Lue keskustelun säännöt.
Miksi yrität jutella tuntemattomille
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilannetaju on aivan olennaista. Pitää vähän osata lukea tilannetta kenelle ja missä puhut. Usein se ”juttelu” on pelkkää utelemista, ainakin minun kohdallani on näin. En avaudu omista asioistani jossain bussissa tai junassa.
Kyllä, tilannetaju. Mutta miksi kukaan alkaisi utelemaan tuntemattomalta mitään?
Jos haluaa tutustua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tilannetaju on aivan olennaista. Pitää vähän osata lukea tilannetta kenelle ja missä puhut. Usein se ”juttelu” on pelkkää utelemista, ainakin minun kohdallani on näin. En avaudu omista asioistani jossain bussissa tai junassa.
Juu ei siellä kaikki kehtaa omia asioitaan alkaa kertomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilannetaju on aivan olennaista. Pitää vähän osata lukea tilannetta kenelle ja missä puhut. Usein se ”juttelu” on pelkkää utelemista, ainakin minun kohdallani on näin. En avaudu omista asioistani jossain bussissa tai junassa.
Kyllä, tilannetaju. Mutta miksi kukaan alkaisi utelemaan tuntemattomalta mitään?
Jos haluaa tutustua
En halua tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilannetaju on aivan olennaista. Pitää vähän osata lukea tilannetta kenelle ja missä puhut. Usein se ”juttelu” on pelkkää utelemista, ainakin minun kohdallani on näin. En avaudu omista asioistani jossain bussissa tai junassa.
Kyllä, tilannetaju. Mutta miksi kukaan alkaisi utelemaan tuntemattomalta mitään?
Jos mä juttelen tuntemattomille jossain, niin en kyllä ala utelemaan mitään. Ellei sitten vaikkapa neuvon kysymistä tulkita tässä utelemiseksi.
ainakin sen on huomannut että ainakin vanhemmat ihmiset kyllä vaihtavat pari sanaa, jotkut nuoremmatkin. kukaan ei pakota, sittenän se tyrehtuu kun ei mitään vastaa.
toinen taas on se että kun matkan päästä, siis sanotaan vaikka 5m+, yrittää kovemmalla äänellä yhtäkkiä kysellä jotain, tulee ensin mieleen kenellä hän tilassa kysyy tms. jotenkin on luontevaa puhuta jostain lähietäisyydellä ellei ole jo juttelua alkanut ja jatkunut.
tietenkin jos joku vaikka käyttäytyy suuressa tilassa kauempana jotenkin, sitä ehkä voi mainita asiasta lähempänä olevalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkisin juttelivat :D kyllä treellä jää välillä juttusille tuntemattomien kanssa muustakin kuin vaik onks sul kelloon paljon se on tai missä on paikka se ja se. Yleensä pumpataan tupakkaa ja puhutaan niitä näitä sen tölkin verean
Vierailija kirjoitti:
Väite, että suomalaiset eivät juttele tuntemattomille, on osittain epätosi.
Olen kuullut, että ainakin Tampereella tuntemattomille jutteleminen on suorastaan rikos. Helsingissäkin melkein.
Kuopiossa se on paikallinen tapa, samoin muissa Itä-Suomen kaupungeissa.
Pienillä paikkakunnilla kaikki ainakin luulevat tuntevansa toisensa, joten kaikki tietää, kenelle voi jutella ja kenelle ei.
Syrjäseudulla jutellaan vaikka metsän eläimille, jos satutaan joku olento kohtaamaan.
Saako valkoinen kantasuomalainen heteromies jutella karhullekin jos sellainen tulee vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julkisella paikalla ei voi nauttia yksityisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vastakysymys: Miksi en yrittäisi?
Miksi minä en yrittäisi?
Epävarmuus. Keskustelusta jälkikäteen muistoksi jää vain, mitä noloa taas sanoinkaan. Raskasta sellainen häpeä. Siksi itse tarvitsen enemmän vakiintuneempia ihmissuhteita, joista saan itsevarmuuden kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Julkisella paikalla ei voi nauttia yksityisyydestä.
Itselle se pari kommenttia bussissa jonkun selvän ihmisen kanssa on normaalia, miellyttävää. Ei häiritse mitenkään.
Joskus yhden äidin kolme pikkulasta huusivat 20min suoraa huutoa. Entä juopot, narkit haisulit?
Vierailija kirjoitti:
Julkisella paikalla ei voi nauttia yksityisyydestä.
Myös julkisella paikalla jokaisella on oikeus nauttia yksityisyydestään niin halutessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi yrittäisin, kun en ole bussilla kulkenut mihinkään yli kolmeenkymmeneen vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastakysymys: Miksi en yrittäisi?
Miksi minä en yrittäisi?
Epävarmuus. Keskustelusta jälkikäteen muistoksi jää vain, mitä noloa taas sanoinkaan. Raskasta sellainen häpeä. Siksi itse tarvitsen enemmän vakiintuneempia ihmissuhteita, joista saan itsevarmuuden kokemuksia.
Ei tarvitsisi hävetä. Eri asia joku ilkeys. Mutta ilkeät eivät yleensä häpeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkisella paikalla ei voi nauttia yksityisyydestä.
Itselle se pari kommenttia bussissa jonkun selvän ihmisen kanssa on normaalia, miellyttävää. Ei häiritse mitenkään.
Joskus yhden äidin kolme pikkulasta huusivat 20min suoraa huutoa. Entä juopot, narkit haisulit?
Ei tarvita edes bussia noihin mainitsemiisi törmäämiseen.
Sitähän voi joku tulla flirttaamaan ja iskemään kadulla, näin voi löytyä se elämänkumppani ;)
Kännissä olen normaalia sosiaalisempi.
En yritä. Mutta kuka on sopiva jutteluun?
Kännissä me kaikki olemme kaveritovereita
Olen niin muIkun näköinen että harva tulee jutulle. Ehkä joku sitkeä feissari tai pummi joskus harvoin, mutta huomaavat pian että ulkonäkö ei tällä kertaa valehdellut.
Kyllä, tilannetaju. Mutta miksi kukaan alkaisi utelemaan tuntemattomalta mitään?