Toinen näkökulma Ulvilan hätäpuheluun
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012256522.html
Sallitaanko tämän aloituksen pysyä täällä?
Kommentit (119)
Kyllä lapset joku päivä alkavat puhua. Miten Anneli ikinä uskalsi luottaa lapsiin?
Kuulemma,
Tekijä oli iso keskivartalolihava mies jolla silmät kaukana toisistaan, eikä tätä tekijää ole vieläkään löydetty.
Erikoinen tapaus kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapset joku päivä alkavat puhua. Miten Anneli ikinä uskalsi luottaa lapsiin?
Lapsethan ovat juuri puhuneet.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein hauskinta on, että mies tuli taloon lasin läpi ilman asetta ja haki sellaiseksi keittiöstä Auerin kulahtaneen keittiöveitsen. Miksei Anneli tai lapsi soittanut häkeen nopeammin, kun kuitenkin laittoi lapsen puhumaan?
Mistä sä keksit, että veitsi oli Auerin taloudesta? Tätähän tutkittiin ja kukaan sukulainen tai tuttu ei tunnistanut veistä Auerin taloudessa olleeksi. He eivät kalaa fileroineet eivätkä tarvinneet sellaista veistä. Lapsetkaan eivät veistä tunteneet. Eikä poliisikoira merkannut veistä, se siis tuskin oli ollut Auerin kädessä. Veitsi oli ollut ammattikäytössä, sen poliisi totesi. Veistä oli käytetty paljon ja sitä oli teroitettu kuten ammattilaiset tekevät. Ei se mikään kotiveitsi ollut.
Pysytään faktoissa eikä keksitä valheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hyvä näyttelijä tuo 9 v. pikkutyttö ollut sitten jos syyllisiä olisivat. Itselleni kyllä kuuluu molemmista oikea hätä nauhalla. Ihan hirveä farssi koko tämä tarina rikoshistoriassa, kaikkineen Annelin ja Jensin vankilassaolopäivineen korvauksineen kaikkineen, mitkä verot tähän on menneet.
Ei kuulu. Kukaan äiti tässä maailmassa ei käske tytärtään menemään katsomaan onko se tappaja vielä siellä. Piste.
Eikä Auer käskenytkään. Hän kysyi tytöltä tämän havaintoja. Missään kohdassa Auer ei sano, että mene katsomaan. Hän kysyy vieressä olevalta tytöltä, että lähtikö se jo? Tyttö ei myöskään lähde katsomaan vaan vastaa äidilleen tekemiensä havaintojen pohjalta, että lähti se jo.
Kannattaisko ihan itse ajatuksella kuunnella se häkepuhelu eikä toistella papukaijana tätä samaa netissä kiertävää valheellista paskaa?
Onko siellä lähialueilla teurastamoa?
Se oli joko Anneli tai huppis noin lähtökohtaisesti. Enempää ei ole selvinnyt.
Mua huvittaa aina tällaiset Suurisydämiset ja Avarakatseiset ja Anteeksiantavaiset Ihmiset, jotka hokee et antakaa olla, mitä noita vanhoja kaivelemaan. Mutta sitten kun omaan prseseen sattuu, niin kiljutaan poliisit, palokunnat ja lehestä toimittaja raportoimaan jatkuvasti, miten on käynyt ja mitä nyt tapahtuu.
Jos mun läheinen olisi tapettu raa'asti (tai vain tapettu), tekisin kyllä kaikkeni, että t''appaja löydettäisiin tai että hän muulla tavalla joutuisi teostaan maksamaan.
Mut jotkut on hirmu suvaitsevaisia ja jotkut jopa sellaisia, että antavat UHRIN puolesta tekijälle anteeksi. Se on jo niin pitkällevietyä itsekeskeisyyttä ja kaikkivoipaisuutta, että huhhhuh. Uskovaisissa näitä löytyy. Luulevat pääsevänsä taivaaseen, kun antavat anteeksi. Helppoheikkiyttä se vain on. On itselle helpompaa kun voi vain unohtaa ja antaa anteeksi, kun se on niin kivaa. Vihaa on raskasta pitää yllä. Synnillä (siis rikoksilla) on pitkät jäljet, ja ne voivat vaikuttaa moniin ja pitkään.
Ote Minä, Claudiuksesta: Livilla kirkuu huoneessaan hysteerisenä, jyskyttää ovea, ovi on salvattu raskailla raudoilla, oven edessä istuu Antonia, Julian äiti, eikä päästä ketään sisään.
Claudius: Äiti, päästä hänet ulos! Et sinä voi, hän on tyttäresi...
Antonia: Niin, hän on minun tyttäreni ja hän tappoi miehensä ja melkein tappoi myös lapsensa. Minä istun tässä niin kauan, kunnes hän kuolee. Se on hänen rangaistuksensa.
Claudius: Mutta miten sinä saatat?
Antonia: Ja se on minun rangaistukseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tappajamummeli vapaalle ja korvaukset päälle kun Suomen poliisi ei ymmärrä kumpaan suuntaan sirpaleet lentelevät jos ikkuna on rikottu ulkoa päin!
Tuohon jopa meikätylsimys reagoi kun terassikuvia näin. Jos murhamies tuli lasista sisään, miten valtaosa sirpaleista on ulkopuolella, terassin kannella?
Kaksinkertainen lasi, uloin lasi tippuu ulos, koska sisempi lasi estää sen sisälle lentämisen. Ei se sen vaikeampaa ole. Alkuperäinen tekninen tutkija totesi, että lasi on rikottu ulkoa. Eikä myöhempi tutkimus ole kyennyt tätä kumoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole outoa, että uhri harrasti jonkinlaista pystypainia hyökkääjän kanssa, mutta silti ei löytynyt vierasta DNA:ta? Hyökkääjä oli myös hajuton (koirat), eikä jättänyt muitakaan jälkiä. Pariskunta odotteli noin minuutin, kun paksua ovi-ikkunaa hajotettiin tekemättä yhtään mitään?
Anneli myös tunnusti tappaneensa miehensä ja kertoi melko hyvän tapahtumakulun. Yleensä nämä viattomat, jotka tunnustavat tehneensä jotain, ovat hieman heikkolahjaisia, toisin kuin akateemisen kolutuksen saanut A.A. jota monet ovat kutsuneet älykkääksi ja kylmähermoiseksi, sanoihan hän tyttärelleenkin (valepoliisin nauhoitus) jälkeenpäin ettei poliisin tarvitse tietää kaikkea mitä he tietävät.
Lopuksi millainen tappaja hyökkää omakotialueelle hajoittamaan paksua lasiovea?? On lisäksi niin taitava, että ei sano sanaakaan eikä juuri jätä mitään jälkiä? Tässä nyt jotain muistinvaraisia poimintoja.
Kertoi melko hyvän tapahtumakuvauksen? Joka ei sopinut todisteisiin, ei sitten yhtään. Esim. keittiössä oltiin tapeltu, kuitenkaan mitään tappelujälkiä ei keittiössä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö Jukkaan satu kun puukoniskut osuvat häneen? Luulisi että ihminen huutaa ihan hirvittävän paljon silloin. Puukotus oli käynnissä kun Anneli soitti häkeen ja itsekin kuvasi kuulustelussa kuinka siellä oli niin kova meteli. Mitään ääntä ei kuitenkaan kuulu kun puhelu alkaa, vasta Heti-komennon jälkeen.
Mistä tämä johtuu?
Kun joskus jo vuosia sitten kuulin osan hätäkeskustallenteesta, niin Jukan vaikerointi oli hyvin vähäistä ja jos puukolla iskee, luulisi äänen kuuluvan selvemmin, olivatko ovet kiinni tai oliko Jukan päälle heitetty jotain peittoja tai mitä äänen vaimentamiseksi, mutta vaikerrus oli mielestäni tilanteeseen nähden vähäistä.
Ja miksi taas kovat karjaisut joita yleisen järjen mukaan ihmisestä lähtee kun häntä puukotetaan, eivät kuulu ollenkaan? Kuolemannaakka selittää minfossa, että riippuu siitä miten luuri on ollut Annelin kädessä. Miksi kuitenkin luuri on väärään suuntaan juuri puhelun alussa kun ääniä pitäisi kuulua? Miksi Annelin pitää varmistaa, että kuuletteko kun mun mieheni huutaa.
Totta. Kun asuntoa silloin aikoinaan kuvattiin ja tilannetta esiteltiin julkisuudessa tämä kaikki tapahtui takkahuoneessa, eli Jukan kuolinkamppailun äänet olivat hyvin vaimeita, soittiko Anneli puhelun vasta kun Jukka oli jo sen puukotuksen (oliko edes puukotus, jossain kirjoitettiin, että hänet olisi hakattu kuoliaaksi klapeilla koska tapahtui takkahuoneessa) loppuvaiheessa, eli viime minuuteilla ennen kuolemaa, jolloin ei enää jaksa äännähdellä. Myöhäinen soitto takasi kuoleman. Lapset muka omissa huoneissaan tämän kaiken keskellä, srkin epäilyttää, eivät nähneet mitään, sanoo Anneli, no miten sellaisia voi kuulustella vuosia tapahtuman jälkeen. On hämärää on!
Autistikehirysvammaisen Jalin huomionkipeä isukkihan se siinä. Jalin äiti rahastaa omillasairauksilla ja Jalilla. Isi keksinyt toisen tavan
Vierailija kirjoitti:
Autistikehirysvammaisen Jalin huomionkipeä isukkihan se siinä. Jalin äiti rahastaa omillasairauksilla ja Jalilla. Isi keksinyt toisen tavan
Miten tämä nyt Ulvilaan liittyy?
Vierailija kirjoitti:
Mua huvittaa aina tällaiset Suurisydämiset ja Avarakatseiset ja Anteeksiantavaiset Ihmiset, jotka hokee et antakaa olla, mitä noita vanhoja kaivelemaan. Mutta sitten kun omaan prseseen sattuu, niin kiljutaan poliisit, palokunnat ja lehestä toimittaja raportoimaan jatkuvasti, miten on käynyt ja mitä nyt tapahtuu.
Jos mun läheinen olisi tapettu raa'asti (tai vain tapettu), tekisin kyllä kaikkeni, että t''appaja löydettäisiin tai että hän muulla tavalla joutuisi teostaan maksamaan.
Mut jotkut on hirmu suvaitsevaisia ja jotkut jopa sellaisia, että antavat UHRIN puolesta tekijälle anteeksi. Se on jo niin pitkällevietyä itsekeskeisyyttä ja kaikkivoipaisuutta, että huhhhuh. Uskovaisissa näitä löytyy. Luulevat pääsevänsä taivaaseen, kun antavat anteeksi. Helppoheikkiyttä se vain on. On itselle helpompaa kun voi vain unohtaa ja antaa anteeksi, kun se on niin kivaa. Vihaa on raskasta pitää yllä. Synnillä (siis rikoksilla) on pitkät jäljet, ja ne voivat vaikuttaa moniin ja pitkään.
Ote Minä, Claudiuksesta: Livilla kirkuu huoneessaan hysteerisenä, jyskyttää ovea, ovi on salvattu raskailla raudoilla, oven edessä istuu Antonia, Julian äiti, eikä päästä ketään sisään.
Claudius: Äiti, päästä hänet ulos! Et sinä voi, hän on tyttäresi...
Antonia: Niin, hän on minun tyttäreni ja hän tappoi miehensä ja melkein tappoi myös lapsensa. Minä istun tässä niin kauan, kunnes hän kuolee. Se on hänen rangaistuksensa.
Claudius: Mutta miten sinä saatat?
Antonia: Ja se on minun rangaistukseni.
Tämä. On erittäin kylmäävä ajatus että Suomessa voi omassa sängyssään nukkuessaan tulla puukotetuksi hengiltä ja tekijä pääsee kuin koira veräjästä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma,
Tekijä oli iso keskivartalolihava mies jolla silmät kaukana toisistaan, eikä tätä tekijää ole vieläkään löydetty.
Erikoinen tapaus kyllä.
Tuo mies löydettiin heti seuraavana päivänä. Hän oli silloinkin fileerausveitsen kanssa riehumassa. Autossaan oli verta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma,
Tekijä oli iso keskivartalolihava mies jolla silmät kaukana toisistaan, eikä tätä tekijää ole vieläkään löydetty.
Erikoinen tapaus kyllä.
Tuo mies löydettiin heti seuraavana päivänä. Hän oli silloinkin fileerausveitsen kanssa riehumassa. Autossaan oli verta.
Sama mies, jonka tietoja poliisi pimittänyt viineiset 20 vuotta.
Tekijä oli ilmiselvä alusta asti. Pitäisi aloittaa tutkinta siitä mitä Porin poliisissa oikein tapahtui.
Murhaoikeudenkäynti oli saman tason farssi kuin serioikeudenkäynti. Kaikki todisteet poliisin tekemiä. Kaikki vedettiin viemäristä alas.
Täysin selvältä vaikuttaa ainakin se, että nykyisellä tutkintatiimillä tätä ei tulla ratkaisemaan. Töyräshän on jäämässä eläkkeelle eli hänen jälkeensä voisi ehkä onnistua?