. Edes marjastamaan ei voi mennä, koska ei ole jalkineita, ei ole vaatteita, ei ole ämpäriä, ei pysty kuljettamaan marjoja eikä marjapaikka ole kerrostalon alaoven edessä. Mutta silti kotona olo ahdistaa, mielenterveys kärsii, ei ole sosiaalisia kontakteja, eikä niitä pysty pitämään yllä, ja oikeastaan ei ihmisten kanssa ole edes mukavaa olla.
Tällaisissa keskusteluissa voi ruveta vaikka pelaamaan bingoa: melkein aina joku tekosyy löytyy aina kaikelle mahdolliselle, joten voisi laatia taulukon, mikä tekosyy tulee missäkin järjestyksessä. Ja valitus vaan jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieleinen työ, kavereiden kans ryyppääminen, krapulointi, penkkiurheilu niin livenä katsomossa kuin telsusta, matkustaminen, metallifestarit ja keikat, nukkuminen ja himassa ihan ittekseen oleilu.
M50
Kuulosta mieleiseltä ja varmasti tylsyyttä tappavalta. Miks naisten elämä ei voi olla yhtä rentoa, spontaania ja "paineetonta"?
N51
Mikä estää? Mua ei ryyppääminen kiinnosta, mutta voin mä välillä lasillisen viiniä juoda. Urheilukaan ei kiinnosta, mutta kaikki true crime -sarjat kylläkin sekä monet dokumenttiohjelmat ja -podcastit. Tuska-festareilla kävin kesällä. Nyt, kun työelämä ei enää ole rasitteena, käyn välillä ystävieni kanssa jossain ravintolassa lounaalla. Viihdyn hyvin kotona kissani kanssa, ensi viikolla mulle mahdollisesti tulee vielä koirakin. Se ei ole vielä ihan varmaa, kun ei ole tietoa, tuleeko koira toimeen mun kissani kanssa. Jos koira tulee, niin se laittaa sitten ulkoilemaankin kolme kertaa päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläpäin on toimiva asukastila jossa voi käydä, on bingoa ja muita tapahtumia. Katso netistä olisiko teidän aluella joku tapaamispaikka.
Itse 52-vuotias nainen, jolla ei myöskään oikeastaan yhtään ihmissuhteita. Vanhemmat jo kuolleet, ei sisaruksia, muuhun sukuun ei yhteyttä, ei kavereita tai ystäviä, ei puolisoa tai lapsia.
Mutta mä olen kyllä ihan tyytyväinen. En kaipaa mitään ihmeempää sisältöä elämääni. Kai olen sitten jotenkin tylsämielinen 😆 Koska mulle riittää kotoilu, etätyöni, kirjat, internet, musiikki, elokuvat, ruoanlaitto, käsityöt. Olen tosi tyytyväinen elämääni näin, enkä haluaisi edes siihen esim. ihmissuhteita.
Aloita tanssiharrastus. Lavatanssit, salsa... Noihin kun lähtee kurssien kautta niin uusia tuttavuuksia kertyy runsaasti jo ennen kuin edes uskaltaudut tanssilavoille.
M60+
💚
Minun sisäinen maailmani
Asperger-ihmisenä
on valtavan rikas ja stimuloiva.
En koskaan koe yksinäisyyttä.
Tervehdys/
hyvää viikonloppua. 😙🌿💚
-E-
Itselläni päinvastainen ongelma. Mistä saisi lisää tunteja vuorokauteen?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä jotka ei viihdy kotonaan tai joilla on tylsää. Aika ei riitä kaikkiin mielenkiinnon kohteisiin. Pakolliset sosiaalisuudet ikävästi vain katkaisevat omat kuviot kodissa ja lähimetsässä.
En minäkään. Mulla ei ole ikinä tylsää, enkä edes halua lähteä kotoa mihinkään, saati että tarvitsisi keksiäkseni itselleni mielekästä tekemistä. Se, mitä ei ole tarpeeksi on aikaa tehdä kaikkea kivaa, mikä kiinnostaisi.
Jos on sekä tylsää että yksinäistä, on tosiaan parasta lähteä johonkin toimintaan mukaan, jossa vapaaehtoisia kaivataan. Koska sinulla on tylsää, oletan, että sinulla on paljon aikaa. Tässä tapauksessa paras tapa käyttää aikaa on (kuten aiemminkin on mainittu) tehdä vapaaehtoistyötä tai työtä jossakin yhdistyksessä. Se voi olla erilaista eri aikoina. Esimerkiksi vapaaehtoistyötä kirpputorilla, kesäisin vaikka luonnonhoitotalkoisiin osallistumista tai vaikka vapaaehtoisvoimin ylläpidettävän museon avoinna pidossa ja muussa työssä avustamista. Vaihtoehtoja on monia, riippuen, mikä kiinnostaa.