Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmisille alhainen äo tarkoittaa nykyisin itsestä poikkeavia mielipiteitä?
20.09.2026 |
Älykkyys tarkoittaa kognitiivista suoriutumista. Sitä voidaan mitata ennustettavasti. Määritelmän voi tarkistaa vaikka Duodecimin sivuilta. Joka tapauksessa syystä tai toisesta älyykkyys on ihmisille nykyisin hämärtynyt asia, sillä ihmiset puhuvat kyllä täysin luontevasti "alhaisen äo:n ihmisistä", mutta viittavat sillä ainoastaan ihmisiin, jotka äänestävät eri puoluetta kuin itse. On ikään kuin enää ei ymmärrettäisi, mitä on olla tyhmä, kun sana on varattu poliittiseksi haukkumasanaksi. Oikeistossa ollaan vakuuttuneita, että jokainen vasemmistolainen professori on päässyt asemaansa ilman älyä siinä, missä vasemmalla tiettyjen puolueiden kannatus on synonyymi tyhmyydelle. Samaan aikaan yhteiskunnassa on keskivertojen lisäksi myös tyhmiä ja älykkäitä ihmisiä, ja tällä asialla on sosiaalisia seurauksia, jotka jäävät vaille huomiota kun asiaa ei enää ymmärretä.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä, siinä laitetaan hyvin laaja kattaus määreitä yhteen: näönvarainen päättely, matemaattiset taidot, yleistieto... Saisinko jotain pätevämpää? Jotain mikä todella kestäisi tutkimuksen ja vertaisarvioinnin, jotain mille todella voidaan antaa numeraalinen arvo. Otetaanko laajasti katetusta pöydästä vain yksi osa-alue? Kokeillaan sitä. Yleistieto. Hmmm.. Kuka määrittää mikä on "yleistietoa", mitkä näkemykset ohjaavat tätä prosessia? Ensimetreillehän tämä kaatuu... Jos ja kun haluamme tieteellisesti pätevän numeraalisen arvon OLETETUSTA inhimillisestä ominaisuudesta.
Perusteet on kerrottu, jos luet ne tutkimusartikkelit, joiden pohjalta tuollaiset tekstit on laadittu. Ne ovat vertaisarvioituja, jos tämä on sinulle jotekin merkitsevä tekijä.
Pointti pysyy.
Ok, jos kerran tiedät tuon paremmin kuin nuo Helsingin yliopiston proffat, jotka tuon tekstin ovat laatineet, niin miksi et käy kuittaamassa lääketieteen Nobelia tai jotain? https://www.duodecimlehti.fi/duo15364
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei pärjää väittelyssä niin käyttöön otetaan ad hominem - niminen argumentointivirhe.
Jep, yleensä se ilmenee mieiipiteiden heikkoina perusteluina ja ajattelun ristiriitaisuudella. Tälläkin palstalla jos joku huomaa jäävänsä tappiolle väittelyssä, niin vakioratkaisu on pyrkiä poistamaan koko käyty keskustelu.
Ei kun populistien argumentit vain näyttävät vakuuttavilta, mutta ne ovat silti väärässä. Siksi ne on pakko poistaa, jotta tyhmät ihmiset eivät hämäänny, vaikkei tyhmyyttä oikeasti ole olemassa, vaan ainoastaan tasa-arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä, siinä laitetaan hyvin laaja kattaus määreitä yhteen: näönvarainen päättely, matemaattiset taidot, yleistieto... Saisinko jotain pätevämpää? Jotain mikä todella kestäisi tutkimuksen ja vertaisarvioinnin, jotain mille todella voidaan antaa numeraalinen arvo. Otetaanko laajasti katetusta pöydästä vain yksi osa-alue? Kokeillaan sitä. Yleistieto. Hmmm.. Kuka määrittää mikä on "yleistietoa", mitkä näkemykset ohjaavat tätä prosessia? Ensimetreillehän tämä kaatuu... Jos ja kun haluamme tieteellisesti pätevän numeraalisen arvon OLETETUSTA inhimillisestä ominaisuudesta.
Perusteet on kerrottu, jos luet ne tutkimusartikkelit, joiden pohjalta tuollaiset tekstit on laadittu. Ne ovat vertaisarvioituja, jos tämä on sinulle jotekin merkitsevä tekijä.
Pointti pysyy.
Ok, jos kerran tiedät tuon paremmin kuin nuo Helsingin yliopiston proffat, jotka tuon tekstin ovat laatineet, niin miksi et käy kuittaamassa lääketieteen Nobelia tai jotain? https://www.duodecimlehti.fi/duo15364
Ajattelet että ÄO-testeistä ja niiden pohjaoletuksista ei ole olemassa kritiikkejä? Että niiden kriittinen arviointi on ihan Nobelin arvoinen juttu?
Kyllä. Ihmisiä pitäisi todellakin haukkua ennemmin heidän mielipiteittensä takia eikä siksi, onko joku liiaksi pönttöpää vai älypää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä, siinä laitetaan hyvin laaja kattaus määreitä yhteen: näönvarainen päättely, matemaattiset taidot, yleistieto... Saisinko jotain pätevämpää? Jotain mikä todella kestäisi tutkimuksen ja vertaisarvioinnin, jotain mille todella voidaan antaa numeraalinen arvo. Otetaanko laajasti katetusta pöydästä vain yksi osa-alue? Kokeillaan sitä. Yleistieto. Hmmm.. Kuka määrittää mikä on "yleistietoa", mitkä näkemykset ohjaavat tätä prosessia? Ensimetreillehän tämä kaatuu... Jos ja kun haluamme tieteellisesti pätevän numeraalisen arvon OLETETUSTA inhimillisestä ominaisuudesta.
Perusteet on kerrottu, jos luet ne tutkimusartikkelit, joiden pohjalta tuollaiset tekstit on laadittu. Ne ovat vertaisarvioituja, jos tämä on sinulle jotekin merkitsevä tekijä.
Pointti pysyy.
Ok, jos kerran tiedät tuon paremmin kuin nuo Helsingin yliopiston proffat, jotka tuon tekstin ovat laatineet, niin miksi et käy kuittaamassa lääketieteen Nobelia tai jotain? https://www.duodecimlehti.fi/duo15364
Geeneistä ihmisellä harvoin oppineisuus jää kiinni, joskin eittämättömästi jonkin verran oikeasti vähälahjaisia ihmisiä löytyy. Normaalijakaumassa näemme sekä genetiikan ja ympäristön vaikutuksen, muttei niitä pystytä erottamaan toisistaan. Lienee kuitenkin turvallista sanoa, että ympäristötekijät ja yksinkertaisesti oman mielenkiinnon puute itsensä kehittämiseen ovat huomattavasti useammin oppimattomuuden taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä, siinä laitetaan hyvin laaja kattaus määreitä yhteen: näönvarainen päättely, matemaattiset taidot, yleistieto... Saisinko jotain pätevämpää? Jotain mikä todella kestäisi tutkimuksen ja vertaisarvioinnin, jotain mille todella voidaan antaa numeraalinen arvo. Otetaanko laajasti katetusta pöydästä vain yksi osa-alue? Kokeillaan sitä. Yleistieto. Hmmm.. Kuka määrittää mikä on "yleistietoa", mitkä näkemykset ohjaavat tätä prosessia? Ensimetreillehän tämä kaatuu... Jos ja kun haluamme tieteellisesti pätevän numeraalisen arvon OLETETUSTA inhimillisestä ominaisuudesta.
Perusteet on kerrottu, jos luet ne tutkimusartikkelit, joiden pohjalta tuollaiset tekstit on laadittu. Ne ovat vertaisarvioituja, jos tämä on sinulle jotekin merkitsevä tekijä.
Pointti pysyy.
Ok, jos kerran tiedät tuon paremmin kuin nuo Helsingin yliopiston proffat, jotka tuon tekstin ovat laatineet, niin miksi et käy kuittaamassa lääketieteen Nobelia tai jotain? https://www.duodecimlehti.fi/duo15364
Ajattelet että ÄO-testeistä ja niiden pohjaoletuksista ei ole olemassa kritiikkejä? Että niiden kriittinen arviointi on ihan Nobelin arvoinen juttu?
Jos sinulla on taskussa paradigmaattisen muutoken arvoinen argumentti, niin kyllä se Nobelin ansaitsee. Tuollaisen argumentin pöytään lyöminen johtaisi siihen, että nuo nykyiset professorit hoitosuosituksineen sijoitettaisiin roskapönttöön ja aivan uudet jehut ja näiden suositukset laitettaisiin tilalle. Mitä turhia kainostelet, jos pystyt osoittamaan, että nykyinen professoristo on kuutamolla?
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti...
...näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa...
Ja tämä kaikki on siis osa yhtä eristettävää suuretta: älykkyys, ja sille voidaan antaa tieteellisesti pätevä numeraalinen arvo? Yleistieto, matemaattiset taidot... samaa "pakettia"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä, siinä laitetaan hyvin laaja kattaus määreitä yhteen: näönvarainen päättely, matemaattiset taidot, yleistieto... Saisinko jotain pätevämpää? Jotain mikä todella kestäisi tutkimuksen ja vertaisarvioinnin, jotain mille todella voidaan antaa numeraalinen arvo. Otetaanko laajasti katetusta pöydästä vain yksi osa-alue? Kokeillaan sitä. Yleistieto. Hmmm.. Kuka määrittää mikä on "yleistietoa", mitkä näkemykset ohjaavat tätä prosessia? Ensimetreillehän tämä kaatuu... Jos ja kun haluamme tieteellisesti pätevän numeraalisen arvon OLETETUSTA inhimillisestä ominaisuudesta.
Perusteet on kerrottu, jos luet ne tutkimusartikkelit, joiden pohjalta tuollaiset tekstit on laadittu. Ne ovat vertaisarvioituja, jos tämä on sinulle jotekin merkitsevä tekijä.
Pointti pysyy.
Ok, jos kerran tiedät tuon paremmin kuin nuo Helsingin yliopiston proffat, jotka tuon tekstin ovat laatineet, niin miksi et käy kuittaamassa lääketieteen Nobelia tai jotain? https://www.duodecimlehti.fi/duo15364
Ajattelet että ÄO-testeistä ja niiden pohjaoletuksista ei ole olemassa kritiikkejä? Että niiden kriittinen arviointi on ihan Nobelin arvoinen juttu?
Jos sinulla on taskussa paradigmaattisen muutoken arvoinen argumentti, niin kyllä se Nobelin ansaitsee. Tuollaisen argumentin pöytään lyöminen johtaisi siihen, että nuo nykyiset professorit hoitosuosituksineen sijoitettaisiin roskapönttöön ja aivan uudet jehut ja näiden suositukset laitettaisiin tilalle. Mitä turhia kainostelet, jos pystyt osoittamaan, että nykyinen professoristo on kuutamolla?
Tuossa ensimmäinen artikkeli joka tuli vastaan yksinkertaisimmalla haulla (ja toki lisää ja lisää löytyy, läpi "testien" historian):
https://www.discovermagazine.com/understanding-the-flaws-behind-the-iq-…
Understanding the Flaws Behind the IQ Test
IQ tests are one of the most prominent tools in the modern psychologist's toolbox. They also have numerous methodological flaws.
"According to Richardson, IQ’s construct validity doesn't exist: “Not in the sense used in biomedical and other scientific measures, or knowing what differences on the 'inside' are being truly reflected in the scores on the 'outside.' That's because there is little agreed-on theory of what happens on the 'inside.’”
Normaali internetkommentti siinä tilanteessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lampaalla on keskinkertainen älykkyys eikä pysty aidosti kriittiseen ajatteluun, joten kutsuu usein jo automaattisesti tyhmiksi, foliohatuiksi yms. niitä, jotka eivät usko auktoriteettien ns. virallisiin totuuksiin. Fakta on, että yleensä tyhmimmät ja älykkäimmät ovat kriittisimpiä yksilöitä, edellinen vaistomaisesti, jälkimmäinen järkeilemällä, kun taas keskiverto ihminen uskoo kaiken, mitä tälle syötetään.
Vierailija kirjoitti:
"Älykkyys tarkoittaa kognitiivista suoriutumista. Sitä voidaan mitata ennustettavasti."
Toteamus joka ei kestä lähempää tarkastelua. Mikä on totemuksen määreillä henkilön "älykkyys" joka olisi luokiteltava suorastaan "neroksi" vaikkapa kielellisen osaamisensa pohjalta (oppii uudet kielet lennosta yms.), mutta kokee vaikeaksi jokapäiväisessä arjessa selviämisen? Ja niin edelleen.
Lisäksi ajatus siitä että tälle "älykkyydelle" voisi antaa vieläpä numeraalisen arvon on lisäaskel edeltävästä täydelliseen naurettavuuteen.
Mitä sitten? Älykkyys on älykkyyttä, eikä se ota kantaa arkiseen selviytymiseen. Jos ympäristö on hyvin vihamielinen niille, jotka poikkeavat keskiarvosta ylöspäin niin tuskin se sitä arkista selviytymistä auttaakaan. Mutta silti kyseessä ovat eri asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei pärjää väittelyssä niin käyttöön otetaan ad hominem - niminen argumentointivirhe.
Jep, yleensä se ilmenee mieiipiteiden heikkoina perusteluina ja ajattelun ristiriitaisuudella. Tälläkin palstalla jos joku huomaa jäävänsä tappiolle väittelyssä, niin vakioratkaisu on pyrkiä poistamaan koko käyty keskustelu.
Ei kun populistien argumentit vain näyttävät vakuuttavilta, mutta ne ovat silti väärässä. Siksi ne on pakko poistaa, jotta tyhmät ihmiset eivät hämäänny, vaikkei tyhmyyttä oikeasti ole olemassa, vaan ainoastaan tasa-arvoa.
Populismi-sanan epäironinen käyttö paljastaa sinut tyhmäksi JA elitistiseksi.
Huvittava keskustelu.
- Eikö ole outoa että enää ei tajuta mitä on tyhmyys ja älykkyys?
- ÄLYKKYYTTÄ EI OLE OLEMASSA!!!! !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Älykkyys tarkoittaa kognitiivista suoriutumista. Sitä voidaan mitata ennustettavasti."
Toteamus joka ei kestä lähempää tarkastelua. Mikä on totemuksen määreillä henkilön "älykkyys" joka olisi luokiteltava suorastaan "neroksi" vaikkapa kielellisen osaamisensa pohjalta (oppii uudet kielet lennosta yms.), mutta kokee vaikeaksi jokapäiväisessä arjessa selviämisen? Ja niin edelleen.
Lisäksi ajatus siitä että tälle "älykkyydelle" voisi antaa vieläpä numeraalisen arvon on lisäaskel edeltävästä täydelliseen naurettavuuteen.
Mitä sitten? Älykkyys on älykkyyttä, eikä se ota kantaa arkiseen selviytymiseen. Jos ympäristö on hyvin vihamielinen niille, jotka poikkeavat keskiarvosta ylöspäin niin tuskin se sitä arkista selviytymistä auttaakaan. Mutta silti kyseessä ovat eri asiat.
Esimerkiksi kommunistiset hallinnot ovat tyypillisesti heti ensi töikseen teloittaneet tai leirittäneet vanhan älymystön, koska kommunismi ei tietenkään kestä kriittistä ja älyllistä tarkastelua. Eli tuossa systeemissä äly ja etenkin rehellisyys nimenomaan koituvat usein yksilön turmioksi.
Naiset kannustavat toisiaan sanomaan mitä typerimpiä asioita. Go girl go...ja sitten saat kuullua jotain universumin typerintä sontaa.
Ööö ei unohdeta sitten sitä jos vaikka silmälasit kadonneet.
Älykkyyttä on dei, dei, dei.
En sano, että älykkyyträ on olla päinvastainen kun dei, mutta ei dei arvoilla voi päteäkäön.
Vierailija kirjoitti:
Ööö ei unohdeta sitten sitä jos vaikka silmälasit kadonneet.
Tarkoitan siis että jos kognitiivisia kykyjä katsotaan.
Jep, yleensä se ilmenee mieiipiteiden heikkoina perusteluina ja ajattelun ristiriitaisuudella. Tälläkin palstalla jos joku huomaa jäävänsä tappiolle väittelyssä, niin vakioratkaisu on pyrkiä poistamaan koko käyty keskustelu.