Lue keskustelun säännöt.
Ronja Salmen kolumni: Onko kaupungissa liikkuminen oikeus vai varakkuuteen perustuva etuoikeus?
12.09.2026 |
Pääkaupunkiseudulle on syntynyt paradoksi, jossa joukkoliikenne on laajasti saatavilla, mutta monilla ei ole varaa käyttää sitä, Salmi ihmettelee.
Pienituloiselle HSL:n 70-100 euron kuukausilippu ei ole vain kallis, vaan täysin saavuttamaton. Hiukan edullisempiin säästölippuihin pääsee kiinni, jos on varaa irrottaa suuria summia kerralla.""""""""""""""""""""""""""""""
Onkohan Salmella mitään suhteellisuuden käsitystä siitä paljonko oman auton käyttö maksaa ja kuinka joukkoliikenne on puoli-ilmaista käyttäjälle siihen verrattuna.
Sitäpaitsi tällä pummilla ajavalla porukalla näyttää järjestään olevan rahaa alkoon, röökiin ja teis mihin pulveriin ja pilleriin, eli tuo 3 e/ vrk ei nyt ihan kauhea meno ole siinäkään suhteessa.
Kommentit (89)
Tiedän erään muijan joka elää toimeentulotuilla ja sillä on 2 koiraakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti näköjään kannattaa lyödä kaikki läskiksi jos on ulosotossa eikä kunnon mahiksia töihin.
On ihan sama onko sitä velkaa 20 000e vai 200 000 e jos ei ole ammattia ja työtä.
Tämä on se köyhdyttämisen ongelma. Kun henkilö on tarpeeksi velkaa, niin se alkaa olla enemmän muiden ongelma, kuin velallisen oma ongelma.
Varsinkin, kun meillä rangaistukset on yleensä sakkoja. Ne ei toimi, jos on miljoona ulosotossa.
Mikä paradoksi se on? Jos joukkoliikenteen palvelutaso on korkea niin tottahan se maksaa. Eli onko ratkaisu siis leikata HSL:ltä rahoitusta? Tuleeko jostain taikaseinästä rahaa tilalle vai leikataanko sitä palvelutasoa?
Vierailija kirjoitti:
Kuljen aina fillarilla ja tilillä on 138 000 e. Aika paljon jää säästöön kun ei maksa matkailusta.
Itsekin ajan työmatkat fillarilla ja rahaa kyllä säästyy.
Mutta jos kaikki pakotettaisiin pyöräilemään, niin varsinkin talvella tapahtuisi paljon liukastumisia ja onnettomuuksia, jotka saattaisi viedä osan tästä taloudellisesta hyödystä.
Eli yhteiskunta ei välttämättä säästäisi massojen pyöräilystä. Kun kulut sairaslomista valuu tavalla tai toisella sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pienituloisen pitäisi liikkua koko ajan? Jos kertalippu maksaa 3e niin eikö riitä, että hän käy asioilla vaikka kerran viikossa suunnitellusti? Tällöin kokonaiskustannuksiksi tulee 12-20e riippuen siitä kuinka paljon asioita on hoidettavana kerrallaan. Ei kai pienituloisen elämäntehtävä ole suihkua ympäri helsinkiä bensakoneilla. Vai onko?
Pienituloisella voi olla tarve mennä esim. töihin, työhaastatteluun, työkkäriin, kauppaan, terveyskeskukseen, hammaslääkäriin, kirjastoon, pankkiin jne. tai viedä lapsi esim. neuvolaan tai eskariin.
Tai mennä ystäviensä kanssa jonnekin. Vaikea nuo on sumplia samalle reissulle.
kahden vyöhykkeen lippu on n. 60e/kk, saa reissata vaikka 10x päivässä ja hakea tarjoustuotteet sopivista kaupoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuljen aina fillarilla ja tilillä on 138 000 e. Aika paljon jää säästöön kun ei maksa matkailusta.
Itsekin ajan työmatkat fillarilla ja rahaa kyllä säästyy.
Mutta jos kaikki pakotettaisiin pyöräilemään, niin varsinkin talvella tapahtuisi paljon liukastumisia ja onnettomuuksia, jotka saattaisi viedä osan tästä taloudellisesta hyödystä.
Eli yhteiskunta ei välttämättä säästäisi massojen pyöräilystä. Kun kulut sairaslomista valuu tavalla tai toisella sinne.
Minä en ainakaan uskalla pyöräillä talvella metriäkään, hyvä jos kesällä. En ole jutussa tarkoitettu köyhäkään, mutta kerroinpa vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista tuossa on se että esim HSL:n toiminta perustuu siihen että 70% tuloista katetaan verovaroilla. Lipputulot on vain 30% ja edelleen laskussa. Kulut tässä tehottomassa ihmisten siiretelyssä on siis 3 kertaa suuremmat kuin tuotot ja kaiken lisäksi autoilijat maksaa sen vielä verotuksessa.
Aika älytöntä.
Kieltämättä aika tehotonta. Yksi ratkaisu voisi olla se, että "osta 10kk saat 12kk" säästölipusta luovuttaisiin ja jokainen 12kk vuodessa matkustava ostaisi 12 kuukausilippua.
Toinen säästökohde on ilmaiseksi lastenvaunujen kanssa liikkuvat. Nyt he saavat mennä ilmaiseksi jos vaunuissa on 0-6v lapsi. Ikärajan voisi laskea kolmeen vuoteen. On täysin järjetöntä että eskarilainen tai ekaluokkalainen laitetaan rattaisiin jotta aikuinen pääsee kyytiin ilman lippua.
Myös eläkeläisalennusta voisi pienentää, se on tällä hetkellä ryhmästä riippuen 40-50%. 20% voisi olla hyvä ja vain kausilipusta. Satunnaisesta matkustamisesta he voisivat maksaa saman hinnan kuin muutkin.
ja tämä voisi vähentää näitä vaunuilla matkustavien määriä, nykyään saattaa jopa 4 rattaat/vaunut yrittää änkeä samaan bussiin eikä kuskit jaksa välittää, mitäpä siitä että kukaan muu ei pääse sitten keskiovista ulos. Lisäksi moni ajaa helposti jotakin 1-2 pysäkin väliä, koska ilmaista. Eikä tähän tarvitisi muuta kuin lukulaite myös keskiosaan bussia, niin kuin ratikoissa ja junissa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pienituloisen pitäisi liikkua koko ajan? Jos kertalippu maksaa 3e niin eikö riitä, että hän käy asioilla vaikka kerran viikossa suunnitellusti? Tällöin kokonaiskustannuksiksi tulee 12-20e riippuen siitä kuinka paljon asioita on hoidettavana kerrallaan. Ei kai pienituloisen elämäntehtävä ole suihkua ympäri helsinkiä bensakoneilla. Vai onko?
Pienituloisella voi olla tarve mennä esim. töihin, työhaastatteluun, työkkäriin, kauppaan, terveyskeskukseen, hammaslääkäriin, kirjastoon, pankkiin jne. tai viedä lapsi esim. neuvolaan tai eskariin.
Tai mennä ystäviensä kanssa jonnekin. Vaikea nuo on sumplia samalle reissulle.
kahden vyöhykkeen lippu on n. 60e/kk, saa reissata vaikka 10x päivässä ja hakea tarjoustuotteet sopivista kaupoista.
Se olisikin se ensimmäinen hankinta, mikä pulaan joutuneen pitäisi tehdä. Tiedetään, että se on jo kauan sitten karannut köyhimpien ulottumattomiin, mutta varallisuusryhmän siitä ylöspäin kannattaisi näin tehdä.
eivät ne etuudet ole mitenkään pysyneet inflaation perässä viimeisin 30-40 vuoden aikana. Hyvin tiukilla on yksinasuva toimeentulotuen varassa oleva ainakin etelä-Suomessa