Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Autismidiagnosointi mennyt överiksi?
08.09.2026 |
Laitoinpa mahdollisimman neutraalin otsikon.
Mutta siis, onko teistäkin tuo autismi-tms diagnosointi mennyt överiksi? Ittellä sitä epäiltiin ollessani lapsi 2010-luvulla mm. koska olen ujo ja tyypit kiusasivat mua! Ja ei mikään naapurin Maija tai Matti vaan ihan koulutuksen käynyt lastenneurologi tms (ammattinimikkeistä olen pihalla, sori!) Ja omassa suvussa jos kaikki tutkittais, varmaan 99% sais sen diagnosin. Vaan ei tietääkseni kukaan ole saanut. Ja nykyisin enemmän kuulee et on "AUDHD"/"AUDD" (Autismi+Adhd/Add).
Ja epäiltiinpä mulla fragilex-syndromaakin ( olen nainen). Testejä ei tehneet koska sen nyt tajusi ettei sitä ole jo varmaan pikkulapsikin. Mutta tämähän ei nyt liity otsikoitavaan aiheeseen vaan se että onko diagnosoinnit teistä mennyt överiksi?
Kommentit (346)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se jotenkin epäilyttävää, että osassa Suomesta joku viidesosa lapsista on nepsyjä. Onko meillä vesijohtovedessä jotain, vai pitäisikö diagnoosikriteerejä jollain tapaa rukata?
Seuraan itse läheltä mieheni veljen aikuisiän ADHD-diagnoosia. En ole ammattilainen, mutten yhtään näe mitään adhd:ta kys. ihmisessä, eikä näe kukaan muukaan. Nyt on kuitenkin ihan paperilla näppärä syy alkoholin suurkulutukseen; sitähän tarvitsee oikeastaan kaikessa peruselämisessä nyt kun aivan kaikki asiat kuormittavat tolkuttomasti. Siis sellaisetkin jotka aikaisemmin olivat mieluisia.
Lääkkeet vetää myöskin alkoholin kanssa alas.
Tämä. Ihan täyttä paskaa. Erilaisille - ja eri lähteistä oleville - samankaltaisille oireille ollaan läimäisty yksi nimike. Odotan innolla geenitestejä ja tutkimuksen etenemistä. Niin ADHD kuin autismiporukoistakin tipahtaa välittömästi 1/3 pois. Loppuu tämä identiteetin rakentaminen diagnooseille. Se jos jokin on sairasta. Löysin itseni kirjosta? Joo ei.
On täysin käsittämätön näkemys, ettei identiteettiään saisi rakentaa oman itsensä ja jokapäiväisen, jokahetkisen kokemis- ja aistimistapansa pohjalta. Mistä muusta se muka voisi rakentua?
Miten olisi ihan vain Ihmisyyden Kirjo? Mitä sinä sitten tekisit, jos geenitesti kertoisi, että et olekaan autisti, pershärö vain, joka on halunnut larpata oireensa autismiin? Tai traumatisoitunut kehäraakki karun elämän seurauksena?
Tämähän se olisi, mutta se vaatisi asennemuutoksen myös sulta. Jos kaikki saisivat olla rauhassa sitä mitä ovat, harvempi tarvitsisi diagnoosin.
Minulla on - valitettavasti - dg sekä autismista että ADHD:sta. Sairaalassa testattu pitkän kaavan mukaan. En usko niihin nykyisen sillisalaattipolitiikan takia hetkeäkään. Sen lisäksi ihmetyttää aikuiset ihmiset, jotka oikeasti odottavat täysin konkurssikypsän yhteiskunnan muuttuvan marginaalin mukaiseksi. Ei tule tapahtumaan - nyt tai jatkossa. Ja prioriteettilistalla tällaiset jutut ovat aivan varmasti häntäpäässä.
Ei minua yhteiskunnan ja ympäristön virheiden vuoksi olla diagnosoitu - vaan omien valuvikojeni. En voimaannu tuollaisesta ajattelusta; se lähinnä vtuttaa minua typeryydessään.
Täytyy sunkin varmasti myöntää, että jos ne valuviat eivät haittaisi erilaisessa ympäristössä, niihin ei tarvitsisi diagnoosia. Silloin se ihmisyyden kirjo olisi laajempi. Sulla varmaan on tilanne, että tarvitset, mutta monella muulla olisi erilainen tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei niin. Että saapa odotella.
Mikä helpotu! Sen aikaa voidaan sitten uhriutua/voivotella ja larpata autisteja/voimaantua/itkeä somessa. Huoh.
Mistä sä edes puhut? 😂 Onko sut oikein diagnosoitu? Vähän vaikuttaa että ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se jotenkin epäilyttävää, että osassa Suomesta joku viidesosa lapsista on nepsyjä. Onko meillä vesijohtovedessä jotain, vai pitäisikö diagnoosikriteerejä jollain tapaa rukata?
Seuraan itse läheltä mieheni veljen aikuisiän ADHD-diagnoosia. En ole ammattilainen, mutten yhtään näe mitään adhd:ta kys. ihmisessä, eikä näe kukaan muukaan. Nyt on kuitenkin ihan paperilla näppärä syy alkoholin suurkulutukseen; sitähän tarvitsee oikeastaan kaikessa peruselämisessä nyt kun aivan kaikki asiat kuormittavat tolkuttomasti. Siis sellaisetkin jotka aikaisemmin olivat mieluisia.
Lääkkeet vetää myöskin alkoholin kanssa alas.
Tämä. Ihan täyttä paskaa. Erilaisille - ja eri lähteistä oleville - samankaltaisille oireille ollaan läimäisty yksi nimike. Odotan innolla geenitestejä ja tutkimuksen etenemistä. Niin ADHD kuin autismiporukoistakin tipahtaa välittömästi 1/3 pois. Loppuu tämä identiteetin rakentaminen diagnooseille. Se jos jokin on sairasta. Löysin itseni kirjosta? Joo ei.
On täysin käsittämätön näkemys, ettei identiteettiään saisi rakentaa oman itsensä ja jokapäiväisen, jokahetkisen kokemis- ja aistimistapansa pohjalta. Mistä muusta se muka voisi rakentua?
Miten olisi ihan vain Ihmisyyden Kirjo? Mitä sinä sitten tekisit, jos geenitesti kertoisi, että et olekaan autisti, pershärö vain, joka on halunnut larpata oireensa autismiin? Tai traumatisoitunut kehäraakki karun elämän seurauksena?
Kysymys kuuluu miten se on sun asiasi? Jos nyt tehdään tulkinta, että joku hakee diagnoosin huvikseen ja syö lääkkeitä saadakseen tekosyyn vaikka täällä mainitulle juomiselleen ja tämä menee vielä läpi lääkärille, eikö se ole ihan se ja sama silloin? Asialle joko saa nimen tai sitten ei saa, ei se muuta kenenkään muun elämää mitenkään.
Ohis, mutta mainitsin itse tuon alkoholisoituvan(-neen) mieheni veljen, joka todellakin on invalidisoitunut diagnoosin myötä. Ei, se ei silloin ole yhdentekevä asia kenellekään, vähiten yksilölle itselleen. Ja lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö jättää pomminvarmasti pysyviä vaurioita aivoihin ja muuhun elimistöön.
Niin se jättää ilman diagnoosia ja lääkkeitäkin. ADHD on hoitamattomana nimenomaan alkoholin suurkäytölle altistava, joten kyllä se nyt on vaan niin, että sulle se ei kuulu pätkääkään, jos hän on diagnoosin ja lääkkeet tarvinnut.
Niin, toistan vielä, että hän on lisännyt alkoholin käyttöään rutkasti diagnoosin jälkeen. Ottaa myös ryyppysairauslomia töistä, koska on kuormittunut ja adhd ja ei pysty ja kuormittuu ja on kuormittunut ja kuormitukseen auttaa viina, ettei kuormitu liikaa ja rentoutuu.
Siitä on kyse. Joihan hän ennenkin, mutta nyt enemmän, avoimemmin ja omasta mielestään hyvällä syyllä. Plus vielä ne lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei niin. Että saapa odotella.
Mikä helpotu! Sen aikaa voidaan sitten uhriutua/voivotella ja larpata autisteja/voimaantua/itkeä somessa. Huoh.Mistä sä edes puhut? 😂 Onko sut oikein diagnosoitu? Vähän vaikuttaa että ei.
On. Valitettavasti. Mutta kuten sanottua; en enää usko noihin diagnooseihin tämän diagnosointipolitiikan vuoksi. Ihan höpö höpöä. Samat oireet voi olla monenlaisella pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se jotenkin epäilyttävää, että osassa Suomesta joku viidesosa lapsista on nepsyjä. Onko meillä vesijohtovedessä jotain, vai pitäisikö diagnoosikriteerejä jollain tapaa rukata?
Seuraan itse läheltä mieheni veljen aikuisiän ADHD-diagnoosia. En ole ammattilainen, mutten yhtään näe mitään adhd:ta kys. ihmisessä, eikä näe kukaan muukaan. Nyt on kuitenkin ihan paperilla näppärä syy alkoholin suurkulutukseen; sitähän tarvitsee oikeastaan kaikessa peruselämisessä nyt kun aivan kaikki asiat kuormittavat tolkuttomasti. Siis sellaisetkin jotka aikaisemmin olivat mieluisia.
Lääkkeet vetää myöskin alkoholin kanssa alas.
Tämä. Ihan täyttä paskaa. Erilaisille - ja eri lähteistä oleville - samankaltaisille oireille ollaan läimäisty yksi nimike. Odotan innolla geenitestejä ja tutkimuksen etenemistä. Niin ADHD kuin autismiporukoistakin tipahtaa välittömästi 1/3 pois. Loppuu tämä identiteetin rakentaminen diagnooseille. Se jos jokin on sairasta. Löysin itseni kirjosta? Joo ei.
On täysin käsittämätön näkemys, ettei identiteettiään saisi rakentaa oman itsensä ja jokapäiväisen, jokahetkisen kokemis- ja aistimistapansa pohjalta. Mistä muusta se muka voisi rakentua?
Miten olisi ihan vain Ihmisyyden Kirjo? Mitä sinä sitten tekisit, jos geenitesti kertoisi, että et olekaan autisti, pershärö vain, joka on halunnut larpata oireensa autismiin? Tai traumatisoitunut kehäraakki karun elämän seurauksena?
Kysymys kuuluu miten se on sun asiasi? Jos nyt tehdään tulkinta, että joku hakee diagnoosin huvikseen ja syö lääkkeitä saadakseen tekosyyn vaikka täällä mainitulle juomiselleen ja tämä menee vielä läpi lääkärille, eikö se ole ihan se ja sama silloin? Asialle joko saa nimen tai sitten ei saa, ei se muuta kenenkään muun elämää mitenkään.
Ohis, mutta mainitsin itse tuon alkoholisoituvan(-neen) mieheni veljen, joka todellakin on invalidisoitunut diagnoosin myötä. Ei, se ei silloin ole yhdentekevä asia kenellekään, vähiten yksilölle itselleen. Ja lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö jättää pomminvarmasti pysyviä vaurioita aivoihin ja muuhun elimistöön.
Niin se jättää ilman diagnoosia ja lääkkeitäkin. ADHD on hoitamattomana nimenomaan alkoholin suurkäytölle altistava, joten kyllä se nyt on vaan niin, että sulle se ei kuulu pätkääkään, jos hän on diagnoosin ja lääkkeet tarvinnut.
Niin, toistan vielä, että hän on lisännyt alkoholin käyttöään rutkasti diagnoosin jälkeen. Ottaa myös ryyppysairauslomia töistä, koska on kuormittunut ja adhd ja ei pysty ja kuormittuu ja on kuormittunut ja kuormitukseen auttaa viina, ettei kuormitu liikaa ja rentoutuu.
Siitä on kyse. Joihan hän ennenkin, mutta nyt enemmän, avoimemmin ja omasta mielestään hyvällä syyllä. Plus vielä ne lääkkeet.
Sellaista se usein on, diagnosoinnin aika. Niin että huvikseen haki diagnoosin? Mitäs hyötyi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En ole sanonut että haki huvikseen, en tiedä miksi haki ja millä ihmeen perusteella sai. Mutta hyöty tuossa nyt on selvä, en jaksa sitä enää kolmatta kertaa tavuttaa."
En ole sanonut että haki huvikseen, en tiedä miksi haki ja millä ihmeen perusteella sai. Mutta hyöty tuossa nyt on selvä, en jaksa sitä enää kolmatta kertaa tavuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei niin. Että saapa odotella.
Mikä helpotu! Sen aikaa voidaan sitten uhriutua/voivotella ja larpata autisteja/voimaantua/itkeä somessa. Huoh.Mistä sä edes puhut? 😂 Onko sut oikein diagnosoitu? Vähän vaikuttaa että ei.
On. Valitettavasti. Mutta kuten sanottua; en enää usko noihin diagnooseihin tämän diagnosointipolitiikan vuoksi. Ihan höpö höpöä. Samat oireet voi olla monenlaisella pohjalla.
Ja oireita ei sitten saa diagnosoida ja hoitaa, jos sulle ei sovi? Eiköhän se ole parempi ettei lähdetä keksimään lisää diagnooseja asioihin, joita hoidetaan parhaillaankin jos mut ei aina, usein oikein. Vai minkä muun nimen sä haluaisit ja mille oireille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"En ole sanonut että haki huvikseen, en tiedä miksi haki ja millä ihmeen perusteella sai. Mutta hyöty tuossa nyt on selvä, en jaksa sitä enää kolmatta kertaa tavuttaa."
En ole sanonut että haki huvikseen, en tiedä miksi haki ja millä ihmeen perusteella sai. Mutta hyöty tuossa nyt on selvä, en jaksa sitä enää kolmatta kertaa tavuttaa.
No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin.
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Ei kuule saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei niin. Että saapa odotella.
Mikä helpotu! Sen aikaa voidaan sitten uhriutua/voivotella ja larpata autisteja/voimaantua/itkeä somessa. Huoh.Mistä sä edes puhut? 😂 Onko sut oikein diagnosoitu? Vähän vaikuttaa että ei.
On. Valitettavasti. Mutta kuten sanottua; en enää usko noihin diagnooseihin tämän diagnosointipolitiikan vuoksi. Ihan höpö höpöä. Samat oireet voi olla monenlaisella pohjalla.
Ja oireita ei sitten saa diagnosoida ja hoitaa, jos sulle ei sovi? Eiköhän se ole parempi ettei lähdetä keksimään lisää diagnooseja asioihin, joita hoidetaan parhaillaankin jos mut ei aina, usein oikein. Vai minkä muun nimen sä haluaisit ja mille oireille?
Kerrotko vielä millaista hoitoa tarkoitat? Millaista hoitoa saa Suomessa aikuiseen Aspergeriin? Minulla on ollut kieltämättä oireita lapsuudesta saakka, ei sitä diagnoosia muutoin ainakaan julkiselta saa, mutta ottamatta sen enempää kantaa niihin, en ole saanut minkään valtakunnan hoitoa. Ja nyt, keski-ikäisenä, mitäpä ehdotat? En keksi edes itse ainuttakaan. (Ja nyt en tarkoita mitään tukihenkilöä tai muuta lööperiä, niitä ei tule kukaan saamaan ilman vahvempaa vammaisprofiilia.) Lapsille varmasti saattaakin löytyä tukitoimia, enkä tiedä onko sillä väliä saako niitä autismipohjaiseen vaiko tunne-elämän häiriintymisestä johtuviin käytöshäiriöihin - kunhan saa. Mutta aikuisten diagnosointia kritisoin rankasti, juurikin sen epävarman pohjan vuoksi.
Ja joo, kyllä minua ainakin kiinnostaa saada varmuus mistä erikoisuuteni johtuu. Sain sitten apua tai en (eli en). Ei tulisi mieleenkään identifioitua autismiin tällä näytöllä. Hädin tuskin tunnistaudun edes ihmiseksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Alkoholin liiallinen käyttö on paitsi erotusdiagnostinen asia ADHDn diagnosoinnissa, myös usein este diagnoosille ja lääkitykselle. Taitaa olla niin, että sinä et tiedä hänestä riittävästi. Jos olet huolissasi hänen alkoholin käytöstään, ota puheeksi äläkä väitä että hän ei tunne itseään ja tarpeitaan tai lääkäri ei osaa työtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noissa tutkimuksissa on tarkat kriteerit, älä huoli. Naiset varsinkin hyvin alidiagnosoituja.
Ja tähän jotkut "nerot" inttää, että naisella ei voi olla autismia, koska ei käyttäydy kuin autistinen pikkupoika, tai kuin autistinen mies. Tietenkään autistinen nainen ei käyttäydy samalla tavoin, eivätkä edes kaikki miesautistit käyttäydy samalla tavoin.
Tämähän ei ole ainakaan aloituksen aihe. Nainen voi olla autisti. Mies voi olla autisti. Nainen voi olla ylidiagnosoitu. Myös mies voi olla ylidiagnosoitu. En tiedä, miksi miesten ylidiagnosointi on vieläkin vähemmällä huomiolla kun naisten, vaikka oletettavasti sitäkin tapahtuu. Ehkä miehet ei niistä niin paljon puhu.
Ylidiagnosoinnin pitäis loppua. Se on mun toive. Psykologeille siis paremmat koulutukset jne. Ja lääkäreille.
Ap
Mikä on ylidiagnosointia? Ja mikä sen ongelma sun näkökulmasta on?
Jos et ihan oikeasti tiedä yligiagnosointia, niin kantsii gootlata. Mutta alidiagnosoinnin vastakohta, tietysti.
Ja mikä on ongelma ylidiagnosoinnissa? Kysyt tosissas?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei niin. Että saapa odotella.
Mikä helpotu! Sen aikaa voidaan sitten uhriutua/voivotella ja larpata autisteja/voimaantua/itkeä somessa. Huoh.Mistä sä edes puhut? 😂 Onko sut oikein diagnosoitu? Vähän vaikuttaa että ei.
On. Valitettavasti. Mutta kuten sanottua; en enää usko noihin diagnooseihin tämän diagnosointipolitiikan vuoksi. Ihan höpö höpöä. Samat oireet voi olla monenlaisella pohjalla.
Ja oireita ei sitten saa diagnosoida ja hoitaa, jos sulle ei sovi? Eiköhän se ole parempi ettei lähdetä keksimään lisää diagnooseja asioihin, joita hoidetaan parhaillaankin jos mut ei aina, usein oikein. Vai minkä muun nimen sä haluaisit ja mille oireille?
Kerrotko vielä millaista hoitoa tarkoitat? Millaista hoitoa saa Suomessa aikuiseen Aspergeriin? Minulla on ollut kieltämättä oireita lapsuudesta saakka, ei sitä diagnoosia muutoin ainakaan julkiselta saa, mutta ottamatta sen enempää kantaa niihin, en ole saanut minkään valtakunnan hoitoa. Ja nyt, keski-ikäisenä, mitäpä ehdotat? En keksi edes itse ainuttakaan. (Ja nyt en tarkoita mitään tukihenkilöä tai muuta lööperiä, niitä ei tule kukaan saamaan ilman vahvempaa vammaisprofiilia.) Lapsille varmasti saattaakin löytyä tukitoimia, enkä tiedä onko sillä väliä saako niitä autismipohjaiseen vaiko tunne-elämän häiriintymisestä johtuviin käytöshäiriöihin - kunhan saa. Mutta aikuisten diagnosointia kritisoin rankasti, juurikin sen epävarman pohjan vuoksi.
Ja joo, kyllä minua ainakin kiinnostaa saada varmuus mistä erikoisuuteni johtuu. Sain sitten apua tai en (eli en). Ei tulisi mieleenkään identifioitua autismiin tällä näytöllä. Hädin tuskin tunnistaudun edes ihmiseksi!
Kurjaa ettet ole saanut kuntoutusta. Voit hakea sitä Kelasta kunnes täytät 65.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei niin. Että saapa odotella.
Mikä helpotu! Sen aikaa voidaan sitten uhriutua/voivotella ja larpata autisteja/voimaantua/itkeä somessa. Huoh.Mistä sä edes puhut? 😂 Onko sut oikein diagnosoitu? Vähän vaikuttaa että ei.
On. Valitettavasti. Mutta kuten sanottua; en enää usko noihin diagnooseihin tämän diagnosointipolitiikan vuoksi. Ihan höpö höpöä. Samat oireet voi olla monenlaisella pohjalla.
Ja oireita ei sitten saa diagnosoida ja hoitaa, jos sulle ei sovi? Eiköhän se ole parempi ettei lähdetä keksimään lisää diagnooseja asioihin, joita hoidetaan parhaillaankin jos mut ei aina, usein oikein. Vai minkä muun nimen sä haluaisit ja mille oireille?
Kerrotko vielä millaista hoitoa tarkoitat? Millaista hoitoa saa Suomessa aikuiseen Aspergeriin? Minulla on ollut kieltämättä oireita lapsuudesta saakka, ei sitä diagnoosia muutoin ainakaan julkiselta saa, mutta ottamatta sen enempää kantaa niihin, en ole saanut minkään valtakunnan hoitoa. Ja nyt, keski-ikäisenä, mitäpä ehdotat? En keksi edes itse ainuttakaan. (Ja nyt en tarkoita mitään tukihenkilöä tai muuta lööperiä, niitä ei tule kukaan saamaan ilman vahvempaa vammaisprofiilia.) Lapsille varmasti saattaakin löytyä tukitoimia, enkä tiedä onko sillä väliä saako niitä autismipohjaiseen vaiko tunne-elämän häiriintymisestä johtuviin käytöshäiriöihin - kunhan saa. Mutta aikuisten diagnosointia kritisoin rankasti, juurikin sen epävarman pohjan vuoksi.
Ja joo, kyllä minua ainakin kiinnostaa saada varmuus mistä erikoisuuteni johtuu. Sain sitten apua tai en (eli en). Ei tulisi mieleenkään identifioitua autismiin tällä näytöllä. Hädin tuskin tunnistaudun edes ihmiseksi!
Minä sain nepsy-valmennusta, ja iso etu on myös se, että mua vihdoin ymmärretään ja kuullaan mi e lent erve yspalveluissa (näitä saan muusta syystä kuin autismi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noissa tutkimuksissa on tarkat kriteerit, älä huoli. Naiset varsinkin hyvin alidiagnosoituja.
Ja tähän jotkut "nerot" inttää, että naisella ei voi olla autismia, koska ei käyttäydy kuin autistinen pikkupoika, tai kuin autistinen mies. Tietenkään autistinen nainen ei käyttäydy samalla tavoin, eivätkä edes kaikki miesautistit käyttäydy samalla tavoin.
Tämähän ei ole ainakaan aloituksen aihe. Nainen voi olla autisti. Mies voi olla autisti. Nainen voi olla ylidiagnosoitu. Myös mies voi olla ylidiagnosoitu. En tiedä, miksi miesten ylidiagnosointi on vieläkin vähemmällä huomiolla kun naisten, vaikka oletettavasti sitäkin tapahtuu. Ehkä miehet ei niistä niin paljon puhu.
Ylidiagnosoinnin pitäis loppua. Se on mun toive. Psykologeille siis paremmat koulutukset jne. Ja lääkäreille.
Ap
Mikä on ylidiagnosointia? Ja mikä sen ongelma sun näkökulmasta on?
Jos et ihan oikeasti tiedä yligiagnosointia, niin kantsii gootlata. Mutta alidiagnosoinnin vastakohta, tietysti.
Ja mikä on ongelma ylidiagnosoinnissa? Kysyt tosissas?
-ap
Kysyin nyt sulta. Ylidiagnosointi terminä on kaikille tuttu tietenkin. ADHDn ja autismin kohdalla pelko siitä on kyllä melkoisen ylimitoitettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei niin. Että saapa odotella.
Mikä helpotu! Sen aikaa voidaan sitten uhriutua/voivotella ja larpata autisteja/voimaantua/itkeä somessa. Huoh.Mistä sä edes puhut? 😂 Onko sut oikein diagnosoitu? Vähän vaikuttaa että ei.
On. Valitettavasti. Mutta kuten sanottua; en enää usko noihin diagnooseihin tämän diagnosointipolitiikan vuoksi. Ihan höpö höpöä. Samat oireet voi olla monenlaisella pohjalla.
Ja oireita ei sitten saa diagnosoida ja hoitaa, jos sulle ei sovi? Eiköhän se ole parempi ettei lähdetä keksimään lisää diagnooseja asioihin, joita hoidetaan parhaillaankin jos mut ei aina, usein oikein. Vai minkä muun nimen sä haluaisit ja mille oireille?
Kerrotko vielä millaista hoitoa tarkoitat? Millaista hoitoa saa Suomessa aikuiseen Aspergeriin? Minulla on ollut kieltämättä oireita lapsuudesta saakka, ei sitä diagnoosia muutoin ainakaan julkiselta saa, mutta ottamatta sen enempää kantaa niihin, en ole saanut minkään valtakunnan hoitoa. Ja nyt, keski-ikäisenä, mitäpä ehdotat? En keksi edes itse ainuttakaan. (Ja nyt en tarkoita mitään tukihenkilöä tai muuta lööperiä, niitä ei tule kukaan saamaan ilman vahvempaa vammaisprofiilia.) Lapsille varmasti saattaakin löytyä tukitoimia, enkä tiedä onko sillä väliä saako niitä autismipohjaiseen vaiko tunne-elämän häiriintymisestä johtuviin käytöshäiriöihin - kunhan saa. Mutta aikuisten diagnosointia kritisoin rankasti, juurikin sen epävarman pohjan vuoksi.
Ja joo, kyllä minua ainakin kiinnostaa saada varmuus mistä erikoisuuteni johtuu. Sain sitten apua tai en (eli en). Ei tulisi mieleenkään identifioitua autismiin tällä näytöllä. Hädin tuskin tunnistaudun edes ihmiseksi!
Kurjaa ettet ole saanut kuntoutusta. Voit hakea sitä Kelasta kunnes täytät 65.
Mihin minua kuntoutettaisiin ja miten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Alkoholin liiallinen käyttö on paitsi erotusdiagnostinen asia ADHDn diagnosoinnissa, myös usein este diagnoosille ja lääkitykselle. Taitaa olla niin, että sinä et tiedä hänestä riittävästi. Jos olet huolissasi hänen alkoholin käytöstään, ota puheeksi äläkä väitä että hän ei tunne itseään ja tarpeitaan tai lääkäri ei osaa työtään.
No ei ole ainakaan tuolle lääkitykselle este, tai sitten lääkäri ei tiedä kuinka paljon ukko ryyppää. Tai että vetää ne pillerit alkoholilla kurkusta alas.
Ei ole minun tehtäväni kertoa keski-ikäiselle miehelle hänen alkoholismistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Alkoholin liiallinen käyttö on paitsi erotusdiagnostinen asia ADHDn diagnosoinnissa, myös usein este diagnoosille ja lääkitykselle. Taitaa olla niin, että sinä et tiedä hänestä riittävästi. Jos olet huolissasi hänen alkoholin käytöstään, ota puheeksi äläkä väitä että hän ei tunne itseään ja tarpeitaan tai lääkäri ei osaa työtään.
No ei ole ainakaan tuolle lääkitykselle este, tai sitten lääkäri ei tiedä kuinka paljon ukko ryyppää. Tai että vetää ne pillerit alkoholilla kurkusta alas.
Ei ole minun tehtäväni kertoa keski-ikäiselle miehelle hänen alkoholismistaan.
No sehän sun ongelmasi oli? Nyt et sitten halua siihen muutosta vaan hänelle määrätyt lääkkeet pois. Erityisen fiksua.
Alue: Aihe vapaa
No ei niin. Että saapa odotella.
Mikä helpotu! Sen aikaa voidaan sitten uhriutua/voivotella ja larpata autisteja/voimaantua/itkeä somessa. Huoh.