Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Autismidiagnosointi mennyt överiksi?
08.09.2026 |
Laitoinpa mahdollisimman neutraalin otsikon.
Mutta siis, onko teistäkin tuo autismi-tms diagnosointi mennyt överiksi? Ittellä sitä epäiltiin ollessani lapsi 2010-luvulla mm. koska olen ujo ja tyypit kiusasivat mua! Ja ei mikään naapurin Maija tai Matti vaan ihan koulutuksen käynyt lastenneurologi tms (ammattinimikkeistä olen pihalla, sori!) Ja omassa suvussa jos kaikki tutkittais, varmaan 99% sais sen diagnosin. Vaan ei tietääkseni kukaan ole saanut. Ja nykyisin enemmän kuulee et on "AUDHD"/"AUDD" (Autismi+Adhd/Add).
Ja epäiltiinpä mulla fragilex-syndromaakin ( olen nainen). Testejä ei tehneet koska sen nyt tajusi ettei sitä ole jo varmaan pikkulapsikin. Mutta tämähän ei nyt liity otsikoitavaan aiheeseen vaan se että onko diagnosoinnit teistä mennyt överiksi?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on uusi adhd, sillä kun voi saada eläkettä...
Ei saa
Yleensä autismin kanssa on muita liitännäis sairauksia, kuten OCD, sos tilanteiden pelko, masennus yms. joiden kanssa kyllä voi päästä eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on uusi adhd, sillä kun voi saada eläkettä...
Ei saa
Yleensä autismin kanssa on muita liitännäis sairauksia, kuten OCD, sos tilanteiden pelko, masennus yms. joiden kanssa kyllä voi päästä eläkkeelle.
No mulla on se autismin kirjo, masennus, ahdistus ja PTSD, mutta ei tosiaan toivoakaan eläkkeestä, vaikka jo useampi hoitava lääkäri on todennut täysin työkyvyttömäksi. Mutta Kelahan ei hoitavaa lääkäriä kuuntele.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki diagnoosit on menny. Se on tyhmän yhteiskunnan ja ihmislauman tapa yrittää ymmärtää paremmin asioita että sulloo vaan kaikki pieniin lokeroihin ja yrittää operoida sieltä käsin. Siinä on hyödyt ja haitat, hyödyt on siinä että joku ihminen saattaa oikeasti alkaa ymmärtää itseään paremmin, mutta haitat tulee myös siinä vaiheessa esille kun täällä yli dianosoidaan jokainen lapsi jo ala-asteella ties mihin lokeroihin niin se lapsikin alkaa elämään itse niiden lokeroiden kautta ja katsoa itseään sieltä käsin mikä rajottaa sitä itseään sitte myöhemmässä elämässä ihan helvetisti koska se alistuu itsekin kuvittelemaan että se on viallinen. Asia joka mua on pistäny ärsyttää jo pitkää, aikuiset ihmiset pistää pieniä lapsi ties mihin lokeroihin sen takia että ne käyttäytyy kuin lapset.
Erityisesti viimeinen lause kuin naulankantaan. Nykyään on erittäin kapea käsitys siitä, millainen PITÄÄ olla, ja ellei ole ihan justiinsa sellanen (mutta silti siis täysin normaali ihminen), niin ei kun diagnoosia kehiin ja neuvola, päiväkoti, koulu jne kamalasti huolestumassa lapsesta. Syy: 1. lapsesi ei ole sellanen kun pk:n/koulun aikuiset (!) halutaan, eli ihannelapsi 2. lapsesi ei ole tarpeeksi samanlainen kuin muut ryhmäläiset/luokkalaiset - eli ei saa olla erilainen, ei edes normaali "erilainen" -> erilaisuuden sietokyky nolla ja lasten vertaaminen toisiinsa ihan kasvatuksen ammattilaisten puolesta 100%.
Aika kuluttavaa kun vihjaillaan että lapsesi on vääränlainen mutta mitään konkreettista esimerkkiä ei ole antaa, että mikä siinä lapsessa sitten on vikana. Kokemus vääränlaisuudesta saadaan aikaiseksi jo hyvin varhain ja ihan kasvatustieteelliset opinnot suorittaneiden ihmisten toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki diagnoosit on menny. Se on tyhmän yhteiskunnan ja ihmislauman tapa yrittää ymmärtää paremmin asioita että sulloo vaan kaikki pieniin lokeroihin ja yrittää operoida sieltä käsin. Siinä on hyödyt ja haitat, hyödyt on siinä että joku ihminen saattaa oikeasti alkaa ymmärtää itseään paremmin, mutta haitat tulee myös siinä vaiheessa esille kun täällä yli dianosoidaan jokainen lapsi jo ala-asteella ties mihin lokeroihin niin se lapsikin alkaa elämään itse niiden lokeroiden kautta ja katsoa itseään sieltä käsin mikä rajottaa sitä itseään sitte myöhemmässä elämässä ihan helvetisti koska se alistuu itsekin kuvittelemaan että se on viallinen. Asia joka mua on pistäny ärsyttää jo pitkää, aikuiset ihmiset pistää pieniä lapsi ties mihin lokeroihin sen takia että ne käyttäytyy kuin lapset.
Erityisesti viimeinen lause kuin naulankantaan. Nykyään on erittäin kapea käsitys siitä, millainen PITÄÄ olla, ja ellei ole ihan justiinsa sellanen (mutta silti siis täysin normaali ihminen), niin ei kun diagnoosia kehiin ja neuvola, päiväkoti, koulu jne kamalasti huolestumassa lapsesta. Syy: 1. lapsesi ei ole sellanen kun pk:n/koulun aikuiset (!) halutaan, eli ihannelapsi 2. lapsesi ei ole tarpeeksi samanlainen kuin muut ryhmäläiset/luokkalaiset - eli ei saa olla erilainen, ei edes normaali "erilainen" -> erilaisuuden sietokyky nolla ja lasten vertaaminen toisiinsa ihan kasvatuksen ammattilaisten puolesta 100%.
Aika kuluttavaa kun vihjaillaan että lapsesi on vääränlainen mutta mitään konkreettista esimerkkiä ei ole antaa, että mikä siinä lapsessa sitten on vikana. Kokemus vääränlaisuudesta saadaan aikaiseksi jo hyvin varhain ja ihan kasvatustieteelliset opinnot suorittaneiden ihmisten toimesta.
Ei niitä lapsiakaan ihan heittämällä diagnosoida eikä ainakaan päiväkodin toimesta..
Sitten on nämä vanhemmat joiden mielestä heidän lapsessaan ei ole mitään vikaa (on kirjolla), lapsi ei saa ajoissa apua (koska vanhemmat lyö kädet silmille eikä halua myöntää) kun se kultipupu on vaan "erilainen" ja sitten myöhemmin elämässä lapsi ihmettelee että miksiköhän ahdistaa niin helvetisti ja kaikki on jotenkin vaikeaa.
Näin mun vanhemmat joista äiti kasvatusalan ammattilainen.
Ehkä ei yleistellä kun jokainen lapsi on tapauskohtainen.
Alue: Aihe vapaa
Mutta kun se on ihan tarpeellista, että välillä epäillään ja tutkitaan jotain, mitä ei sitten olekaan. Se kuuluu lääketieteeseen. Ei siinä ole tehty mitään väärin.