Miksi Suomen koulut tuhottiin?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/262c3d78-a8fa-4a45-8360-10ef30a9596b
Miksi Suomen koulut tuhottiin? Ja miksi siitä ei saa puhua?
Kommentit (124)
Olen niin onnellinen,että sain käydä koulun silloin kun oli 4 vuotta kansakoulua,sitten 5 vuotta oppikoulua (jonne piti pyrkiä). Ne ketkä ei sinne halunneet tai päässeet,kävivät kansalaiskoulun ja esim. ammattikoulun. Keskikoulusta piti vielä päästä lukioon.
Oppilaita ei tasapäistetty,vaan eriytettiin opiskelumotivaation tai lahjakkuuden puutteen vuoksi.
Opiskelu oli pääasia,ei opettajille veetuilu tai heikompien kiusaaminen. Keskikoulussa toki muutama puberteetti-ikäinen poika leikki luokan kovista,mutta ei ne sitten lukioon asti päässeetkään.
Kiitos silloiselle koulujärjestelmälle,sain hyvän pohjan elämälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkinä meidän lapsi pikkukaupunginkin ala-asteella siirrettiin käytävälle hetkeksi että sai rauhassa opiskella tai tehdä koetta kun suurin osa luokkaa vain riehui luokassa. Tämä on Suomi 2020-luvulla. Koulut on täysin tuhottu ja lapsia ei saada enää lainkaan tottelemaan. Ja tätä yritetään peitellä keksityillä tarinoilla matkapuhelimista yms. joita näissä kouluissa ei edes pidetä. Opetushallinnolle ja koko eduskunnalle kenkää välittömästi ihan ensimmäisenä.
Parasta tässä on vielä se, että suurin osa niistä kakaroista on julkisessa päivähoidossa ja eskarissa ennen koulun alkua, ja siitä huolimatta edes meidän "laadukas" varhaiskasvatus ei saa niitä kersoja kuriin. Ymmärrän, että suurin osa nykyperheistä varmasti ovat mitä ovat, mutta nykyään ollaan kasvatuslaitoksissakin täysin kädettömiä penskojen kanssa. Annetaan riehua vaan, rääpiä hoitajia ja haistatella hoitajille. Mut joo nykymaailman arvot, kun kenellekään ei saa tulla paha mieli (paitsi tietysti työntekijöille, kun joutuvat näitä opettamaan)
Samaan aikaan, kun viimeisin opetussuunnitelma tuli, laadittiin myös vakaan päivitetty suunnitelma...mikä on samanlaista kuraa, kuin opetussuunnitelma. Kiitos Li ja Sanni. Siinä korostetaan kovasti lapsen osallisuutta, mikä ei sinänsä ole huono asia...mutta jos kasvattajat ymmärtävät asian, että lapsen joka toive pitää ottaa huomioon tilanteesta riippumatta yhtälö on hiukan vaikea 21 lapsen ryhmässä. Eikä tue kasvua millään lailla
Ps. Meillä opettaja kertoi lapsen vanhempainillassa, että 7 huonompaa numeroa ei voi ruotsista saada, mikäli vain on tunneilla läsnä...
Nykyinen opetussuunnitelma on täyttä kuraa… t- s- l- lausekkeita. Kuka niitä oikeasti lukee? En minä ainakaan, enkä edes muistaisi moni kymmensivuista listaa omassa oppiaineessani. Opetan ne asiat, jotka tulee osata ilman erillisiä lausekkeita ja jotka kuuluu ihan yleissivistykseen. Jos katsotte eperusteista koulujen opetussuunnitelmia, ne on moni tuhatsivuisia! Mikä järki?
Nykyinen opetussuunnitelma sellaisenaan kelpaa vain sytykkeeksi tai ulkohuussiin korvikkeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inkluusio, itseohjautuvuus/itseohjautumatyomuus, näennäinen digitalisaatio ilman koulutusta, avoimet luokkatilat, opettajien määräysvallan murentaminen, lasten kasvattamattomuus, lukemattomuus. S2:n osuus on minimaalinen.
Tähän opettajana totean, että digitaalisuus ei ole syypää. Sitä on helppo syyttää, mutta todellisuus on, että peruskoulussa digiä käytetään vähän ja arvioimme sen hyödyllisyyden (esim projektit). Emme todellakaan käytä sitä korvaamaan perinteistä paperi ja lyijykynä.
Useissa mielipidekirjoituksissa (tai kommenteissa) syytetään digiä. Näin ei ole. Meillä on edelleen kirjat, kynä ja paperi. Digiä käytetään, kun sille on oikeasti tarve ja hyöty: esim projektit tai opetellaan käyttämään perusohjelmia (sähköposti, joka on yllättävän hankalaa!).
Itseohjautuvuus on kanssa toinen sana, mikä särähtää keskusteluissa korviin. Ymmärrän, kun ulkoapäin näitä kuulee - ilmiö, itseohjautuvuus, digi - mutta todellisuus on edelleen siellä kirja, vihko ja paperiosastolla. Osaamme kyllä opettajina hyödyntää kaikkea näitä, kun sille aikansa ja paikkansa. Mutta yleisessä keskustelussa nämä lähtevät aina lentoon ja tulee mieleen ”mistä ihmeestä puhutaan”. 😄
Toki tietenkin voiolla myls oman lapsen kohdalla juuri tällaisia kokemuksia, mutta niitä ei pidä yleistää. Väitän, että ainakin me aineenopettajat ollaan vielä aika perinteisiä, jotka vaatii oppilaalta ihan perusasioita, kuten keskittyminen jne. Vaatimus tähän ja todellisuus on sitten toinen puheenaihe.Minä, joka tuon kirjoitin, olen itsekin aineenopettajana yläkoulussa.
Totta, joissakin kouluissa on kehittäjärehtoreita ja henkilöitä, joita kiinnostaa nuoleskella ylempiä. Toteutetaan asioita, jotta rehtori näyttää muulle toimialan henkilöstöltä uraauurtavalta. Eri asia on se, miten työpaikalla häneen suhtaudutaan.
Tasapäistäminen tuhosi koulun. Miksi tasoryhmistä luovuttiin ?
Ei ole mitään järkeä laittaa huippuja ja heikkolahjaisimpia samaan matematiikan ryhmään tai opiskelemaan samaa määrää vieraita kieliä.
Vierailija kirjoitti:
LAnderssonin kuuluisa INKLUUSIO. Kaikki samaan pakettiin.
Koulujen inkluusio tarkoittaa, että kaikkien oppilaiden tulisi saada tarvitsemansa tuki oppimiseen lähtökohtaisesti lähikoulussa, eikä heitä tarvitsisi eristää erityisluokille.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ kannatti Anderssonin ehdottamia lakimuutoksia. Puheenjohtaja Katarina Murto kuitenkin ihmettelee, miksi poliitikot eivät ole jo aiemmin puuttuneet ongelmiin, joita OAJ on nostanut vuosien ajan esiin.
Kyllä se suurin syy on huonot asenteet koulunkäyntiä kohtaan.
Ja sairaanhoitoalan pilasi "hoitotiede",jota itsekin jouduin opiskelemaan. Älytötä liirumlaarumia tai toisaalta itsestäänselvyyksiä jotka hahmoteltu hienoiksi teorioiksi.
Tämä vasemmistolainen hölmöily että kaikille samaa opetusta pitäis lopettaa heti.
Tosiasiat on tunnustettava. Ihmiset ovat erilaisia ja kaikki nuoret tarvitsevat kykyjensä mukaisia haasteita jotta koulunkäynti tuntuisi mielekkäältä.
Tasa-arvoa ei ole sama opetus kaikille vaan se että jokainen saa oppia ja kehittyä omalla tasollaan omaa vauhtiaan.
Sekin on tunnustettava että lahjakkaita syntyy kaikenlaisiin perheisiin. Duunaritaustainen voi olla huippulahjakas.
On löydettävä keinot löytää nämä lapset ja nuoret
Tasoryhmät takaisin. Matematiikassa ainakin 3 tasoryhmää ja parhaille ihan oikeasti haastavia ja vaikeita tehtäviä.
Meillä ei ole varaa olla kouluttamatta lahjakkaimpia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetushallitus uskoi digiin kun se kuulosti niin hienolta. Kannattaa katsoa muutaman vuoden vanhoja A-Studioita aiheesta. Sieltä se selitys löytyy. [Päättäjät pihalla kuin talipallot].
Digissä ei olisi mitään vikaa jos niille alustoille olisi kehitetty opettavaa ja selkeää materiaalia kaikille asteille. Ei tainnut kukaan kehittään tai sellaista edes olla valmiina. ;)
Digiä olisi voinut käyttää yhtenä työkaluna eikä korvata sillä kaikki oppimateriaali. Samalla tuhottiin lasten kyky kirjoittaa kaunoa ja kirjoittaa käsin, mikä edistää käden ja aivojen välistä tärkeää yhteyttä. Tyhmät ihmiset tekivät tyhmiä päätöksiä. Oletko joskus avannutesim. yläkoululaisen digikirjan? Eihän sitä hahmota erkkikään samalla tavoin kuin fyysistä kirjaa. Voi unohtaa kuvamuistit ynnä muut. Digikirja on kuin musta aukko, joka imee koululaisen mielen syövereihinsä.
Diggi Loo, Diggi Ley
Herreys
Diggi-loo diggi-ley, alla tittar på mig
Samasta syystä kuin työväenluokka on vaihdettu ja tapettu hitaasti sukupuuttoon. Samasta syystä kuin lakko-oikeuksia heikennettiin.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut yli 20v aineenopettajana yläkoulussa (en enää alkaisi, jos olisin samassa tilanteessa. Onneksi on 20v kokemus, mutta säälin aloittavia).
Ensin alettiin vahvasti rakentaa tukimuotoja, oli kolmiportaista tukea yms. Missään välissä ei vaadittu velvollisuuksia, oli vain oikeuksia. Missään välissä ei huolehdittu, että tuki toteutuu - koska ei ole resursseja. Oikeudet kasvoivat ja aina löytyi joku, joka silittää tien tasaiseksi. Sitten tuli inkluusio ja oikeus lähikouluun. Koska lähikoulu ei pysty tarjoamaan ratkaisuja, joita nuori tarvitsee, inkluusio merkitsee yleisopetuksen ryhmää.
Sitten tuli kaikenlainen hankehumppa. Kehitettiin kehittämisen ilos. Uudistettiin uudistamisen ilosta. Kaikkea piti koko ajan muuttaa. Kirjauksia, toimenpiteitä, kirjauksia… siihenhän se aika sitten kuluu (huoma vapaa aika, koska palkka maksetaan vain pidetyistä tunneista), kun näennäisesti tehdään asioita ja johon kenelläkään ei ole aikaa, voimavaroja tai edes halukkuutta.
Puhumattakaan siitä, että käsky kävi: ketään ei jätetä luokalle. Keksitään paketteja. Oppilas on 95% pois koulusta, paketti jolla saa armovitosen (itse annan ehdot, enkä paketteja. Siihen on minulla opettajana edelleen oikeus, sanoo ylemmät mitä sanoo - en kuuntele). Oppilas kokoaa paketin erityisopettajan avustuksella ja taivaasta tippuu vitonen. Lopulta ihmetellään, kun ei osaa mitään. Haloo?
Riittävän haastavaa jo yleisopetuksessa opettaa apua tarvitsevat ja lahjakkaat 30 oppilaan ryhmässä. Sinne ympättiin kielipuolet, ja kouluakäymättömät - yleisopetukseen tulee oppilas, jolla voi olla 0 päivää koulua takana. Ei osaa suomea juuri lainkaan, koska ei ole oppinut sitä vuoden aikana valmistavalla. Ei osaa edes lukea tai kirjoittaa omalla kielellä.
Miksi opettajat uupuvat? Ei pitäisi olla kovin vaikea yhtälö selvittää.
Packotaan kaikki, keksitään, että jokin taho hoitaa hommat. Mikä se taho on? Koulussa ei ole töissä henkilöä nimeltään joku.
Kiitos, kun puit sanoiksi hullunmyllyn, jossa olen ollut viimeiset 15-20 vuotta.
T. (Kaiken) kokenut ope
Puhelimet eivät ole ongelma vaan se että opettajilla ei ole enää mitään auktoriteettia. Opettaja märisee luokan edessä ku pennut riehuu minkä ehtii. Lapsille on annettu valtaa jota he eivät osaa, eikä tarvitsekaan osata käsitellä.
Kuri ja järjestys takaisin.
Mihin mitään sinnikkyyttä tarvitsee. Esimerkiksi työttömille opetetaan, että kannattaa vain maata kotona tekemättä yhtään mitääm, että ei joudu selvittämään omaa yritteliäisyyttään. Sama juttu toimeentulotuessa. Läpi yhteiskunnan tämä sama asia nähtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetushallitus uskoi digiin kun se kuulosti niin hienolta. Kannattaa katsoa muutaman vuoden vanhoja A-Studioita aiheesta. Sieltä se selitys löytyy. [Päättäjät pihalla kuin talipallot].
Digissä ei olisi mitään vikaa jos niille alustoille olisi kehitetty opettavaa ja selkeää materiaalia kaikille asteille. Ei tainnut kukaan kehittään tai sellaista edes olla valmiina. ;)
Digiä olisi voinut käyttää yhtenä työkaluna eikä korvata sillä kaikki oppimateriaali. Samalla tuhottiin lasten kyky kirjoittaa kaunoa ja kirjoittaa käsin, mikä edistää käden ja aivojen välistä tärkeää yhteyttä. Tyhmät ihmiset tekivät tyhmiä päätöksiä. Oletko joskus avannutesim. yläkoululaisen digikirjan? Eihän sitä hahmota erkkikään samalla tavoin kuin fyysistä kirjaa. Voi unohtaa kuvamuistit ynnä muut. Digikirja on kuin musta aukko, joka imee koululaisen mielen syövereihinsä.
Iskettiin lapsille ja nuorille pädit kouraan ja ihmeteltiin sitten kun ovat aamusta iltaan laitteilla, eivätkä nuku, urheile tai lue kirjoja enää.
Aamusta iltaan laiteella oleminen ei olisi ongelma, jos laitetta käyttäisi jokainen tiedonhakuun ja vapaaehtoiseen opiskeluun ja itsensä sivistämiseen myös vapaa-ajalla. Itse nörttään koneella enkä katsele kissavideoita vaan kauhistelen, miten vähällä älyllä, tiedolla ja taidolla tätä globaalia sirkusta johdetaan. Eikä asiaa paranna yhtään tuollaiset Iranin ja Ukrainan järjettömyydet, jossa nuoret miehet tappavat toisiaan vanhojen miesten käskystä, joilta jäi nuorena hiekkalaatikkoleikit väliin.
Vierailija kirjoitti:
Puhelimet eivät ole ongelma vaan se että opettajilla ei ole enää mitään auktoriteettia. Opettaja märisee luokan edessä ku pennut riehuu minkä ehtii. Lapsille on annettu valtaa jota he eivät osaa, eikä tarvitsekaan osata käsitellä.
Kuri ja järjestys takaisin.
Taitaa ne nykyopettajat etenkin nuoremmat 90-luvun jälkeen hommat aloittaneet olla aivan liian herkkiä opettamaan ja pitämään kuria.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkinä meidän lapsi pikkukaupunginkin ala-asteella siirrettiin käytävälle hetkeksi että sai rauhassa opiskella tai tehdä koetta kun suurin osa luokkaa vain riehui luokassa. Tämä on Suomi 2020-luvulla. Koulut on täysin tuhottu ja lapsia ei saada enää lainkaan tottelemaan. Ja tätä yritetään peitellä keksityillä tarinoilla matkapuhelimista yms. joita näissä kouluissa ei edes pidetä. Opetushallinnolle ja koko eduskunnalle kenkää välittömästi ihan ensimmäisenä.
Valitettavasti syyllisiä löytyy molemmista puolelta vasemmalta ja oikealta niin sen takia syyllistä ei löydy. Molemmat ovat yhtä syyllisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska suomesta haluttiin tehdä banaanivaltio
Kuka halusi?
Opetushallitus.
... jossa oli päättäjinä poliitikkoja eikä käytännön opetustyötä tekeviä. Ehkä suurimmilta hullutuksilta on sentään pelastuttu, jos avoimia oppimisympäristöjä ilman kiinteitä luokkatiloja ja pulpetteja ei enää lisätä.
Edelleen Suomen koulujärjestelmään voidaan tulla tutustumaan. Nyt vain siitä syystä, jotta osaavat varoa samoja virheitä.
Kyllä digitalisaatio oli sen luokan hullutus, että tuhosi tulevaisuuden toivot. Miksei sitä voitu toteuttaa osittain, miksi digillä piti korvata kaikki oppimateriaali?
Ei oppimateriaaleja ole korvattu digillä, mutta kuka haluaa enää lukea kirjoja, kun digillä voi tehdä kaikkea kivaa. Päätarkoitus tuntuu olevan viihtyminen ja hauska, ei oppiminen. Nyt vielä kaikki pitäisi saada tehdä tekoälyllä, ei itse oppien.
Ongelma onkin siinä että maailma ei pyöri, kaivokset toimi ja ruoka ei siirry kauppoihin maagisesti kaikella kivalla energialla ja hyvillä fiiliksillä. ;)
Vierailija kirjoitti:
Puhelimet eivät ole ongelma vaan se että opettajilla ei ole enää mitään auktoriteettia. Opettaja märisee luokan edessä ku pennut riehuu minkä ehtii. Lapsille on annettu valtaa jota he eivät osaa, eikä tarvitsekaan osata käsitellä.
Kuri ja järjestys takaisin.
Kenen mielestä oli hyvä idea ettei opettajaa enää tarvitse totella?
Minä, joka tuon kirjoitin, olen itsekin aineenopettajana yläkoulussa.