Köyhällä/Vähävaraisella ei ole oikeutta parempaan elämään ja ylellisyyksiin?
Törmäsin tämmöiseen väitteeseen, mutta mitä mieltä ovat palstalaiset?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla?
Sitä saa mitä tilaa. Mikään ei ole ilmaista.
Ilmaisia lounaita on kaikkialla. Ilmaisella lounaalla tarkoitan mahdollisuuksia.
Kyllähän varmasti hyödynnät muutakin yhteiskunnan kustantamaa. Kouluja käyty maksutta ja terveyspalveluja vastaanotettu. Lapset ehkä päivähoidossa ja peruskoulussa. Mikä saa ihmisen ajattelemaan, että tuet ovat
OK minulle, mutta eivät tuolle naapurille? Mitä jos elän vain ulkomaisista sijoituksista saatavilla tuotoilla eli en käy töissä? Olenko oikeutettu lapsilisään ja terveyspalveluihin?
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vain PYSTY oikeisiin töihin. Kuten esim mä. Elää kidun pienillä tuilla, joita koko ajan vähennetään. Miksi ? Ja rikkaat sen kun vaan rikastuu entistä enemmän. Miksi ? Koska hallitus ottaa rikkailta pois kaikki tuet, lapsilisät mukaan lukien ? On hävytöntä maksaa heille mitään ylimääräistä ja me köyhät ihmiset sen kun vaan köyhdymme entistä enemmän. Se on täysin oikein, että ME saamme tukia, MUIDEN rahoja, jotka eivät kuulu heille ollenkaan. On hävytöntä ja narsismia väittää muuta. On meilläkin samat oikeudet KAIKKEEN todellisuuteen, kuin teillä narsitisilla NS rikkailla haahkoilla, jotka vaan kerskailette varoillanne yms..........................
Se on se, mihin ihminen käyttää sen 7h30min päivässä. Se on valitettavaa mutta niin se on. Jos tuottaa jotain lisäarvoa tuon ajan - tai vähemmän tai enemmän, mutta tuo lienee perustyöpäivän mitta edelleen - niin siitä saa sitä rahaa vastineeksi omasta ajastaan ja työpanoksestaan. Jos sitä ei tee, niin sitten sitä on niiden armoilla jotka tekevät. Kansantalous (globaalista taloudesta puhumattakaan) on hyvin monitahoinen asia. Jos ei tee sitä 7h30min / arkipäivä "osuuttaan", niin ei vain yksinkertaisesti voi saada samoja asioita yhtä paljon kuin se toinen, joka tekee sen 7h30min / arkipäivä.
Ihmisyhteisöissä on AINA ollut vaatimuksena, että muut kuin lapset, vanhukset ja vammaiset tekevät töitä niin paljon kuin pystyvät. Nämä kolme poikkeusryhmää ovat tosiaan muiden päätäntävallan alla.
Ei kannata olla katkera muille, ei se auta mitään. Pahentaa vain omia päiviä. Pitää yrittää löytää hyviä puolia omasta tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi köyhän pitäisi saada jotain, mitä keskituloinen työssäkäyväkään ei saa? Keskituloisen palkasta annetaan iso osa köyhille ja lisäksi he joutuvat maksamaan samoista yhteiskunnan palveluista enemmän kuin muut esim. lasten päivähoitomaksut, omat harrastukset jne. Monesti työttömille ja eläkeläisille ne ovat alennetuilla hinnoilla.
Milloin Suomi muuttui sellaiseksi, että laiskuudesta palkitaan ja ahkeruudesta rangaistaan? Köyhiä pitää auttaa, mutta ei toisten hyvinvoinnin kustannuksella. Reiluus ja oikeudenmukaisuus pitää säilyttää verojen kantamisessakin.
Myös köyhän pitäisi saada pitää esim. S-bonukset itsellään ilman, että toimeentulotuki vähenee. Vai mitä itse ajattelisit siitä, että saisit bonusten verran vähemmän palkkaa?
Mulla on tähän ihan hemmetin yksinkertainen ratkaisu tähän, jokaiselle vuoden ensimmäinen tienattu kymppitonni verovapaaksi, eikä tukia lasketa tienesteiksi. Tämä mahdollistaa sen, että jokainen voi tehdä jotain pientä elämänlaatunsa parantamiseksi. Verrattain pieni veroetu, mutta voisi piristää kulutusta kummasti.
Vierailija kirjoitti:
Näille Suomen sosialisteille pitäisi keksiä jokin paikka, jossa saisivat vapaasti koittaa kommunismia ja/tai velanottoa sielunsa kyllyydestä, mutta ilman että meidän muiden tarvitsee olla siinä osallisia.
Suomen sosialistit loikkasivat itään onnen maahan, ja siellä isä aurinkoinen teki heistä selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille Suomen sosialisteille pitäisi keksiä jokin paikka, jossa saisivat vapaasti koittaa kommunismia ja/tai velanottoa sielunsa kyllyydestä, mutta ilman että meidän muiden tarvitsee olla siinä osallisia.
Suomen sosialistit loikkasivat itään onnen maahan, ja siellä isä aurinkoinen teki heistä selvää.
Heitä on sittemmin syntynyt lisää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi köyhän pitäisi saada jotain, mitä keskituloinen työssäkäyväkään ei saa? Keskituloisen palkasta annetaan iso osa köyhille ja lisäksi he joutuvat maksamaan samoista yhteiskunnan palveluista enemmän kuin muut esim. lasten päivähoitomaksut, omat harrastukset jne. Monesti työttömille ja eläkeläisille ne ovat alennetuilla hinnoilla.
Milloin Suomi muuttui sellaiseksi, että laiskuudesta palkitaan ja ahkeruudesta rangaistaan? Köyhiä pitää auttaa, mutta ei toisten hyvinvoinnin kustannuksella. Reiluus ja oikeudenmukaisuus pitää säilyttää verojen kantamisessakin.
Myös köyhän pitäisi saada pitää esim. S-bonukset itsellään ilman, että toimeentulotuki vähenee. Vai mitä itse ajattelisit siitä, että saisit bonusten verran vähemmän palkkaa?
Mulla on tähän ihan hemmetin yksinkertainen ratkaisu tähän, jokaiselle vuoden ensimmäinen tienattu kymppitonni verovapaaksi, eikä tukia lasketa tienesteiksi. Tämä mahdollistaa sen, että jokainen voi tehdä jotain pientä elämänlaatunsa parantamiseksi. Verrattain pieni veroetu, mutta voisi piristää kulutusta kummasti.
Eihän pienistä tuloista nykyisinkään makseta juuri lainkaan veroja.
Vierailija kirjoitti:
Onhan sitä oikeus ihan jokaisella nostaa elintasoaan työtä tekemällä. Jos tekee osa-aikatyötä niin sitten pitää vaihtaa kokoaikatyöhön tai hankkia toinen (ja ehkä kolmaskin) osa-aikatyö ja alkaa tehdä vaikka kuutena päivänä viikossa töitä. Lisäksi opiskelukin on keino nostaa omaa elintasoaan pitkällä tähtäimellä eli koulutus hyvin palkatulle alalle mahdollistaa elintason nostamisen. Ei se ilmaiseksi eikä sormia napsauttamalla tule oikein kenellekään.
Ei. Eikä edes heille, jotka ovat perineet. Varsinkin mitä enemmän rahaa, sijoituksia ja firmoja, sitä enemmän vastuuta - nuorellekin ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi köyhän pitäisi saada jotain, mitä keskituloinen työssäkäyväkään ei saa? Keskituloisen palkasta annetaan iso osa köyhille ja lisäksi he joutuvat maksamaan samoista yhteiskunnan palveluista enemmän kuin muut esim. lasten päivähoitomaksut, omat harrastukset jne. Monesti työttömille ja eläkeläisille ne ovat alennetuilla hinnoilla.
Milloin Suomi muuttui sellaiseksi, että laiskuudesta palkitaan ja ahkeruudesta rangaistaan? Köyhiä pitää auttaa, mutta ei toisten hyvinvoinnin kustannuksella. Reiluus ja oikeudenmukaisuus pitää säilyttää verojen kantamisessakin.
Myös köyhän pitäisi saada pitää esim. S-bonukset itsellään ilman, että toimeentulotuki vähenee. Vai mitä itse ajattelisit siitä, että saisit bonusten verran vähemmän palkkaa?
Mulla on tähän ihan hemmetin yksinkertainen ratkaisu tähän, jokaiselle vuoden ensimmäinen tienattu kymppitonni verovapaaksi, eikä tukia lasketa tienesteiksi. Tämä mahdollistaa sen, että jokainen voi tehdä jotain pientä elämänlaatunsa parantamiseksi. Verrattain pieni veroetu, mutta voisi piristää kulutusta kummasti.
Miten tuo eroaa teoreettisista perustulomalleista? Paitsi että 10 000 euroa / 12 kk = 833e/kk, mikä on perustuloksi aika vähän.
Sinänsä kaikki uudet ideat nykytilanteen muuttamiseksi ovat tervetulleita. Eihän tuosta tule mitään, että tuilla passivoidaan ihmiset huonovointisiksi.
Ihminen saa tehdä rahoillansa ihan mitä huvittaa, niin kauan kuin ei vahingoita muita ihmisiä. Jos joku vähävarainen haluaa lähteä vaikka kalliille lomalle, ja nipistää jostakin muusta asiasta, niin toivotan hänelle erinomaista lomaa.
Onneksi olen rikas työtön :). Minulla on pelkästään oikeuksia.
Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Se tarkoittaa, että pitäisi olla katto pään päällä ja jonkinlaista syötävää joka päivä, sekä mahdollisuus perustarpeista huolehtimiseen, kuten terveydenhuollosta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista. Nämä toteutuvat viimeistään toimeentulotuen ja sosiaalipalveluiden kautta.
Kaikkea ei tarvitse olla ihmisellä itsellään, että mahdollisuudet voivat toteutua. Esim. kirjastot ovat ilmaisia, ja niiden palvelut laajoja; siellä voi käyttää tietokonetta ja nettiä, ommella, soittaa eri instrumentteja, lukea lehtiä (myös verkossa, jos ei pääse fyysisesti paikalle) ja kirjoja, lainata mitä kaikkea mahdollista aina roskapihdeistä laatikkopyöriin. Monia ilmaisia tai hyvin edullisia harrastusmahdollisuuksia on vaikka kuinka. Useimmilla ihmisillä on täydet mahdollisuudet rakentaa itselleen mielekäs ja monipuolinen elämä, vaikka ei olisikaan rahaa.
Mutta se "parempi elämä" ja "ylellisyydet" ovat sitten niitä asioita, joihin itsensä oikeuttaa ansaitsemalla ne itse jollakin tavalla, joko työnteolla, tai vaikka vuorottaisilla vastapalveluksilla (esim. hoitamalla vuoron perään toistensa lapsia, jolloin toinen saa aina omaa aikaa). Ainakin tulkitsen aloittajan ajatuksen paremmasta elämästä juurikin sellaiseksi elämäntavaksi, johon tarvitaan rahaa. Kenelläkään ei ole mitään mystistä "oikeutta" elää luksuselämää muiden kustannuksella. Verovaroin tuen mielelläni välttämättömän pärjäämisen jokaiselle tarvitsevalle, mutta kaikki ylimääräinen on se, minkä ihminen itse hankkii.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen saa tehdä rahoillansa ihan mitä huvittaa, niin kauan kuin ei vahingoita muita ihmisiä. Jos joku vähävarainen haluaa lähteä vaikka kalliille lomalle, ja nipistää jostakin muusta asiasta, niin toivotan hänelle erinomaista lomaa.
Samaa mieltä. Jos itse säästät, niin ihan itse saat nauttia rahoistasi miten tahdot.
Mutta ei niin, että mun täytyy päästä, koska joku rikas pääsee. Se nyt on epärealistista. Maailmassa on aina rikkaampia ihmisiä. Ne omat haaveet ja menot pitää suhteuttaa omaan tulotasoon. Niin ihan kaikki joutuvat tekemään tulotasosta riippumatta. Jopa hyvätuloinen joutuu miettimään mihin on varaa ja mihin ei.
Ja jos tarkoitus oli miettiä sitä, miksi paheksutaan, että vähävarainen pitää lemmikkieläintä, hankkii rakennekynnet ja tekoripset, tatuointeja tai käyttää päihteitä, niin lisään vielä mielipiteeni. Kaikkea arjen pientä ylellisyyttähän perustellaan sillä, että elämällä pitää olla merkitystä.
Eläimen suhteen voi sanoa, että lemmikki antaa muun ilon lisäksi omistajalleen myös terveyshyötyjä. Ja pitää muistaa, että ihminen voi olla joutunut taloudelliseen ahdinkoon myöhemmässä vaiheessa, jolloin hänellä tietynlainen elintaso, omaisuus tai vaikka se lemmikki on jo ennestään.
Mutta jos rahatilanne on kädestä suuhun -tasoa eikä sekään meinaa riittää, niin pitäisi olla tervettä järkeä kerätä ensin jonkinlainen puskurirahasto turvakseen ja alkaa törsätä joutavuuksiin vasta sitten. (Vaikka käteisellä, jos sitä ei saa tilille koota.) Esim. se noutokahvikupillinen tai suklaapatukka päivässä tekee niin paljon vuositasolla, että ikinä en tuhlaa sellaiseen vähiä rahojani.
Vähävarainen (joka ei ole rappiolla) voi myös hyvin toimia vastavuoroisesti ystäväpiirissään niin, että toinen toisilleen ollaan apuna. Esim. kaveri, joka osaa tehdä kynsiä, voi tehdä nätit kynnet toiselle, joka puolestaan vaikka auttaa välillä tiskaamaan, hoitaa lapsia tai käyttää koiraa ulkona. Näin me teimme silloin ysärillä, kun oli niukkaa. Yhdessä toimittiin, ja jokainen hyötyi siitä. Lisäksi kaikilla oli kivaa, kun vietettiin paljon aikaa porukalla. Joku osasi tehdä hienoja kampauksia ja leikata hiuksia, niin säästyi käymästä kampaajalla. Toinen tykkäsi leipoa, kolmas siivota, neljäs piti lapsista eikä ollut omia, yksi oli innokas ompelija ja korjaili vaatteita tai neuloi. Yhteisöllisyys kunniaan, se vasta todellakin on sitä parempaa elämää!
Köyhällä on tietenkin oikeus tavoitella parempaa elämää ja myös jonkinlaisia ylellisyyksiä. Minusta se on pikemminkin varsin fiksua, että on tavoitteita.
Mutta sitten on eri asia, mitä oikeasti on varaa tehdä. Jos olet todella köyhä, niin tuskin sinulla kovin paljon ylellisyyksiä on, ellei joku muu niitä sinulle kustanna. Raha asettaa ihan todellisia rajoja sille, millaista elämää pystyy elämään.
Vierailija kirjoitti:
Ja jos tarkoitus oli miettiä sitä, miksi paheksutaan, että vähävarainen pitää lemmikkieläintä, hankkii rakennekynnet ja tekoripset, tatuointeja tai käyttää päihteitä, niin lisään vielä mielipiteeni. Kaikkea arjen pientä ylellisyyttähän perustellaan sillä, että elämällä pitää olla merkitystä.
Eläimen suhteen voi sanoa, että lemmikki antaa muun ilon lisäksi omistajalleen myös terveyshyötyjä. Ja pitää muistaa, että ihminen voi olla joutunut taloudelliseen ahdinkoon myöhemmässä vaiheessa, jolloin hänellä tietynlainen elintaso, omaisuus tai vaikka se lemmikki on jo ennestään.
Mutta jos rahatilanne on kädestä suuhun -tasoa eikä sekään meinaa riittää, niin pitäisi olla tervettä järkeä kerätä ensin jonkinlainen puskurirahasto turvakseen ja alkaa törsätä joutavuuksiin vasta sitten. (Vaikka käteisellä, jos sitä ei saa tilille koota.) Esim. se noutokahvikupillinen tai suklaapatukka päivässä tekee niin paljon vuositasolla, että ikinä en tuhlaa sellaiseen vähiä rahojani.
Vähävarainen (joka ei ole rappiolla) voi myös hyvin toimia vastavuoroisesti ystäväpiirissään niin, että toinen toisilleen ollaan apuna. Esim. kaveri, joka osaa tehdä kynsiä, voi tehdä nätit kynnet toiselle, joka puolestaan vaikka auttaa välillä tiskaamaan, hoitaa lapsia tai käyttää koiraa ulkona. Näin me teimme silloin ysärillä, kun oli niukkaa. Yhdessä toimittiin, ja jokainen hyötyi siitä. Lisäksi kaikilla oli kivaa, kun vietettiin paljon aikaa porukalla. Joku osasi tehdä hienoja kampauksia ja leikata hiuksia, niin säästyi käymästä kampaajalla. Toinen tykkäsi leipoa, kolmas siivota, neljäs piti lapsista eikä ollut omia, yksi oli innokas ompelija ja korjaili vaatteita tai neuloi. Yhteisöllisyys kunniaan, se vasta todellakin on sitä parempaa elämää!
Mun kaveripiiri ei tykkää siivota, leipoa eikä ommella vaatteita vaan he tykkäävät matkustella, käydä ravintoloissa, konserteissa jne....
No ei voi olla jos ei ole varaa, yhteiskunnan niitä ei pidä maksaa
Vierailija kirjoitti:
Köyhällä on tietenkin oikeus tavoitella parempaa elämää ja myös jonkinlaisia ylellisyyksiä. Minusta se on pikemminkin varsin fiksua, että on tavoitteita.
Mutta sitten on eri asia, mitä oikeasti on varaa tehdä. Jos olet todella köyhä, niin tuskin sinulla kovin paljon ylellisyyksiä on, ellei joku muu niitä sinulle kustanna. Raha asettaa ihan todellisia rajoja sille, millaista elämää pystyy elämään.
Hyvin sanottu. Jotenkin sekin on kummallista, jos alkaa miettimään, että kaikki ylellisyys ajatellaan sen kautta ja VAIN sen kautta, mitä se maksaa. Sillä ei välttämättä ole lainkaan merkitystä, mitä itse on tehnyt ja miten on ponnistellut sen ylellisyyden eteen. Vaikka viime kädessä kaikkein suurimman tyydytyksen ihminen saa sellaisesta asiasta, jonka eteen hän on oikeasti joutunut ponnistelemaan, oppimaan uutta, käyttämään älyään ja resurssejaan. Jostain syystä "ylellisyyteen" eivät tällaiset, mahdollisesti aineettomat saavutukset kuulu. Eikä millään muulla kilvoitella enää nykyään kuin rahalla (paitsi urheilijat lajeissaan). Se jos mikä tekee ihmiset onnettomiksi. "Ylellisyyteen" kuuluu oletettavasti se, että se on jotakin erikoista, jota muilla ei välttämättä ole. Mutta miksi se on aina jotakin, johon liittyy rahallinen arvo?
Musta tuntuu että ns vähävaraiset ne vasta rikkaita onkin kun katsoo niiden ostotaipumuksia. Koko ajan tilataan jotain krääsää ja rättiä jostain Aasian markkinoilta. Syödään valmisruokia ja tilataan pizzaa yms kotiin. Biletetään ja röökataan ja kalja ym alkoholit maistuvat. Etelän matkoja suuniteellaan johonkin Turkkiin kun "niin halpaa" jne.
Itse hyvätuloisena olen todella tarkka mitä ostan ja mistä. Laatua ja harvoin. Ja käytän harvat vaatteeni ja kenkäni loppuun asti. Kirpputoreilta ostan usein mitä tarvitsen. En pahemmin matkustele etelässä mutta joka vuosi vaellan suomalaisilla ja norjalaisilla luonnonsuojelualueilla ystävien ja koirien kanssa. Ja ikinä ei rajat lopu kesken enkä osta mitään luotolla. Ystävä tuossa totesi juuri että ei ihme että sulla palkasta jää niin hyvin käteen kun et paljon kuluta ja ruuatkin teet itse sekä marjastat ja sienestät. No samaa mieltä kyllä olen.
Toimeentulotuki maksetaan toisten rahoista köyhälle, jolla ei ole rahaa. Sinulla on rahaa, joten et sitä silloin tarvitse. Eihän työssäkäyvällekään makseta toimeentulotukea, koska hän ei sitä tarvitse. Sinulla on liikaa rahaa ja olet liian hyvätuloinen.