Keski-ikäinen kaverini innostuu kaikesta, mistä teini-ikäinen tytärkin

Vierailija kirjoitti:

Minulla on teinityttö. Minusta on ihan normaalia olla kiinnostunut ja nauttia samoista asioista kuin tyttäreni. On minulla omat harrastukset myös ja hänellä omansa, mutta tehdään myös todella paljon yhdessä asioita. Ehkä äitiys on nykyisin erilaista. Olen elänyt jokaisen vaiheen lapsen mukana ja nauttinut niistä jutuista, joista hän on ollut kiinnostunut.

Tyttö puhuu minulle muuten hyvin paljon asioistaan eikä meillä ole mitään kuilua välissä. Teinin vanhemmuus on aika paljon helpompaa, kun meillä on aidosti yhteys eikä olla napit vastakkain joka asiasta.

Keskusteluyhteys. Tällaisen keski-iän ylittäneen pitäisi ilmeisesti sauvakävellä ja hoitaa puutarhaa, ja pukeutua muumitunikaan, eikä lähteä esim tyttärensä kanssa ulkomaille jollekin tämän suosikkibändin keikalle tältä perityillä vaatteilla. Ja kyllä kärjistin, karsinat ovat edelleen kapeita.

Mutta kerrataanpa nopeasti, millainen on teini-ikäinen ihminen, kaaos. Minä ainakin olin. Nuorena kokeillaan rooleja  ja ajatellaan mustavalkoisesti ja itse haluan olla läsnä tälläkin lapseni polulla ja laajentaa niitä rooleja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kyse siitä, mitä se musiikki on, vaan siitä, että kaikkea ihaillaan teini-ikäisen tyttären kautta. Oli se musiikki, muoti, ilmiöt. Ap

Miksi puutut kenenkään elämään millään tavalla?

Jos luit avausviestini, kysyin vinkkejä, mitä kommentoida, kun en halua feikata innostunutta, kiinnostunutta jne. Mistään asiaan puuttumisesta tässä ei ole ollut kyse missään vaiheessa. Ap

Älä jaksa feikata. Pelkäät että sinut hylätään, jos kerrot mitä ajattelet? Olet koko ikäsi halunnut miellyttää muita suojautuaksesi heidän kielteisiltä tunteiltaan ja reaktioiltaan, ja olet muuttanut mielipiteitä keskustelukumppanin mukaan? Sinun on vaikea ja joissakin tilanteissa jopa mahdotonta sanoa ei, kun pelkäät, että jos kieltäydyt ja paljastat omia mielipiteitä,  sinut hylätään? Yrität nyt täällä jyrätä ja saada muut puolellesi, kun olet todellisuudessa sellainen nössö, joka vain haukkuu muita selän takana? Olet pesunkestävä narsisti. 

Miksi taas vedetåän esiin narsistikortti? Onko se narsistista, jos ei halua loukata toisen ihmisen tunteita? Ihmeellinen tulkinta narsismista.

Mutta minusta ap voisi sanoa suoraan, ettei häntä kiinnosta nykyajan teinikulttuuri millään tavalla. Luultavasti tuo puheenaihe loppuisi sitten siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap voisi kysyä kaveriltaan, onko kaveri mahdollisesti vähän läheisriippuvainen tytöstään, "näitähän sattuu".

Oletan nyt ettei tässä ole kyse sellaisesta nuoresta, joka omasta tahdostaan innoissaan kuuntelee itseään vanhempien sukupolvien musaa esim. grungea. Sellaisiakin nuoria tiedän.

Vanhempien sukupolvien musaa? Onkohan se nyt kovinkaan yleistä että keski-ikäinen kuuntelee vain nuoruusvuosiensa musiikkia? 

Tarkoitatko että 45v iässä levylautaselle vaihtuu Eikka Grön ja Kutri Heluna 🤣 Tuskin sentään. 

Itse jo 60v ja kuuntelen laidasta laitaan musiikkia. Eniten 60/70-lukujen musiikkia koska se nyt oli musiikin paras aikakausi. Runsaasti myös vanhaa jazzia, bluesia sekä klassista musiikkia. Vanhempaa metallia mös .  Nykymusa on aivan paskaa, sitä ei jaksa kuunnella edes radiosta.

Ai jos keski-ikäinen ei jaksa kuunnella Dingoa, Modern Talkingia, Nirvanaa yms. niin sitten vaihtoehtona nähdään vain boomeri-iskelmä? Erikoinen tulkinta sinulla. 

Dingo, Nirvana ja sokerina pohjalla Modern Talking. Noihan on juuri boomeri-iskelmiä. Nykynuorille sama kuin Erkki Junkkarinen oli aikanaan sinulle. Nolointa mahdollista musiikkia

No ei todellakaan 40-50-luvulla syntyneet näitä kuunnelleet. Ne kuunteli etupäässä kotimaista tanssimusiikkia/iskelmää. 

Beatlesiä.

Älä sitten kommentoi. Tuskin hän nyt teiniksi on kokonaan taantunut. Varmaan teillä on muutakin keskusteltavaa kuin nykyteinien muoti ja musiikki. 

Epämiellyttävä tunne, kun et voita jokaista keskustelua? 

Olet ihan vaan oma itsesi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kyse siitä, mitä se musiikki on, vaan siitä, että kaikkea ihaillaan teini-ikäisen tyttären kautta. Oli se musiikki, muoti, ilmiöt. Ap

Miksi puutut kenenkään elämään millään tavalla?

Jos luit avausviestini, kysyin vinkkejä, mitä kommentoida, kun en halua feikata innostunutta, kiinnostunutta jne. Mistään asiaan puuttumisesta tässä ei ole ollut kyse missään vaiheessa. Ap

Älä jaksa feikata. Pelkäät että sinut hylätään, jos kerrot mitä ajattelet? Olet koko ikäsi halunnut miellyttää muita suojautuaksesi heidän kielteisiltä tunteiltaan ja reaktioiltaan, ja olet muuttanut mielipiteitä keskustelukumppanin mukaan? Sinun on vaikea ja joissakin tilanteissa jopa mahdotonta sanoa ei, kun pelkäät, että jos kieltäydyt ja paljastat omia mielipiteitä,  sinut hylätään? Yrität nyt täällä jyrätä ja saada muut puolellesi, kun olet todellisuudessa sellainen nössö, joka vain haukkuu muita selän takana? Olet pesunkestävä narsisti. 

Miksi taas vedetåän esiin narsistikortti? Onko se narsistista, jos ei halua loukata toisen ihmisen tunteita? Ihmeellinen tulkinta narsismista.

Mutta minusta ap voisi sanoa suoraan, ettei häntä kiinnosta nykyajan teinikulttuuri millään tavalla. Luultavasti tuo puheenaihe loppuisi sitten siihen.

Piilonarsismista pitäisi keskustella enemmän, koska se kostettaa enemmän naisia ja pitää naiset siellä uhriasemassa. Tämä narsismin toinen ääripää jää huomattavasti vähemmälle huomiolle kun julkinarsismista keskustelu. 

Anna hänen olla äiti omalla tavallaan.

Jos sinulle ei tule mieleen mitään hyvää kommentoitavaa, on ihan ok pitää suunsa kiinni.

Kyllä mäkin intoilen tuon esiteinin kanssa milloin mistäkin uusista jutuista. Nyt on kovin kiinnostunut muodista ja koska itsekin seuraan muotia niin se on vähän nyt yhteinen juttu. Kohta mä kuitenkin olen se nolo mutsi enkä tajua mistään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Taidan tajuta, mitä ajat takaa. Teini-ikäisen äiti yrittää kovasti olla ajan hermolla ja tarjoilee sinulle liian usein ja liian paljon palasia tästä lapsensa nuorisoelämästä elämättä omaa keski-ikäisen elämäänsä ikäänkuin enää ollenkaan. Läheisriippuvainen? Kriisissä lapsen itsenäistyessä? Yrittää pysyä mukana omimalla sitä kulttuuria, ettei vain mitään juopaa syntyisi? 

Onko joku sääntö, millaista pitäisi olla "keski-ikäisen elämä"? 

Miksi ap sinun pitäisi mielistellä ystävääsi? Ei minulla (tietääkseni) ole ystäviä, jotka eivät kestä seuraani, koska olen epätäydellinen, inhmillinen nainen ja välillä kerrassaan rasittava ja pöhkö omien juttujeni kanssa. Ihan hyvin me juttuun tullaan. Samoin minä kestän läheisten ihmisten iänikuisia komplekseja, yms, koska juuri ne tekevät heistä sen ihmisen, josta pidän.

Veikkaan ettei sinussakaan ole pelkkiä rakastettavia piirteitä. Tässäkin tilanteessa pätee minusta hyvin viisaus, jotta voit vaatia muilta täydellisyyttä, on sinun itse ensin oltava virheetön.

Ole rehellinen itsellesi ja kysy itseltäsi pari tiukkaa miksi kysymystä. Miksi asia vaivaa ja miksi koet, että sinun tarvitsi osata tuohon jotain syvällistä keksiä. Et oikein osaa asiaan kommentoida ja on ihan fine. Ei ystävyyskään ole mikään symbioosi jossa pitää niitä kärrynpyöriä heittää, kun ystäväkin heittää. 

Luuletko, että kaikki sinun ajatukset ja jutut ovat sellaisia joista ystäväsi innostuu? 

Äiti on tyttärilleen susi. Tilanne jossa uusiomies on suhteessa naisen kanssa jolla on hemaiseva teinitytär, on äidille pelottava, epämiellyttävä, koska tytär on jokaisella inhimillisellä osa-alueella viehättävämpi kuin äitinsä. Tämä on yksi syy jonka takia äiti  jolla on hemaiseva tytär, pyrkii hylkäämään hemaisevan tyttärensä isänsä hoitoon sinä vaiheessa kun tulee jätetyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap voisi kysyä kaveriltaan, onko kaveri mahdollisesti vähän läheisriippuvainen tytöstään, "näitähän sattuu".

Oletan nyt ettei tässä ole kyse sellaisesta nuoresta, joka omasta tahdostaan innoissaan kuuntelee itseään vanhempien sukupolvien musaa esim. grungea. Sellaisiakin nuoria tiedän.

Vanhempien sukupolvien musaa? Onkohan se nyt kovinkaan yleistä että keski-ikäinen kuuntelee vain nuoruusvuosiensa musiikkia? 

Tämä!

Itse kuuntelen joskus nuoruuden suosikkeja mutta pääosin tämän hetken hittejä. 
Minulla ja lapsillani on vähän erilainen musiikkimaku mutta kyllä me vuorotellen poimimme musiikkia toistemme listoilta. 

Vierailija kirjoitti:

Luuletko, että kaikki sinun ajatukset ja jutut ovat sellaisia joista ystäväsi innostuu? 

Sitä se ystävyys on. Toinen tykkää mustikoista, toinen mansikoista. Pitää vain hyväksyä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kyse siitä, mitä se musiikki on, vaan siitä, että kaikkea ihaillaan teini-ikäisen tyttären kautta. Oli se musiikki, muoti, ilmiöt. Ap

Sinulla näyttää olevan paha olo asiasta. Niin paha, että oli pakko kirjoittaa vauva-palstalle. Ettet vain olisi kateellinen? Vaikea nimittäin ymmärtää miksi pitää arvostella ja paheksua toisten elämää tällaisissa asioissa. Jos lapsia kohdellaan kaltoin tai sabotoidaan muita ihmisiä, sille on oikeutus, nyt oikeastaan ei ole. Ainut motiivi pahan puhuminen. Ehkä kaverisi on ymmärtänyt että elämästä saa iloita ja nauttia, eikä noudattaa jotain kirjoittamattomia sääntöä aikuisuudesta. 

Joillain äideillä on alusta asti etäinen suhde lapsiinsa. Sellaiset ahdistivat ja raivostuivat, jos toisilla on heidän makuunsa liian läheiset välit. Pistos rinnassa. Se on kateus ja sitä yritetään selittää keksimällä ongelmia näihin vanhemman ja lapsen lämpimiin suhteisiin. 

Ap, keskity muihin asioihin ja omaan elämääsi, niin helpottaa. 

Ehkä ei ole kuilua niin paljon, kuin ennen. Itse olen syntynyt 70-luvulla ja hyvin erilaiset maailmat oli äitini kanssa. Ei hän ymmärtänyt mitään nuorten juttuja. Musikkimaku täysin eri. Nyt omien nuorten kanssa ymmärrän heidän juttuja, jopa musamaku liippaa läheltä. Monesti olen ihastellut tyttäreni vaatteita tai muita juttuja. En yritä olla nuorempi, kuin olen. Olen antanut jotain vaatteitani tyttärelle, kun ollaan suht saman kokoisia.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kyse siitä, mitä se musiikki on, vaan siitä, että kaikkea ihaillaan teini-ikäisen tyttären kautta. Oli se musiikki, muoti, ilmiöt. Ap

En nyt ymmärrä, miksi ei saisi innostua. Minusta on hyvä merkki, että pystyy kaikenikäisenä vielä innostumaan asioista. 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ei ole kuilua niin paljon, kuin ennen. Itse olen syntynyt 70-luvulla ja hyvin erilaiset maailmat oli äitini kanssa. Ei hän ymmärtänyt mitään nuorten juttuja. Musikkimaku täysin eri. Nyt omien nuorten kanssa ymmärrän heidän juttuja, jopa musamaku liippaa läheltä. Monesti olen ihastellut tyttäreni vaatteita tai muita juttuja. En yritä olla nuorempi, kuin olen. Olen antanut jotain vaatteitani tyttärelle, kun ollaan suht saman kokoisia.

Olen myös 70-luvun lapsi, ja silloin vanhemmat olivat kyllä aivan eri planeetalta nuorten kanssa. Ei ollut mitään yhteistä. Isääni ei esimerkiksi kiinnostanut mitkään kiinnostuksen kohteeni, eikä edes kiinnostanut tutustua, häntä kiinnosti vain toinen maailmansota ja uutiset. Äitini mielestä nuorten asiat olivat niin vaikeita ymmärtää, että hän sellaisesta ymmärtänyt mitään. Vanhempieni kanssa ei voinut puhua elokuvista, musiikista, ajankohtaisista ilmiöistä, opiskelusta, ei oikein mistään.