sykähdyttävin Elämäni biisi kautta aikojen
Mauthausen-laulusarjasta, Mauthausen 1, Korkea Veisu, kerta kaikkisen itkettävä, vaikuttava, <
>. Enempää tunnetta ja tuskaa kappaleeseen ei kukaan pystyisi sisällyttämään. Pentti Saaritsan suomennos.Hänen laulamanaan silti melkein parempi jopa ruotsiksi, jopa vieläkin tunteikkaampi, jos mahdollista, < > (< https://areena.yle.fi/1-64358080 >. Juutalais- ja Mika Aaltola -vihaajat tietysti ovat aivan eri mieltä.
Ensimmäistä kertaa tuli tutuksi tuon ohjelman ansiosta. Ulkopoliittisen instituutin entisen johtajan Mika Aaltolan toive.
Kommentit (17)
J-P Leppäluodon ja Suvi Teräsniskan Wild roses, se Nick Caven biisi.
Formaatti on loppuunkaluttu joten en enää katso ko. ohjelmaa. Vieraat tuntemattomia.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ehdottomasti. Oli nuoruuteni suosikkibiisejä ja tuo EB-versio teki todella kunniaa Focukselle. Itse arvasin oikein, että olisi Madon biisi, koska hän on lähellä omaa ikäluokkaani.
Täytyy mainita Halla-ahon valinta; YUP:n Yövieraat- hienosta biisistä onnistunut tulkinta. Myös Marzi Nymanin versio Hendrixin The Wind Cries Marysta jäänyt mieleen.
Arja Saijonmaan Juokse sinä humma
Tero Vesterinen La boheme
Sykähdyttävin tarina oli ehdottomasti Seelan tarina, vaikka pitkä olikin.
Vierailija kirjoitti:
Mieleeni jäi Martti Suosalon esitys Kohtalokas samba. Siinä oli heittäytymistä ja teatraalisuutta! 😊
Vierailija kirjoitti:
J-P Leppäluodon ja Suvi Teräsniskan Wild roses, se Nick Caven biisi.
Nokitan J-P:n ja Suvin The Futurella (Leonard Cohenia).
Vierailija kirjoitti:
Mieleeni jäi Martti Suosalon esitys Kohtalokas samba. Siinä oli heittäytymistä ja teatraalisuutta! 😊
Mieleen jäi. Paras versio ikinä. < https://areena.yle.fi/1-64002390 >. Hannele Laurin mainio toive. Mika Kareskin osaa esittää sen, (jopa maksuttomissa) konserteissaan.
Vierailija kirjoitti:
J-P Leppäluodon ja Suvi Teräsniskan Wild roses, se Nick Caven biisi.
Kyllä, siinä Suvikin onnistui, <
>. Leppäluodon ääni tietysti on niin maaginen.Valitettavsti nykyisin ohjelma on woken saastuttama siis taatua YLE "laatua".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
J-P Leppäluodon ja Suvi Teräsniskan Wild roses, se Nick Caven biisi.
Nokitan J-P:n ja Suvin The Futurella (Leonard Cohenia).
Eikö kukaan ole toivonut vielä, vaikka yliromanttinen onkin, Tanssi loppuun rakkauden, Dance Me to the Enf of Love, kun Cohenista puhutaan. Eikö vielä ole kukaan toivonut ja esitetty tangoa Por una Cabeza elokuvasta Naisen tuoksu, 1992. (Ehkei sittenkään, < https://areena.yle.fi/1-72132290 >). Ylen verkkosivun kautta on hankalaa lähettää toveita, kun se ei näytä antavan mitään vastaanottokuittausta, niin on mahdodonta tietää menevätkö toiveet yhtään minnekään, < https://areena.yle.fi/1-50112772 > (ei siis Elämäni biisistä, jos joku sattuisi ottamaan onkeensa, vaikka TTK...).
Vierailija kirjoitti:
Valitettavsti nykyisin ohjelma on woken saastuttama siis taatua YLE "laatua".
Mitenköhän onnistuit saamaan tämän mystisen "woken" tähän aiheeseen? Oliko siis Katja Ståhl ja ohjelma aiemmin jotenkin erilainen, ja nyt woke? YLE-laadusta samaa mieltä, Elämäni biisi-esitykset ja vaikka RSO:n metalliklassikot konsertti ovat todella ammattimaista laatutyötä, jota oikeastaan muu taho Suomessa ei osaisi edes tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieleeni jäi Martti Suosalon esitys Kohtalokas samba. Siinä oli heittäytymistä ja teatraalisuutta! 😊
Karjala-sikermä, jossa huumoria siinäkin, vaikka Karjalan kunnailla vakava kappale onkin, < https://areena.yle.fi/1-50952272 >. Mahtoiko juontaja, tuskinpa, kertoa silloin Säkkijärven polkan merkityksen Suomen historiassa, miten sen avulla silloin pelastettiin Viipuri.
Mieleeni jäi Martti Suosalon esitys Kohtalokas samba. Siinä oli heittäytymistä ja teatraalisuutta! 😊