Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmisille alhainen äo tarkoittaa nykyisin itsestä poikkeavia mielipiteitä?
20.09.2026 |
Älykkyys tarkoittaa kognitiivista suoriutumista. Sitä voidaan mitata ennustettavasti. Määritelmän voi tarkistaa vaikka Duodecimin sivuilta. Joka tapauksessa syystä tai toisesta älyykkyys on ihmisille nykyisin hämärtynyt asia, sillä ihmiset puhuvat kyllä täysin luontevasti "alhaisen äo:n ihmisistä", mutta viittavat sillä ainoastaan ihmisiin, jotka äänestävät eri puoluetta kuin itse. On ikään kuin enää ei ymmärrettäisi, mitä on olla tyhmä, kun sana on varattu poliittiseksi haukkumasanaksi. Oikeistossa ollaan vakuuttuneita, että jokainen vasemmistolainen professori on päässyt asemaansa ilman älyä siinä, missä vasemmalla tiettyjen puolueiden kannatus on synonyymi tyhmyydelle. Samaan aikaan yhteiskunnassa on keskivertojen lisäksi myös tyhmiä ja älykkäitä ihmisiä, ja tällä asialla on sosiaalisia seurauksia, jotka jäävät vaille huomiota kun asiaa ei enää ymmärretä.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Totta helvetissä älykäs on aina oikeaa mieltä. Vain tyhmät ovat väärää mieltä.
Mummoni sanoi aina, että parempi vaan tanssia toisten pillin mukaan, niin ei tule vaikeuksia. Enemmistön mukana hymistely on usein fiksua, mutta toisaalta jos on kapasiteettia huomata, että enemmistö on väärässä, niin mitä silloin pitäisi tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Vierailija kirjoitti:
ja miksi ylipäätään vertaillaan ihmisiä älykkyyden perusteella.
ei älykäs ihminen ole aina synonyymi paremmalle. itseasiassa monet älykkäät ihmiset on itseasiassa keksineet ihmiskuntaa tuhoavia ja vaarallisia asioita, jopa sellaisia joiden takia ihmisiä on kuollut.
ja sehän muutenkin kertoo lähinnä ominaisuuksista ja ongelmien ratkaisu kyvystä ei siitä miten tunne älykäs, empaattinen tai mukava ihminen on tai se että vaikka olisi idiootti niin saattaa silti olla keskivertoa parempi edes jossain asiassa.
tyhmää vertailla ihmisiä sen perusteella miten älykäs joku on sama kuin vertailisi pituuden tai ulkonäön perusteella, mutta ainiin me ihmiset tehdään jo niin ja sekin on aika inhimillistä, mutta oikeasti älykäs ihminen tajuaa , että ihmisillä on eri mielipiteitä eri asioista ja hyväksyy sen.
milloin mielipiteistä tuli kilpailu?
Niinpä, älykkyys itsessään ei ole itseisarvo. Tunnen yhden huippuälykkään ihmisen, jolla on niin surkea toiminnanohjaus ja lokeroiva muisti joka ei yhdistä asioita, että vaikuttaa ihan saappaalta arjessa. Moni matalammalla älykkyydellä varustettu pärjää elämässä huomattavasti paremmin, koska pystyvät tekemään tehtävän alusta loppuun ja ymmärtämään, että jokin toiseen asiaan liittyvä voisi olla sovellettavissa myös tähän.
Saa sitä olla älykäs, kunhan salaa sen visusti. Muuten tulee turpaan. Tyhmistä tykätään enemmän kun niitä voi katsoa alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
90% ihmisistä on tyhmiä lampaita, jotka tekee kuten jokin taho sanoo.
tämä on kehä päätelmä, mutta sinun näkökulmasta voi toki näyttää siltä, että ihmiset tekee itselleen epäedullisia asioita vain siksi, että laki tai hallitus tai joku sanoo niin, mutta osa saattaa tehdä niin ihan vain siksi, että ovat aina tehneet niin tai tekisivät niin siinä tilanteessa ilman käskyjä.
nämä ohjeet joita osa vastustaa mm. korona aikana johtui lähinnä siitä, että joillakin on taipumus kieltää totuutta, koska totuus on pelottavampi asia kuin salaliitto, koska salaliitto antaa ylivertaisuuden tunteen suhteessa tilanteeseen eli kontrollin .
ja kriisitilanteessa kärsii yleensä ne joiden kontrollin menettämisen pelko on suurin.
itselläni oli se pelko ja siksi taas tottelin ohjeistuksia paitsi rokotetta en ottanut, mutta siksi että oli lääkärin ohje olla ottamatta muuten olisin ottanut.
ja ei siksi että joku käskee.
kaikilla on aina jokin syy tehdä niin kuin tekee, vaikka se saattaa näyttää siltä että tekee vain kuten muut sanoo. joskus se pienempi vastustava väki on ollut historian aikana oikeassa, mutta ei tilastojen valossa kovinkaan usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alhaisemman äo:n omaavat ihmiset ajattelevat eroavan mielipiteen johtuvan siitä, että toisella on alhaisempi äo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä, siinä laitetaan hyvin laaja kattaus määreitä yhteen: näönvarainen päättely, matemaattiset taidot, yleistieto... Saisinko jotain pätevämpää? Jotain mikä todella kestäisi tutkimuksen ja vertaisarvioinnin, jotain mille todella voidaan antaa numeraalinen arvo. Otetaanko laajasti katetusta pöydästä vain yksi osa-alue? Kokeillaan sitä. Yleistieto. Hmmm.. Kuka määrittää mikä on "yleistietoa", mitkä näkemykset ohjaavat tätä prosessia? Ensimetreillehän tämä kaatuu... Jos ja kun haluamme tieteellisesti pätevän numeraalisen arvon OLETETUSTA inhimillisestä ominaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja miksi ylipäätään vertaillaan ihmisiä älykkyyden perusteella.
ei älykäs ihminen ole aina synonyymi paremmalle. itseasiassa monet älykkäät ihmiset on itseasiassa keksineet ihmiskuntaa tuhoavia ja vaarallisia asioita, jopa sellaisia joiden takia ihmisiä on kuollut.
ja sehän muutenkin kertoo lähinnä ominaisuuksista ja ongelmien ratkaisu kyvystä ei siitä miten tunne älykäs, empaattinen tai mukava ihminen on tai se että vaikka olisi idiootti niin saattaa silti olla keskivertoa parempi edes jossain asiassa.
tyhmää vertailla ihmisiä sen perusteella miten älykäs joku on sama kuin vertailisi pituuden tai ulkonäön perusteella, mutta ainiin me ihmiset tehdään jo niin ja sekin on aika inhimillistä, mutta oikeasti älykäs ihminen tajuaa , että ihmisillä on eri mielipiteitä eri asioista ja hyväksyy sen.
milloin mielipiteistä tuli kilpailu?
Niinpä, älykkyys itsessään ei ole itseisarvo. Tunnen yhden huippuälykkään ihmisen, jolla on niin surkea toiminnanohjaus ja lokeroiva muisti joka ei yhdistä asioita, että vaikuttaa ihan saappaalta arjessa. Moni matalammalla älykkyydellä varustettu pärjää elämässä huomattavasti paremmin, koska pystyvät tekemään tehtävän alusta loppuun ja ymmärtämään, että jokin toiseen asiaan liittyvä voisi olla sovellettavissa myös tähän.
minä taidan olla se tyyppi äo on muka 120 mutta vaikeuksia toiminnan ohjauksessa ja lukihäiriö niin tuntuu kuin olisi 70 . sehän on muutenkin vain arvio ja vähän kuin nämä persoonallisuus testit ja painoindeksi ne vertaa muihin ja keskiarvoon.
mutta mitä tuolla tiedolla loppupeleissä tekee ei sillä ainakaan ihmissuhteita saa tai parisuhdetta eikä edes välttämättä rahaa sen enempää kuin joku muu joka nyt sattuu olemaan esimerkiksi minua ahkerampi tai sosiaalisesti taitavampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ja miksi ylipäätään vertaillaan ihmisiä älykkyyden perusteella.
ei älykäs ihminen ole aina synonyymi paremmalle. itseasiassa monet älykkäät ihmiset on itseasiassa keksineet ihmiskuntaa tuhoavia ja vaarallisia asioita, jopa sellaisia joiden takia ihmisiä on kuollut.
ja sehän muutenkin kertoo lähinnä ominaisuuksista ja ongelmien ratkaisu kyvystä ei siitä miten tunne älykäs, empaattinen tai mukava ihminen on tai se että vaikka olisi idiootti niin saattaa silti olla keskivertoa parempi edes jossain asiassa.
tyhmää vertailla ihmisiä sen perusteella miten älykäs joku on sama kuin vertailisi pituuden tai ulkonäön perusteella, mutta ainiin me ihmiset tehdään jo niin ja sekin on aika inhimillistä, mutta oikeasti älykäs ihminen tajuaa , että ihmisillä on eri mielipiteitä eri asioista ja hyväksyy sen.
milloin mielipiteistä tuli kilpailu?
Jos asiaa ei erotella, niin silloin edellytyksiltään täysin erilaista porukkaa yritetään pakottaa samaan muottiin. Siitä tulee ongelmia. Tutkimusten pohjalta tiedetään, että heikolla älykkyystasolla tarvitaan paljon koulimista, että henkilö saavuttaa perustason. Tämähän ei onnistu, jos luulotellaan, että tällainen pystyy samaan kuin keskimääräinen väestö. Vastaavasti keskitason yläpuolella ihmiset eivät tule onnellisiksi siitä, että heille opetetaan jotain ja he saavat toistaa tämän. Sen sijaan heitä ajaa asioiden keksiminen itse. Tämä jää hyödyntämättä, jos heidät pakotetaan keskitason normeihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä. Ihmisillä on eriäviä kognitiivisia kykyjä mainittuihin asioihin. Minkäänlaiseen älykkyyteen eristettynä ominaisuutena ei tuosta kuitenkaan päästä. Puhumattakaan että tälle olemattomalle ominaisuudelle voitaisiin osoittaa yleispätevä numeraalinen arvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä, siinä laitetaan hyvin laaja kattaus määreitä yhteen: näönvarainen päättely, matemaattiset taidot, yleistieto... Saisinko jotain pätevämpää? Jotain mikä todella kestäisi tutkimuksen ja vertaisarvioinnin, jotain mille todella voidaan antaa numeraalinen arvo. Otetaanko laajasti katetusta pöydästä vain yksi osa-alue? Kokeillaan sitä. Yleistieto. Hmmm.. Kuka määrittää mikä on "yleistietoa", mitkä näkemykset ohjaavat tätä prosessia? Ensimetreillehän tämä kaatuu... Jos ja kun haluamme tieteellisesti pätevän numeraalisen arvon OLETETUSTA inhimillisestä ominaisuudesta.
Perusteet on kerrottu, jos luet ne tutkimusartikkelit, joiden pohjalta tuollaiset tekstit on laadittu. Ne ovat vertaisarvioituja, jos tämä on sinulle jotekin merkitsevä tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä, siinä laitetaan hyvin laaja kattaus määreitä yhteen: näönvarainen päättely, matemaattiset taidot, yleistieto... Saisinko jotain pätevämpää? Jotain mikä todella kestäisi tutkimuksen ja vertaisarvioinnin, jotain mille todella voidaan antaa numeraalinen arvo. Otetaanko laajasti katetusta pöydästä vain yksi osa-alue? Kokeillaan sitä. Yleistieto. Hmmm.. Kuka määrittää mikä on "yleistietoa", mitkä näkemykset ohjaavat tätä prosessia? Ensimetreillehän tämä kaatuu... Jos ja kun haluamme tieteellisesti pätevän numeraalisen arvon OLETETUSTA inhimillisestä ominaisuudesta.
Perusteet on kerrottu, jos luet ne tutkimusartikkelit, joiden pohjalta tuollaiset tekstit on laadittu. Ne ovat vertaisarvioituja, jos tämä on sinulle jotekin merkitsevä tekijä.
Pointti pysyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä. Ihmisillä on eriäviä kognitiivisia kykyjä mainittuihin asioihin. Minkäänlaiseen älykkyyteen eristettynä ominaisuutena ei tuosta kuitenkaan päästä. Puhumattakaan että tälle olemattomalle ominaisuudelle voitaisiin osoittaa yleispätevä numeraalinen arvo.
Jos tämä ketju oli ilmeisesti siitä asiasta, että älykkyyden olemassaoloa todellisena ilmiönä kovasti kiistetään, niin ainakin sinä ole vahvasti mukana juuri tässä. Siltä osin kuin psykologia tieteenä voi tarjota jotain todellita ja merkityksellistä, niin siellä on määriteltynä älykkyys ns. G-tekijänä eli kykynä ratkaista uusia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä, siinä laitetaan hyvin laaja kattaus määreitä yhteen: näönvarainen päättely, matemaattiset taidot, yleistieto... Saisinko jotain pätevämpää? Jotain mikä todella kestäisi tutkimuksen ja vertaisarvioinnin, jotain mille todella voidaan antaa numeraalinen arvo. Otetaanko laajasti katetusta pöydästä vain yksi osa-alue? Kokeillaan sitä. Yleistieto. Hmmm.. Kuka määrittää mikä on "yleistietoa", mitkä näkemykset ohjaavat tätä prosessia? Ensimetreillehän tämä kaatuu... Jos ja kun haluamme tieteellisesti pätevän numeraalisen arvon OLETETUSTA inhimillisestä ominaisuudesta.
Perusteet on kerrottu, jos luet ne tutkimusartikkelit, joiden pohjalta tuollaiset tekstit on laadittu. Ne ovat vertaisarvioituja, jos tämä on sinulle jotekin merkitsevä tekijä.
Pointti pysyy.
Et usko älykkyyteen, joten et usko myöskään tyhmyyteen. Sinun maailmassasi on sitten aika tasa-arvoinen tunnelma varmastikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä. Ihmisillä on eriäviä kognitiivisia kykyjä mainittuihin asioihin. Minkäänlaiseen älykkyyteen eristettynä ominaisuutena ei tuosta kuitenkaan päästä. Puhumattakaan että tälle olemattomalle ominaisuudelle voitaisiin osoittaa yleispätevä numeraalinen arvo.
Jos tämä ketju oli ilmeisesti siitä asiasta, että älykkyyden olemassaoloa todellisena ilmiönä kovasti kiistetään, niin ainakin sinä ole vahvasti mukana juuri tässä. Siltä osin kuin psykologia tieteenä voi tarjota jotain todellita ja merkityksellistä, niin siellä on määriteltynä älykkyys ns. G-tekijänä eli kykynä ratkaista uusia ongelmia.
No, onko se älykkyys nyt (edellämainitsemasi) matemaattinen kyvykkyys, yleistieto, näönvarainen oppimen, vai aina kaikki nuo yhdessä? Entä edellämainittu kielellinen "nero", joka kokee jokapäiväisen selviämisen vaikeaksi (sanotaa että ei pärjää testeissäkään kummoisesti)? Yritämme tässä nyt vain eristää ehdottamasi ominaisuuden; älykkyyden, rajat, joille voimme sitten yrittää tarjota tieteellisesti vedenpitävän numeraalisen arvon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.
Duodecim:
Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.
Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti (1). Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä. Älykkyydellä tarkoitetaan siten yleistä kognitiivista kyvykkyyttä eli kykyä suoriutua hyvin monenlaisista tiedonkäsittelytehtävistä. Älykkyyttä mitataan standardoiduilla kognitiivisilla tehtäväsarjoilla. Niillä voidaan mitata esimerkiksi näönvaraista päättelyä, kielellistä ymmärtämistä, matemaattisia taitoja, prosessointinopeutta, toiminnanohjaustaitoja, työmuistia sekä yleistietoa.
Kyllä, siinä laitetaan hyvin laaja kattaus määreitä yhteen: näönvarainen päättely, matemaattiset taidot, yleistieto... Saisinko jotain pätevämpää? Jotain mikä todella kestäisi tutkimuksen ja vertaisarvioinnin, jotain mille todella voidaan antaa numeraalinen arvo. Otetaanko laajasti katetusta pöydästä vain yksi osa-alue? Kokeillaan sitä. Yleistieto. Hmmm.. Kuka määrittää mikä on "yleistietoa", mitkä näkemykset ohjaavat tätä prosessia? Ensimetreillehän tämä kaatuu... Jos ja kun haluamme tieteellisesti pätevän numeraalisen arvon OLETETUSTA inhimillisestä ominaisuudesta.
Perusteet on kerrottu, jos luet ne tutkimusartikkelit, joiden pohjalta tuollaiset tekstit on laadittu. Ne ovat vertaisarvioituja, jos tämä on sinulle jotekin merkitsevä tekijä.
Pointti pysyy.
Et usko älykkyyteen, joten et usko myöskään tyhmyyteen. Sinun maailmassasi on sitten aika tasa-arvoinen tunnelma varmastikin.
"Uskon" molempiin sanoina joita käytämme. Ja niillä on siinä arvonsa. En usko älykkyyteen tieteellisesti eristettävänä ominaisuutena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90% ihmisistä on tyhmiä lampaita, jotka tekee kuten jokin taho sanoo.
tämä on kehä päätelmä, mutta sinun näkökulmasta voi toki näyttää siltä, että ihmiset tekee itselleen epäedullisia asioita vain siksi, että laki tai hallitus tai joku sanoo niin, mutta osa saattaa tehdä niin ihan vain siksi, että ovat aina tehneet niin tai tekisivät niin siinä tilanteessa ilman käskyjä.
nämä ohjeet joita osa vastustaa mm. korona aikana johtui lähinnä siitä, että joillakin on taipumus kieltää totuutta, koska totuus on pelottavampi asia kuin salaliitto, koska salaliitto antaa ylivertaisuuden tunteen suhteessa tilanteeseen eli kontrollin .
ja kriisitilanteessa kärsii yleensä ne joiden kontrollin menettämisen pelko on suurin.
itselläni oli se pelko ja siksi taas tottelin ohjeistuksia paitsi rokotetta en ottanut, mutta siksi että oli lääkärin ohje olla ottamatta muuten olisin ottanut.
ja ei siksi että joku käskee.
kaikilla on aina jokin syy tehdä niin kuin tekee, vaikka se saattaa näyttää siltä että tekee vain kuten muut sanoo. joskus se pienempi vastustava väki on ollut historian aikana oikeassa, mutta ei tilastojen valossa kovinkaan usein.
Eikö se täytä salaliiton määritelmän, että lääkeyhtiöt, hallitukset ja media esittivät katteettomia terveysväitteitä, ja annettiin ymmärtää, että jos ei usko näitä, on paha ihminen, joka uskoo hulluihin salaliittoteorioihin?
Koska matalan älykkyyden omaavat ihmiset uskovat helpommin kaikenlaista potaskaa, eivätkä osaa kyseenalaistaa sitä. Kollektiivisesti voin sanoa, että yhdellekään puolueella ei ole alkuunkaan uskottavaa ohjelmaan yhteiskunnallisten ongelmien tai haasteiden ratkaisemiseksi. Populistisia joulupukkitason illuusioita sitäkin enemmän. Kaikenlainen kriittinen tarkastelu ampuu puolueiden teesit reikiä täyteen.
Älykkyys tuskin on minkäänlainen erillinen inhimillinen ominaisuus. Puhekielessä ja "älytesti" fanien parissa sillä on jonkinlainen sosiaalinen rooli, mutta siihen se jää.