Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä on koulunkäynninohjaajat?
10.09.2026 |
Näkyy tuossa lähikoulussa olevan pitkä liuta koulunkäynninohjaajia. Melkein yhtä paljon kuin opettajia. Mitä ihmettä nuo koulunkäynninohjaajat oikein on, mitä tekevät? En muista että omana kouluaikana olisi tuollaisia tai muitakaan apustajia niin paljon ollut kuin nykyään. Onko meidän lapsista tullut kehveleitä kaikista vai mistä tässä on kyse?
Kommentit (60)
Meillä on erityisluokkia, joissa saattaa olla kolmekin ohjaajaa kahden opettajan lisäksi. Kyseessä siis autisminkirjon luokkia. Ohjaaja on kouluavustajan uudempi nimitys. Yhteisöpedagogi kaveeraa oppilaiden kanssa ja keksii niille jotain puuhaa välitunneille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on erityisluokkia, joissa saattaa olla kolmekin ohjaajaa kahden opettajan lisäksi. Kyseessä siis autisminkirjon luokkia. Ohjaaja on kouluavustajan uudempi nimitys. Yhteisöpedagogi kaveeraa oppilaiden kanssa ja keksii niille jotain puuhaa välitunneille.
Vastuutonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on erityisluokkia, joissa saattaa olla kolmekin ohjaajaa kahden opettajan lisäksi. Kyseessä siis autisminkirjon luokkia. Ohjaaja on kouluavustajan uudempi nimitys. Yhteisöpedagogi kaveeraa oppilaiden kanssa ja keksii niille jotain puuhaa välitunneille.
Vastuutonta.
Eri. Mikä tässä oli vastuutonta? Hyvä, että lapset jotka tarvitsevat paljon tukea saavat sitä. Tavallisissa luokissa kuitenkin luulisi oppilaiden pystyvän nostamaan omat kynänsä lattialta ja pitämään huomion annetuissa tehtävissä edes kohtalaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on erityisluokkia, joissa saattaa olla kolmekin ohjaajaa kahden opettajan lisäksi. Kyseessä siis autisminkirjon luokkia. Ohjaaja on kouluavustajan uudempi nimitys. Yhteisöpedagogi kaveeraa oppilaiden kanssa ja keksii niille jotain puuhaa välitunneille.
Nykyään leikkitäditkin koulutetaan ammattikorkeakoulussa... Ihanan kallista, mutta onneksi Suomella on varaa.
"pitämään huomion annetuissa tehtävissä edes kohtalaisesti"
Miksi keskittyä tehtäviin kun voi tehdä jotain kivempaa kuten häslätä kaverin kanssa? Ei siitä jälkkää kuitenkaan tule vaikka häsläisi koko tunnin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjaajat ei ole opettaa varten vaan lapsia.
Ja tämähän se aiheuttaa kissanhännänvetoa oppilaitoksissa, kun jokainen ammattiryhmä on omasta mielestään aina lapsen/nuoren etua ajamassa. Ratkaisepa siinä sitten valtakamppailu, kun kaikki väittävät kantavansa huolta lapsesta. On sossua, terkkaa, opettajaa, apustajaa, ties mitä selittäjää tietämässä. Jokaisella oma hillotolppa kyseessä, ja lapsi mahdollistaa sen hillotolpan kun se on niin kallisarvoinen vanhemmilleen ja yhteiskunnalle. Vaikkei mitään ikinä tulisikaan tuottamaan.
Kasvatukseen ja opetukseen kaadetaan hurjia summia verorahaa eikä sillä ole todellista tulosvastuuta. Paljon sanahelinää on ja nimenomaan muka tuo lapsen etu edellä. Tuloksia ei vain näy, kun niihin tarvittaisiin aina lisää rahaa ja tsykologeja kun lapset ja nuoret voi niin huonosti.
Ja kuinka paljon kaikkia kouluun liittyviä muutoksia ja uudistuksia on tehty kuulematta opettajia, täysin heidän toiveidensa ja näkemystensä vastaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on erityisluokkia, joissa saattaa olla kolmekin ohjaajaa kahden opettajan lisäksi. Kyseessä siis autisminkirjon luokkia. Ohjaaja on kouluavustajan uudempi nimitys. Yhteisöpedagogi kaveeraa oppilaiden kanssa ja keksii niille jotain puuhaa välitunneille.
Vastuutonta.
Eri. Mikä tässä oli vastuutonta? Hyvä, että lapset jotka tarvitsevat paljon tukea saavat sitä. Tavallisissa luokissa kuitenkin luulisi oppilaiden pystyvän nostamaan omat kynänsä lattialta ja pitämään huomion annetuissa tehtävissä edes kohtalaisesti.
Sanavalinta oli väärä, mutta tuli ensimmäisenä mieleen tuota kaveeraamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entäs sitten yhteisöpedagogi? Mikä hlvetti se on?
Mitä kiroilet. Ota selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ammattikunta mikä kouluista puuttuu on kurinpitäjät. Opettajat eivät kuria halua pitää ja koulunkäynninohjaajilla ei ole siihen valtuuksia. Siksi tarvittaisiin erillinen (mieluiten armeija- tai poliisitaustainen) kurinpitäjä jokaiseen luokkaan ylläpitämään opiskelurauhaa.
Sinulle sattui tuossa virhe. "Opettajilla ja koulunkäynninohjaajilla ei ole siihen valtuuksia." Siksi tarvitaan muutoksia lakiin.
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ammattikunta mikä kouluista puuttuu on kurinpitäjät. Opettajat eivät kuria halua pitää ja koulunkäynninohjaajilla ei ole siihen valtuuksia. Siksi tarvittaisiin erillinen (mieluiten armeija- tai poliisitaustainen) kurinpitäjä jokaiseen luokkaan ylläpitämään opiskelurauhaa.
Sinulle sattui tuossa virhe. "Opettajilla ja koulunkäynninohjaajilla ei ole siihen valtuuksia." Siksi tarvitaan muutoksia lakiin.
Juuri näin.
Lain mukaan valtuudet ovat opettajilla ja rehtorilla. Lista missä valtuudet luetellaan on pienen nälkävuoden mittainen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on erityisluokkia, joissa saattaa olla kolmekin ohjaajaa kahden opettajan lisäksi. Kyseessä siis autisminkirjon luokkia. Ohjaaja on kouluavustajan uudempi nimitys. Yhteisöpedagogi kaveeraa oppilaiden kanssa ja keksii niille jotain puuhaa välitunneille.
Ei kouluavustajan vaan koulunkäyntiavustajan. Kouluavustajiakin oli joskus mutta heidän työnkuvansa oli erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulunkäyntiavustaja on vanha nimike. Kyllä kouluissa on heitä ollut kymmenien vuosien ajan. Onneksi nyt ohjaajia palkataan enemmän. Ohjaajat opiskelua ja tekevät monta muutakin asiaa. Osalla on vastuulla esim. diabeteslapsi. Ohjaaja ei ole opettajan apulainen vaan työpari. Opettaja opettaa ja ohjaaja ohjaa opiskelussa.
Kyllä opettaja käytännössä määrää kaikesta luokassa. Ohjaaja/avustaja ei ole tasavertainen toimija vaan nimenomaan apulainen. Vähän niin kuin miten hammashoitaja on hammaslääkärin apulainen luki sitten virallisissa papereissa asiasta mitä tahansa.
Ohjaaja ei ole apulainen. Itsenäisiä päätöksiä saa tehdä. Saa etsiä materiaalia ja antaa tehtäviä oppilaalle. Olin viimeksi yläkoulussa ohjaajana ja hyvin monipuolista työtä se on.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on erityisluokkia, joissa saattaa olla kolmekin ohjaajaa kahden opettajan lisäksi. Kyseessä siis autisminkirjon luokkia. Ohjaaja on kouluavustajan uudempi nimitys. Yhteisöpedagogi kaveeraa oppilaiden kanssa ja keksii niille jotain puuhaa välitunneille.
Mä vähän veikkaan, että käytetty panos ei millään tasolla vastaa saavutettua tuottoa. Olisi oikeasti kiva tietää kuinka moni vaikka näistä autisminkirjon luokista on aikuisena a) töissä ja b) nettomaksaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkään vaikeavammaisilla ei ollut oppivelvollisuutta koska sitä ei pidetty tehokkaana rahankäyttönä.
Vierailija kirjoitti:
Pitkään vaikeavammaisilla ei ollut oppivelvollisuutta koska sitä ei pidetty tehokkaana rahankäyttönä.
No ei se varmasti kaikilla olekaan. Riippunee vammasta tai vammaisuudesta. Tässä pitäisi tehdä aina arvio ja nykyäänkin vapauttaa, mikäli selvästi kompetenssi ei riitä eikä henkilö ehkä itsekään nauti puuhastelusta. Aika kallista päivähoitoa, jos oikeasti ei ole kykyä ymmärtää mitään. Kauheat panostukset kuitenkin henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan ja miten oppisisällöt mukautetaan. Toki samantyyppistä toimintaa järjestettäisiin varmasti vammaisten päivätoimintanakin ilman oppivelvollisuutta (en tiedä, arvelen?), mutta onhan tuosta peruskoulusta ihme härveli tehty. Oikeasti. Riittääpä akateemisille naisille töitä. Kallista vain kunnille sen järjestäminen.
Vierailija kirjoitti:
Miten ennen selvittiin ilman noita?
Entisaikaan heikkolahjaiset ja häiriköt siirtyivät apukouluun tai koulukotiin jatkamaan opintoja. Nykyiset ne saavat häiriköidä koko luokan oppimista.
Koulunkäynti vaatii avustajat tiukempien lakien johdosta. Alaikäinen ei ole koskaan ilman valvontaa. Ruokailussa valvotaan viimeinenkin oppilas ruokalassa. Pihalla valvotaan kaikki piha-alueet välitunnilla. Kaikki poikkeamat rutiinista vaativat aikuisen läsnäolon. Päivän aikana sairastunutta tai loukkaantunutta ja huoltajan noutoa odottavaa oppilasta ei saa jättää yksin. Opettajien olisi mahdotonta olla monessa paikassa yhtaikaa. Lisäksi koulunkäyntiavustajat huolehtivat opetustarvikkeista, kuten käsityötarvikkeista ja urheiluvälineistä. Laki edellyttää myös aamu- ja iltapäiväkerhon pitämistä eskareille ja eka- ja tokaluokkalaisille. Eli kerho toimii päiväkotina klo 7 alkaen ja iltapäivästä koulun jälkeen klo 17 asti. Päiväkodista voi olla työntekijä, mutta pitkän päivän takia hommat nakitetaan myös koulukäynninavustajille. Lapset saavat aamu- ja välipalaa ja leikkivät aikuisten valvonnassa.
Vierailija kirjoitti:
Koulunkäynti vaatii avustajat tiukempien lakien johdosta. Alaikäinen ei ole koskaan ilman valvontaa. Ruokailussa valvotaan viimeinenkin oppilas ruokalassa. Pihalla valvotaan kaikki piha-alueet välitunnilla. Kaikki poikkeamat rutiinista vaativat aikuisen läsnäolon. Päivän aikana sairastunutta tai loukkaantunutta ja huoltajan noutoa odottavaa oppilasta ei saa jättää yksin. Opettajien olisi mahdotonta olla monessa paikassa yhtaikaa. Lisäksi koulunkäyntiavustajat huolehtivat opetustarvikkeista, kuten käsityötarvikkeista ja urheiluvälineistä. Laki edellyttää myös aamu- ja iltapäiväkerhon pitämistä eskareille ja eka- ja tokaluokkalaisille. Eli kerho toimii päiväkotina klo 7 alkaen ja iltapäivästä koulun jälkeen klo 17 asti. Päiväkodista voi olla työntekijä, mutta pitkän päivän takia hommat nakitetaan myös koulukäynninavustajille. Lapset saavat aamu- ja välipalaa ja leikkivät aikuisten valvonnassa.
Nykylapsuus kuulostaa hirveältä. Lasten ei anneta enää olla hetkeäkään yksin, myöskään kotona. Ei ihme että eivät ole tottuneet selviytymään kun eivät löydä sisäistä voimaansa eivätkä pääse tutustumaan itseensä. Millainen minä olen, kun ei ole muita?
Omassa lapsuudessa parhaat hetket oli, kun sain olla yksin. Joko koulun jälkeen kotona jos isommat sisarukset ei olleet vielä tulleet koulusta tai kesällä mummulassa. Kuljeskelin vapaasti pihassa, puutarhassa, navetassa, pelloilla, metsissä ja järven rannalla. Menin jopa suolle. Löysin itse ystäviä, kun kävelin yksin kyläkauppaan ja siellä oli ikäiseni tyttö. Sitten menimme omin päin uimaan kertomatta kenellekään. Olimme kahdeksanvuotiaita.
Nykyään varmaan soitettaisiin häkeen ja poliisipartiot etsisivät kaikkialta.
Vierailija kirjoitti:
Koulunkäynti vaatii avustajat tiukempien lakien johdosta. Alaikäinen ei ole koskaan ilman valvontaa. Ruokailussa valvotaan viimeinenkin oppilas ruokalassa. Pihalla valvotaan kaikki piha-alueet välitunnilla. Kaikki poikkeamat rutiinista vaativat aikuisen läsnäolon. Päivän aikana sairastunutta tai loukkaantunutta ja huoltajan noutoa odottavaa oppilasta ei saa jättää yksin. Opettajien olisi mahdotonta olla monessa paikassa yhtaikaa. Lisäksi koulunkäyntiavustajat huolehtivat opetustarvikkeista, kuten käsityötarvikkeista ja urheiluvälineistä. Laki edellyttää myös aamu- ja iltapäiväkerhon pitämistä eskareille ja eka- ja tokaluokkalaisille. Eli kerho toimii päiväkotina klo 7 alkaen ja iltapäivästä koulun jälkeen klo 17 asti. Päiväkodista voi olla työntekijä, mutta pitkän päivän takia hommat nakitetaan myös koulukäynninavustajille. Lapset saavat aamu- ja välipalaa ja leikkivät aikuisten valvonnassa.
Valvotaanko vessakäynnit myös jos oppilas ei kerran saa olla hetkeäkään ilman valvontaa?
Alue: Aihe vapaa
Ja tämähän se aiheuttaa kissanhännänvetoa oppilaitoksissa, kun jokainen ammattiryhmä on omasta mielestään aina lapsen/nuoren etua ajamassa. Ratkaisepa siinä sitten valtakamppailu, kun kaikki väittävät kantavansa huolta lapsesta. On sossua, terkkaa, opettajaa, apustajaa, ties mitä selittäjää tietämässä. Jokaisella oma hillotolppa kyseessä, ja lapsi mahdollistaa sen hillotolpan kun se on niin kallisarvoinen vanhemmilleen ja yhteiskunnalle. Vaikkei mitään ikinä tulisikaan tuottamaan.
Kasvatukseen ja opetukseen kaadetaan hurjia summia verorahaa eikä sillä ole todellista tulosvastuuta. Paljon sanahelinää on ja nimenomaan muka tuo lapsen etu edellä. Tuloksia ei vain näy, kun niihin tarvittaisiin aina lisää rahaa ja tsykologeja kun lapset ja nuoret voi niin huonosti.