PISA. Suomen kouluihme on käytännössä tuhottu. Miten me maailman huipulta päädyttiin tähän?
Suomi oli maailman koulutuksen mallimaa. Nyt lukutaito, matematiikka ja oppilaiden keskittymiskyky ovat heikentyneet rajusti.
Silti vuosien ajan koulukeskustelussa on puhuttu valtavasti inkluusiosta, itseohjautuvuudesta, ilmiöoppimisesta, digiloikasta, identiteeteistä ja siitä, ettei ketään saisi leimata tai jättää jälkeen.
Kauniita tavoitteita kaikki.
Mutta unohtuiko siinä kaikkein tärkein: opettaa lapset lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan, keskittymään ja tekemään töitä myös silloin kun tehtävä tuntuu vaikealta?
Entä vihervasemmistolainen koulutuspolitiikka?
Oliko virhe ajaa inkluusiota niin pitkälle, että samassa luokassa opettajan pitäisi pystyä yhtä aikaa opettamaan täysin eri tasoisia oppilaita?
Oliko virhe suhtautua liian epäilevästi kuriin, auktoriteetteihin, numeroarviointiin ja vaatimiseen?
Oliko "woke"-henkisessä keskustelussa niin suuri pelko erojen, epäonnistumisen ja vaatimusten tunnustamisesta, että koulusta tehtiin paikka, jossa tärkeämpää oli kaikkien hyvä kokemus kuin se, että kaikkien piti oikeasti oppia?
Ja samaan aikaan maahan muutto muutti monien koulujen oppilaspohjaa nopeasti, mutta ongelmista puhumista pidettiin helposti leimaavana.
Nyt lasku on pöydällä.
Ehkä PISA-romahduksen todellinen syy ei ole yksi asia, vaan vuosikymmenen yhdistelmä: inkluusio, heikentynyt työrauha, digikokeilut, kännykät, kasvavat kielierot, koulujen eriytyminen ja liian vähäinen vaatiminen.
Missä vaiheessa suomalaisessa koulussa päätettiin, että vaatiminen on lapselle pahempaa kuin se, ettei hän opi?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni Viron kouluissa on kovempi kuri ja opettajat auktoriteetteja. Kuten suomessakin aikoinaan oli..
Viron kouluissa kouluttautuminen nähdään keinona päästä kiinni parempaan elintasoon. Virolaiset tytöt näkevät koulussa pärjäävät pojat fiksuina, ahkerina ja tulevaisuuteen suuntautuvina eikä noloina nörtteinä niin kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni Viron kouluissa on kovempi kuri ja opettajat auktoriteetteja. Kuten suomessakin aikoinaan oli..
Ja kaikissa vanhoissa kulttuureissa, Ranskassa, Englannissa, Portugalissa jne
Kun muut laskeutuivat puusta, suomiakat nousivat siihen tulijoitten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin pelko luokalle jäämisestä ja häpeästä, siitä ettei ole tehnyt läksyjä kannusti opiskelemaan. Nyt kaikesta on tehty liian helppoa, ei se mene niin!
Ennen 6 on nykyään 8,oli asiaohjelmassa juuri.
Vierailija kirjoitti:
Musta on jännä, että näissä tapauksissa katse suunnataan usein ympäröivään yhteiskuntaa, miksi koulu, jne ja muuta vastuun ulkoistamista. Entäpä perheen ja vanhempien vastuu? Nykyään on ihan älyttömän paljon ihan paskoja, välipitämättömiä vanhempia, jotka yrittää ulkoistaa kaiken päiväkodille tai koululle, sen sijaan että olisivat itse läsnä, välittäisi ja opettaisi pitkäjänteisesti miten yhteiskunnassa toimitaan ja miten pettymyksiä kestetään. Sit kun nämä asiat hoidetaan kotona päin vittua, meillä kulkee tuolla kaduilla räjähdysherkkiä ihmisiä, joiden pettymyksensietokyky on nolla. Sit ihmetellään kun ne ei saa kavereita, eikä tule kenenkään kanssa toimeen. Haetaan penskalle joku diagnoosi ja syytetään ongelmia "neuroepätyypillisyydestä". Ei kun vaan penskoille ruutu käteen taaperona, odotetaan että varhaiskasvatuksen väki tekee taikojaan ja sit ihmetellään kun kaikki menee päin persettä.
Päivähoito korvattiin varhaiskasvatuksella juuri siitä syystä, että vanhempien ei enää katsota osaavan kasvattaa lapsiaan, ja siksi kasvatus piti siirtää valtion vastuulle.
Meillä on Opetushallitus ja Opetusministeriö täynnä virkamiehiä. Mitä he oikein tekee? Tuloksista päätellen, eivät yhtään mitään. Rydman äkkiä saksimaan noita turhakkeita ja ohjaamaan kouluihin ns. lattiatason töihin eli oppilaiden pariin avustajiksi esim. korjaamaan tehtäväkirjoja. Läksyjä annetaan mutta kukaan ei vaivaudu tarkistamaan, mitä on tehty vai onko mitään. Ok, tylsäähän se korjaaminen ja tarkistaminen on mutta ennen sekin tehtiin.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen käsite kuin "koulukuri" on hävitetty. Riehumista ja muiden häiritsemistä saa tehdä mitä kukakin tykkää, opet eivät saa millään lailla puuttua siihen. Vanhemmat heti opea syyttämässä ihan kaikesta, ei heidän kullanmuruissa ole koskaan mitään vikaa.
Opettajat eivät kaipaa esim Singaporen mallia, jossa on kova kuri ja kilpailu.#tasapäistäminen
Sijoitus 12. Melkoisen hyvä kuitenkin?
Saatiinpahan taas meteli aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Koska suomalaiset päättäjät luulevat, että saavutettu taso säilyy hamaan tulevaisuuteen asti ilman jatkuvia ponnisteluja ja panostamista. Kun tulee mainetta, kunniaa ja menestystä, homma lyödään lekkeriksi ja jäädään vellomaan omaan erinomaisuuteen. Samaan aikaan muut hurauttavat ohi uusilla ideoilla ja satsauksilla.
Suomalaisilta on hippasen päässyt unohtumaan keistä se yhteiskunta koostuu. Seistään piiska kourassa päättäjien selän takana vaatimassa paljon, tekemättä itse mitään.
Vierailija kirjoitti:
pisa kouluihmettä ei ollut ikinä olemassakaan, suomella oli tapana laittaa vaan parhaimmat ottamaan kokeen. Nykyään kaikki testataan.
heh
Vierailija kirjoitti:
Ennen muinoin oli koulukirjat joka aineessa.
Piti vähän treenata yläastelaisen kokeeseen.
Vähän ihmetytti, kun ei ollut lukuaineessa oppikirjaa vaan muutamia monisteita. Vihko sentään.
Ennen muinoin koulutuksesta ei säästetty. Oli kirjat, oli harjoituskirjat, oli vihkot sun muut pelit ja vehkeet.
Veronmaksajat hyväksyy kaiikki mitä hallitus tekee eli rahan antamisen ulkomaille eikä oman maan koulutukseen enää ole panostettu kunnolla. Sen takia ne tulokset onkin niin huonoja kun koulussa ei vaadita enää osaamista. Liian helpolla pääsee ja saanut lla kännyykkä kädessä tunneilla. Koulutus on todellaa ajettu alas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen muinoin oli koulukirjat joka aineessa.
Piti vähän treenata yläastelaisen kokeeseen.
Vähän ihmetytti, kun ei ollut lukuaineessa oppikirjaa vaan muutamia monisteita. Vihko sentään.
Ennen muinoin koulutuksesta ei säästetty. Oli kirjat, oli harjoituskirjat, oli vihkot sun muut pelit ja vehkeet.
Elät harhassa ettei ennen muinoin koulutuksesta ei säästetty. Suomen koulutushistoria on täynnä vaiheita, joissa taloudelliset kriisit, sodat ja poliittiset suhdanteet ovat johtaneet merkittäviin leikkauksiin, säästöihin tai resurssien niukkuuteen. Esim omat kouluvuoteni 1990-luvun lamassa historian rajuin säästökausi.
Tämä sinun ennen muinoin taitaa olla 2000-luku eli luku jolloin Pisa-tutkimuksia alettiin vasta tekemään? Tähän ajanjaksoon vuosien 2011–2019 välisenä aikana suomalaiseen koulutukseen kohdistui jälleen miljardiluokan säästöt, jotka koskivat niin peruskouluja, ammatillista koulutusta kuin yliopistojakin. Peruskoulutukseen ei ole tämän jälkeen säätöjä tehty.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen käsite kuin "koulukuri" on hävitetty. Riehumista ja muiden häiritsemistä saa tehdä mitä kukakin tykkää, opet eivät saa millään lailla puuttua siihen. Vanhemmat heti opea syyttämässä ihan kaikesta, ei heidän kullanmuruissa ole koskaan mitään vikaa.
Tämän huomasin jo ajat sitten matkustellessani itä- ja etelänaapureissa. Lasten kunnioitus vanhempiaan ja opettajia kohtaan oli vielä tallella niinkuin omassa nuoruudessani. Kunnioitus ja tavat opitaan joe ennen kouluikää, ei ole koulun tehtävä kasvattaa vaan opettaa. Päiväkodeissa on valtavasti eroja. Joissain todella annetaan opetusta tunti- pari päivässä, joissain vain säilötään lapsia. Voi olla että ammattitaitoinen opettaja on kallis ja säästetään eli kasvatetaan voittoja. Hyvä ystäväni on lastentarhanopettaja alunperin Virosta ja hänellä on kokemusta monesta päiväkodista sekä sieltä että täältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pisa kouluihmettä ei ollut ikinä olemassakaan, suomella oli tapana laittaa vaan parhaimmat ottamaan kokeen. Nykyään kaikki testataan.
heh
Veikkaan ettei suurimmalla osalla ole hajuakaan miten, milloin, kenelle, jne testi tehdään.
Kun arvosanaksi saa 9 pelkällä ihonvärillä, vaikka ei osaa lukea eikä edes käväise luokassa, niin onhan se kummallista, kun PISA-tuloksissa ei menestytä.
Vasemmisto ei suostu valtakunnallisiin tasokokeisiin, koska silloin havaittaisiin vääristymiä arvostelussa. Helsingissä on jo lukio, jossa oppilaat eivät osaa lukea ja kirjoittaa!
Vanhemmat eivät välitä jälkikasvunsa kasvattamisesta tuon taivaallista. Opettajalle he toki lähettävät vihapostia, kun omaa ”kullannuppua” on toruttu pahanteosta ja lukemattomista läksyistä. Kuitenkin elämme aikaa, jolloin vanhemmilla on ennätysmäärä vapaa-aikaa, jonka he voisivat käyttää jälkikasvunsa kouluttamiseen ja ohjaamiseen. Mutta ei. Kaikki tämä on ulkoistettu ”ilmaiselle” koululaitoksella, tai jos se ei riitä, poliisille. Vapaa-ajan voi käyttää hyödyllisemmin golf-kentillä tai lähipubissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen muinoin oli koulukirjat joka aineessa.
Piti vähän treenata yläastelaisen kokeeseen.
Vähän ihmetytti, kun ei ollut lukuaineessa oppikirjaa vaan muutamia monisteita. Vihko sentään.
Ennen muinoin koulutuksesta ei säästetty. Oli kirjat, oli harjoituskirjat, oli vihkot sun muut pelit ja vehkeet.
Elät harhassa ettei ennen muinoin koulutuksesta ei säästetty. Suomen koulutushistoria on täynnä vaiheita, joissa taloudelliset kriisit, sodat ja poliittiset suhdanteet ovat johtaneet merkittäviin leikkauksiin, säästöihin tai resurssien niukkuuteen. Esim omat kouluvuoteni 1990-luvun lamassa historian rajuin säästökausi.
Tämä sinun ennen muinoin taitaa olla 2000-luku eli luku jolloin Pisa-tutkimuksia alettiin vasta tekemään? Tähän ajanjaksoon vuosien 2011–2019 välisenä aikana suomalaiseen koulutukseen kohdistui jälleen miljardiluokan säästöt, jotka koskivat niin peruskouluja, ammatillista koulutusta kuin yliopistojakin. Peruskoulutukseen ei ole tämän jälkeen säätöjä tehty.
Tjaa, minä nyt vain satuin opettamaan noinakin aikoina, kun koulutuksesta ei säästetty. Opetin senkin ajan, kun pyyhekumit puolitettiin ja harjoituskirjat kumitettiin puhtaiksi seuraavia "käyttäjiä" varten.
Vierailija kirjoitti:
Naisten äänioikeus.
#naisvihanäkyväksi
inkluusio, vasemmiston ajama tasapäistäminen (kukaan ei saa olla toista parempi, tasokurssit pois jne), s2, opettajien auktoriteetin menetys
Jos muistatte, niin peruskoulun uudistamista perusteltiin sillä, että kyselytutkimusten mukaan pojat eivät viihtyneet koulussa. No, nyt siellä ei taida viihtyä myöskään tytöt tai opettajat.