Lue keskustelun säännöt.
PISA. Suomen kouluihme on käytännössä tuhottu. Miten me maailman huipulta päädyttiin tähän?
08.09.2026 |
Suomi oli maailman koulutuksen mallimaa. Nyt lukutaito, matematiikka ja oppilaiden keskittymiskyky ovat heikentyneet rajusti.
Silti vuosien ajan koulukeskustelussa on puhuttu valtavasti inkluusiosta, itseohjautuvuudesta, ilmiöoppimisesta, digiloikasta, identiteeteistä ja siitä, ettei ketään saisi leimata tai jättää jälkeen.
Kauniita tavoitteita kaikki.
Mutta unohtuiko siinä kaikkein tärkein: opettaa lapset lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan, keskittymään ja tekemään töitä myös silloin kun tehtävä tuntuu vaikealta?
Entä vihervasemmistolainen koulutuspolitiikka?
Oliko virhe ajaa inkluusiota niin pitkälle, että samassa luokassa opettajan pitäisi pystyä yhtä aikaa opettamaan täysin eri tasoisia oppilaita?
Oliko virhe suhtautua liian epäilevästi kuriin, auktoriteetteihin, numeroarviointiin ja vaatimiseen?
Oliko "woke"-henkisessä keskustelussa niin suuri pelko erojen, epäonnistumisen ja vaatimusten tunnustamisesta, että koulusta tehtiin paikka, jossa tärkeämpää oli kaikkien hyvä kokemus kuin se, että kaikkien piti oikeasti oppia?
Ja samaan aikaan maahan muutto muutti monien koulujen oppilaspohjaa nopeasti, mutta ongelmista puhumista pidettiin helposti leimaavana.
Nyt lasku on pöydällä.
Ehkä PISA-romahduksen todellinen syy ei ole yksi asia, vaan vuosikymmenen yhdistelmä: inkluusio, heikentynyt työrauha, digikokeilut, kännykät, kasvavat kielierot, koulujen eriytyminen ja liian vähäinen vaatiminen.
Missä vaiheessa suomalaisessa koulussa päätettiin, että vaatiminen on lapselle pahempaa kuin se, ettei hän opi?
Kommentit (71)
Kiina pistää 100 miljardia euroa/dollaria vuodessa pelkästään yliopistoihinsa. Meillä ei ole pienintäkään saumaa pärjätä sen kanssa. Saati monien muiden maiden kanssa. Jäämme jokma sekunti jälkeen maailman kärkeä. Pelottavinta on se, ettei ketäöän tämäkään kiinnosta pätkääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen muinoin oli koulukirjat joka aineessa.
Piti vähän treenata yläastelaisen kokeeseen.
Vähän ihmetytti, kun ei ollut lukuaineessa oppikirjaa vaan muutamia monisteita. Vihko sentään.
Ennen muinoin koulutuksesta ei säästetty. Oli kirjat, oli harjoituskirjat, oli vihkot sun muut pelit ja vehkeet.
Elät harhassa ettei ennen muinoin koulutuksesta ei säästetty. Suomen koulutushistoria on täynnä vaiheita, joissa taloudelliset kriisit, sodat ja poliittiset suhdanteet ovat johtaneet merkittäviin leikkauksiin, säästöihin tai resurssien niukkuuteen. Esim omat kouluvuoteni 1990-luvun lamassa historian rajuin säästökausi.
Tämä sinun ennen muinoin taitaa olla 2000-luku eli luku jolloin Pisa-tutkimuksia alettiin vasta tekemään? Tähän ajanjaksoon vuosien 2011–2019 välisenä aikana suomalaiseen koulutukseen kohdistui jälleen miljardiluokan säästöt, jotka koskivat niin peruskouluja, ammatillista koulutusta kuin yliopistojakin. Peruskoulutukseen ei ole tämän jälkeen säätöjä tehty.
Kävin peruskoulun 80-luvulla. Jokaisessa aineessa oli oppi- ja työkirja ja vihko ja kaikki kirjat sai keväällä omaksi ja syksyllä kaikki uudet kirjat. Luokassa oli 20 oppilasta, yläasteella englannissa ruotsissa matematiikassa fysiikka/kemiassa ja biologia/maantiedossa 15-16 oppilaan jakoryhmät. Rahaa oli kouluille.
Meillä oli kasarilla 33 oppilasta luokassa. Työrauha oli erinomainen. Häiriköt oli tarkkiksella. Opettajaa kunnioitettiin, eikä haistateltu.
Vierailija kirjoitti:
pisa kouluihmettä ei ollut ikinä olemassakaan, suomella oli tapana laittaa vaan parhaimmat ottamaan kokeen. Nykyään kaikki testataan.
Ei pidä paikkaansa
Myldikyldyyri on rikkaus josta jopa lapset ja vanhukset joutuvat maksamaan.
Kiitos paljon vihervasemmisto kultti.
Vierailija kirjoitti:
Kun arvosanaksi saa 9 pelkällä ihonvärillä, vaikka ei osaa lukea eikä edes käväise luokassa, niin onhan se kummallista, kun PISA-tuloksissa ei menestytä.
Vasemmisto ei suostu valtakunnallisiin tasokokeisiin, koska silloin havaittaisiin vääristymiä arvostelussa. Helsingissä on jo lukio, jossa oppilaat eivät osaa lukea ja kirjoittaa!
Medialukio jossa lukiolaiset ovat no isolta osin tulijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veronmaksajat hyväksyy kaiikki mitä hallitus tekee eli rahan antamisen ulkomaille eikä oman maan koulutukseen enää ole panostettu kunnolla. Sen takia ne tulokset onkin niin huonoja kun koulussa ei vaadita enää osaamista. Liian helpolla pääsee ja saanut lla kännyykkä kädessä tunneilla. Koulutus on todellaa ajettu alas.
Eräässä vanhempainillassa yksi äiti kysyi että voisiko opettaja jäädä koulun jälkeen tekemään oppilaiden kanssa kotitehtäviä. Että mitä? Vanhemmat eivät edes viitsi tehdä kotitehtäviä lastensa kanssa. Näin ikääntyneen neuvo. Älkää hankkiko lapsia jos ei " ole aikaa" tai halua olla lastenne kanssa.
Lapsi ei todellakaan tarvitse koulussa puhelinta yhtään mihinkään.
Ennen vanhaan läksyt tehtiin ihan itse ilman vanhempien tai opettajan osallistumista.
Ap: n aloituksessa on itsessään jo vastaus: ’’Silti vuosien ajan koulukeskustelussa on puhuttu valtavasti inkluusiosta, itseohjautuvuudesta, ilmiöoppimisesta, digiloikasta, identiteeteistä ja siitä, ettei ketään saisi leimata tai jättää jälkeen’’.
Tähän, kun vielä liittää yleisen idioluution ja lasten kasvattamattomuuden ja utopistiset kuvitelmat omasta neroudesta, ei tarvitse ihmetellä, miksi kävi näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pisa kouluihmettä ei ollut ikinä olemassakaan, suomella oli tapana laittaa vaan parhaimmat ottamaan kokeen. Nykyään kaikki testataan.
Tämä oli ihan uutta. Kuka ne kaikille tehdyt testit muka käy läpi?
Ainakin omassa koulussani (olen opettaja) testataan vain muutama oppilas, jotka on etukäteen valittu tietyn mallin mukaisesti.
Ei ole mitään tiettyä mallia. Jyväskylän yliopisto poimii satunnaisotannalla mukaan arviolta 240 osallistuvaa koulua ympäri Suomea. Tämän jälkeen valitut koulut toimittavat listan kaikista niistä oppilaistaan, jotka täyttävät ikäkriteerin 15v ja järjestelmä poimii tältä listalta satunnaisesti tietyn määrän oppilaita. Koska kyseessä on puhdas satunnaisotanta, ryhmään voi valikoitua niin kympin oppilaita kuin tukea tarvitsevia. Tämä takaa sen, että tulos heijastaa aidosti koko Suomen ikäluokan todellista osaamistasoa.
Eli noin 12,5 % Suomen kouluista osallistuu tutkimuksiin ja kouluista valitaan noin 16% kaikista ysiluokkaisista? Kyllä, koko nuoriso on pilalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen muinoin oli koulukirjat joka aineessa.
Piti vähän treenata yläastelaisen kokeeseen.
Vähän ihmetytti, kun ei ollut lukuaineessa oppikirjaa vaan muutamia monisteita. Vihko sentään.
Ennen muinoin koulutuksesta ei säästetty. Oli kirjat, oli harjoituskirjat, oli vihkot sun muut pelit ja vehkeet.
Nimenomaan pelejä ja vehkeitä ei ollut. Oli kirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halutaan tasapäistää kaikki, mennään huonoimman aineksen ehdoilla ettei heille tai vanhemmilleen tulisi paha mieli. Opettaja joutuu nykyään keskittymään paljon muuhunkin kuin siihen opettamiseen. Osa oppilaista ei arvosta tai kunnioita opettajia saati kaikkia koulutovereitaankaan. Koulukiusaamiselle ei olla haluttu tehdä mitään vuosien aikana.