Syöttikö teidän mummo teille aniskarkkeja?
Meidän mummo tarjosi niitä jatkuvasti. Kyllä ne silloin maistuivat, mutta myöhemmin se maku alkoi tympimään, eikä nykyään esim. fenkoli maistu ollenkaan.
Eikö niitä ollut sinistä ja punaista anista vai miten se oli?
Kommentit (56)
Syötettiin itse itsellemme. Aniskarkit oli meidän lempikarkkeja lapsena. Niitä valittiin aina karkkipäivänä. Hyvä on aniksen maku edelleenkin mielestäni.
Vain jos oli flunssa tarjottiin aniskarkkeja. Yleensä niin että se karkki liotettiin kuumaan veteen ja kun karkki oli täysin lionnut vesi juotiin. Olivat valkoisia, mutta muuttuivat vedessä värittömiksi.
Muuten mummoni tarjosi pullaa ja pikkuleipiä sekä kesällä raparperimehua.
Vierailija kirjoitti:
Hänellä oli pohjanmaan pastilleja.
Muut tutut vanhukset söivät Pectuksia tai muita perinteisiä pastilleja.
Gifu pastilleja söi vanhukset. Myös Paxeja.
Oli satunnaisesti aniskarkkejakin, mutta yleensä piparminttupastilleja, "körttipastilleja", joita mummu kutsui pastillereiksi. Toisessa mummolassa serkun kanssa tiputeltiin kamfertin tippoja sokeripalaan ja siinäkin oli muistaakseni vähän aniksen makua.
Ei tainnut mamma eikä pappa tarjota mutta muistan ne, tykkäsin.
Vierailija kirjoitti:
Vain jos oli flunssa tarjottiin aniskarkkeja. Yleensä niin että se karkki liotettiin kuumaan veteen ja kun karkki oli täysin lionnut vesi juotiin. Olivat valkoisia, mutta muuttuivat vedessä värittömiksi.
Muuten mummoni tarjosi pullaa ja pikkuleipiä sekä kesällä raparperimehua.
Eikös se ollut pectus, jotka liotettiin kuumaan veteen?
Pappa toi tuliaisena aina pussin kettukarkkeja ja kauppa-autosta sai valita jäätelötuutin.
Mummu paistoi pullaa ja lettuja.
Ihania muistoja.
Näin 5-kymppisenä ymmärtän olleeni hyvin rakastettu lapsenlapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänellä oli pohjanmaan pastilleja.
Muut tutut vanhukset söivät Pectuksia tai muita perinteisiä pastilleja.
Gifu pastilleja söi vanhukset. Myös Paxeja.
Ja Finne. Niissä oli paketissa linnun kuva.
Olen 7-kymppinen mummo enkä syötä lastenlapsilleni mitään, ellei sovita heidän vanhempiensa kanssa.
Mummo kuoli kun olin kymmenvuotias ja ei ole jäänyt mitään mielikuvaa, tarjosiko pastilleja. Sen muistan että ukilla oli jatkuvasti erilaisia karamelleja, mitä tarjosi. Eräs sukulainen kutsui ukkia piloillaan namusedäksi. Ukki ei ollut hyvillään kyseisestä "arvonimestä".
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain jos oli flunssa tarjottiin aniskarkkeja. Yleensä niin että se karkki liotettiin kuumaan veteen ja kun karkki oli täysin lionnut vesi juotiin. Olivat valkoisia, mutta muuttuivat vedessä värittömiksi.
Muuten mummoni tarjosi pullaa ja pikkuleipiä sekä kesällä raparperimehua.Eikös se ollut pectus, jotka liotettiin kuumaan veteen?
Ei. Euca-mentholit.
Vierailija kirjoitti:
Olen 7-kymppinen mummo enkä syötä lastenlapsilleni mitään, ellei sovita heidän vanhempiensa kanssa.
Siinäpähän alapeukutat. Mielestäni lasten kasvatus ja kodin säännöt kuuluu vanhemmille eikä mummolle. Teillä saattaa olla tilanne eri.
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain jos oli flunssa tarjottiin aniskarkkeja. Yleensä niin että se karkki liotettiin kuumaan veteen ja kun karkki oli täysin lionnut vesi juotiin. Olivat valkoisia, mutta muuttuivat vedessä värittömiksi.
Muuten mummoni tarjosi pullaa ja pikkuleipiä sekä kesällä raparperimehua.Eikös se ollut pectus, jotka liotettiin kuumaan veteen?
Ei. Euca-mentholit.
Olen väärässä. Tarkoitin Eucalyptus-pastilleja. Jo on ollut oikea pastillien aikakausi, löytynyt joka lähtöön.
Meillä niistä tykkäsi äiti, myydäänkö niitä vielä jossain? Olivat ihania.
Ja siis nimenomaan Hellaksen! Ei muut.