AMK on korkeakoulu – vaikka se kuinka harmittaisi
Faktat eivät muutu mielipiteellä
On hieman huvittavaa, kuinka vaikeaa joidenkin yliopistotaustaisten on hyväksyä, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Ei melkein korkeakoulu, ei ”vähän alempi koulu”, vaan toinen Suomen korkeakoulujärjestelmän kahdesta sektorista.
AMK-tutkinto on tutkintojen viitekehyksessä tasolla 6 kuten kandidaatin tutkinto, ja YAMK tasolla 7 kuten maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Se ei tarkoita, että tutkinnot olisivat sisällöltään samoja – eikä niiden kuulukaan olla. Yliopistot ovat tiede- ja tutkimuspainotteisia, ammattikorkeakoulut työelämä- ja käytäntöpainotteisia.
Kaikkein ironisinta on, jos korkeakoulutettu ihminen yrittää kumota tämän omalla mielipiteellään. Luulisi yliopistossa oppineen edes sen verran lähdekriittisyyttä, että oma käsitys tutkinnon arvosta ei määrittele Suomen koulutusjärjestelmää.
AMK:sta saa olla mitä mieltä tahansa. Faktat eivät tarvitse mielipiteen hyväksyntää.
Yliopistokoulutus ei näköjään takaa faktantarkistusta. Pidän tällaisia ihmisiä vähän ”hölmöinä” jotka väittävät jotain muuta.
Kommentit (889)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju muistuttaa siitä, miksi työelämässä on niin ankeaa. Korkeakoulutetut ihmiset tappelevat hiekkalaatikolla siitä onko kaikkien osaaminen arvokasta vai ei. Valitettavasti se ei jää vain tänne, vaan heijastuu myös työelämässä ikävänä kyräilynä ja syrjintänä.
Toivoisin todella, että yliopistokoulutetut eivät niin paljon pelkäisi menettävänsä työtään amk-koulutetuille, että siksi alkavat kiusata. Työelämässä on epävarmuutta, mutta ei se oma olo sillä parane, että kiusaa ja väheksyy muita.
Minusta näyttää kylläkin siltä, että AP tuli tänne ihan tarkoituksella piikittelemään ja riitaa haastamaan KORKEAKOULU-össönsössönillään.
Moni humanisti on työttömänä tai kituuttaa koulutustaan vastaamattomassa pienipalkkaisessa työssä. Siinä ei paljon herrashissin nappuloita painella, vaikka taskussa olisi maisterin paperit ja päässä kuinka sivistynyt olo. 😂🤣🤣🙈 Korkeakoulututkinto kun ei edelleenkään kelpaa maksuvälineeksi ruokakaupan kassalla.
Ja otetaan nyt vaikka varhaiskasvatuksen opettaja. Korkeakoulutettu hänkin, mutta palkka jää alle kolmen tonnin. Siinä sitten pyyhitään päiväkodissa pyllyjä, puetaan kurahousuja ja lauletaan Piippolan vaaria, arvokasta työtä, mutta aika pitkä mielikuvitus tarvitaan, jos siitä haluaa rakentaa jonkun automaattisen luokkahissin yhteiskunnan yläkerroksiin. 😂
Tutkija voi kouluttautua yli kymmenen vuotta ja väitellä tohtoriksi, ja palkka voi silti olla varsin vaatimaton. Amanuenssit, kääntäjät, kanttorit, sosiaalityöntekijät ja monet muut korkeasti koulutetut ovat samaa porukkaa. komea tutkinto ei takaa komeaa tilipussia.!!!!
Mutta ei muuta kuin maisterin paperi seinälle, kauracappuccino käteen ja herrashissin nappia painelemaan. Harmi vaan, että hissi saattaa pysähtyä Kelan kerroksessa ennen sitä ylempää keskiluokkaa. 😂🤣
On kaksi eri asiaa, mikä voi olla mahdollista ja mikä on todennäköistä. Totesin jo aikasemmin korrelaation ja kausaliteetin eroista. Yliopiston käynyt on todennäköisemmin suurituloinen, todennäköisemmin naimisissa suurituloisen puolison kanssa, todennäköisemmin varakkaasta perheestä. Ja nuo todennäköisyyserot eivät ole ihan pieniä. Katsoppa vaikkapa jonkin ison kaupungin tulokärkeä. Onkohan sadan parastuloisen joukossa edes 20 % muita kuin yliopistokoulutettuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Siis nyt amk:n ja yliopiston eroa perustellaan jo sillä mihin yhteiskuntaluokkaan niiden opiskelijat muka päätyvät. Aikamoinen taikapaperi se yliopistotutkinto, jos valmistuessa napsahtaa automaattisesti ylempi keskiluokka ja parhaimmillaan yläluokkakin. Kannattaa ehkä kertoa tämä myös kaikille ihan tavallista palkkaa saaville maistereille esim opettajille ja muille humanistihihhuleille. . Ja samalla niille AMK-taustaisille yrittäjille, johtajille ja hiton kovapalkkaisille asiantuntijoille, että sori vaan , väärä tutkinto, peruskeskiluokassa pysytte!! Väärä paperi!!
Todella huvittavaa, että nimität opettajia hihhuleiksi.
Sivistymätön persu bongattu!!
Ja opettajat todellakin kuuluvat ylempään keskiluokkaan. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttaa myös koulutustaso, sivistys ja tavat, ei pelkkä tulotaso.
Tämä.
Opettaja ei ole nykypäivänä samalla tavalla ylempää keskiluokkaa kuin taannoin. Ylempi keskiluokka on enempi professoreita, juristeja ja lääkäreitä.
Eihän se ole koskaan ollut, vaikka joskus pikkupaikkakunnan kermaksi on saatettukin lukea. Persaukinen taiteilijakaan ei ole eliittiä, vaikka itsensä sellaiseksi kokisi. Yhteiskuntatieteissä nämä luokkajaot menevät tulotason mukaan ja opettajat ovat yleensä alemmassa keskiluokassa yhdessä mm. tehdastyöntekijöiden kanssa.
Just näin, samaa mieltä! Samalla viivalla voidaan hyvinkin olla tehdastyöntekijän kanssa, vaikka toisella olisi todistus yliopistosta. Se yliopiston paperi ei ole mikään automaattinen luokkahissi. Ja tässä on vielä sekin hauska puoli, että moni tehdastyöntekijä saattaa tienata opettajaa enemmänkin.
Tuntuu olevan joillekin vaikea pala, että maisterin paperissa ei tule mukana kruunua, aatelisarvoa eikä jäsenkorttia yhteiskunnan yläkerrokseen.
Yhteiskuntaluokat eivät sosioekonomista, eivät pelkkää taloudellista asemaa.
Eli jos tuolla yritetään todistaa, että ”olen maisteri/opettaja, joten olen ylempää keskiluokkaa vaikka olisin työtön ja pienituloinen”, niin ei se ihan noin yksinkertaisesti mene.!! Koulutus on yksi palanen, ei mikään yhteiskuntaluokan VIP-kortti.
Maisterinpaperi ei muuta Kelan etuutta osingoksi eikä ruokajonoa brunssiksi. Jos koko yhteiskuntaluokka romahtaa heti kun keskusteluun otetaan mukaan tulot, varallisuus ja työmarkkina-asema, niin ehkä se ”ylempi keskiluokka” olikin enemmän omakuva kuin yhteiskuntaluokka. 😂
Ja lämmittääkö se maisterinpaperi sitten kovastikin, jos takana on vaikka seitsemän vuotta pitkäaikaistyöttömyyttä? 😅 Voihan sen tietysti kehystää kultakehyksiin ja muistuttaa itseään joka aamu, että paperilla ollaan sentään ”sivistyneistöä”. Arjen todellisuus ei vaan taida kysyä tutkintotodistukselta lupaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju muistuttaa siitä, miksi työelämässä on niin ankeaa. Korkeakoulutetut ihmiset tappelevat hiekkalaatikolla siitä onko kaikkien osaaminen arvokasta vai ei. Valitettavasti se ei jää vain tänne, vaan heijastuu myös työelämässä ikävänä kyräilynä ja syrjintänä.
Toivoisin todella, että yliopistokoulutetut eivät niin paljon pelkäisi menettävänsä työtään amk-koulutetuille, että siksi alkavat kiusata. Työelämässä on epävarmuutta, mutta ei se oma olo sillä parane, että kiusaa ja väheksyy muita.
Minusta näyttää kylläkin siltä, että AP tuli tänne ihan tarkoituksella piikittelemään ja riitaa haastamaan KORKEAKOULU-össönsössönillään.
Moni humanisti on työttömänä tai kituuttaa koulutustaan vastaamattomassa pienipalkkaisessa työssä. Siinä ei paljon herrashissin nappuloita painella, vaikka taskussa olisi maisterin paperit ja päässä kuinka sivistynyt olo. 😂🤣🤣🙈 Korkeakoulututkinto kun ei edelleenkään kelpaa maksuvälineeksi ruokakaupan kassalla.
Ja otetaan nyt vaikka varhaiskasvatuksen opettaja. Korkeakoulutettu hänkin, mutta palkka jää alle kolmen tonnin. Siinä sitten pyyhitään päiväkodissa pyllyjä, puetaan kurahousuja ja lauletaan Piippolan vaaria, arvokasta työtä, mutta aika pitkä mielikuvitus tarvitaan, jos siitä haluaa rakentaa jonkun automaattisen luokkahissin yhteiskunnan yläkerroksiin. 😂
Tutkija voi kouluttautua yli kymmenen vuotta ja väitellä tohtoriksi, ja palkka voi silti olla varsin vaatimaton. Amanuenssit, kääntäjät, kanttorit, sosiaalityöntekijät ja monet muut korkeasti koulutetut ovat samaa porukkaa. komea tutkinto ei takaa komeaa tilipussia.!!!!
Mutta ei muuta kuin maisterin paperi seinälle, kauracappuccino käteen ja herrashissin nappia painelemaan. Harmi vaan, että hissi saattaa pysähtyä Kelan kerroksessa ennen sitä ylempää keskiluokkaa. 😂🤣
No. Se että on kanttori, se ei paljoa vaadi.
Kuka tahansa keskinkertaisuus voi säestää virsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Siis nyt amk:n ja yliopiston eroa perustellaan jo sillä mihin yhteiskuntaluokkaan niiden opiskelijat muka päätyvät. Aikamoinen taikapaperi se yliopistotutkinto, jos valmistuessa napsahtaa automaattisesti ylempi keskiluokka ja parhaimmillaan yläluokkakin. Kannattaa ehkä kertoa tämä myös kaikille ihan tavallista palkkaa saaville maistereille esim opettajille ja muille humanistihihhuleille. . Ja samalla niille AMK-taustaisille yrittäjille, johtajille ja hiton kovapalkkaisille asiantuntijoille, että sori vaan , väärä tutkinto, peruskeskiluokassa pysytte!! Väärä paperi!!
Todella huvittavaa, että nimität opettajia hihhuleiksi.
Sivistymätön persu bongattu!!
Ja opettajat todellakin kuuluvat ylempään keskiluokkaan. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttaa myös koulutustaso, sivistys ja tavat, ei pelkkä tulotaso.
Tämä.
Opettaja ei ole nykypäivänä samalla tavalla ylempää keskiluokkaa kuin taannoin. Ylempi keskiluokka on enempi professoreita, juristeja ja lääkäreitä.
Eihän se ole koskaan ollut, vaikka joskus pikkupaikkakunnan kermaksi on saatettukin lukea. Persaukinen taiteilijakaan ei ole eliittiä, vaikka itsensä sellaiseksi kokisi. Yhteiskuntatieteissä nämä luokkajaot menevät tulotason mukaan ja opettajat ovat yleensä alemmassa keskiluokassa yhdessä mm. tehdastyöntekijöiden kanssa.
Just näin, samaa mieltä! Samalla viivalla voidaan hyvinkin olla tehdastyöntekijän kanssa, vaikka toisella olisi todistus yliopistosta. Se yliopiston paperi ei ole mikään automaattinen luokkahissi. Ja tässä on vielä sekin hauska puoli, että moni tehdastyöntekijä saattaa tienata opettajaa enemmänkin.
Tuntuu olevan joillekin vaikea pala, että maisterin paperissa ei tule mukana kruunua, aatelisarvoa eikä jäsenkorttia yhteiskunnan yläkerrokseen.
Yhteiskuntaluokat eivät sosioekonomista, eivät pelkkää taloudellista asemaa.
Missä ovat lauseen verbit? Tämä ei vaikuta korkeakoulutetun ihmisen tekstiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Siis nyt amk:n ja yliopiston eroa perustellaan jo sillä mihin yhteiskuntaluokkaan niiden opiskelijat muka päätyvät. Aikamoinen taikapaperi se yliopistotutkinto, jos valmistuessa napsahtaa automaattisesti ylempi keskiluokka ja parhaimmillaan yläluokkakin. Kannattaa ehkä kertoa tämä myös kaikille ihan tavallista palkkaa saaville maistereille esim opettajille ja muille humanistihihhuleille. . Ja samalla niille AMK-taustaisille yrittäjille, johtajille ja hiton kovapalkkaisille asiantuntijoille, että sori vaan , väärä tutkinto, peruskeskiluokassa pysytte!! Väärä paperi!!
Todella huvittavaa, että nimität opettajia hihhuleiksi.
Sivistymätön persu bongattu!!
Ja opettajat todellakin kuuluvat ylempään keskiluokkaan. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttaa myös koulutustaso, sivistys ja tavat, ei pelkkä tulotaso.
Tämä.
Opettaja ei ole nykypäivänä samalla tavalla ylempää keskiluokkaa kuin taannoin. Ylempi keskiluokka on enempi professoreita, juristeja ja lääkäreitä.
Eihän se ole koskaan ollut, vaikka joskus pikkupaikkakunnan kermaksi on saatettukin lukea. Persaukinen taiteilijakaan ei ole eliittiä, vaikka itsensä sellaiseksi kokisi. Yhteiskuntatieteissä nämä luokkajaot menevät tulotason mukaan ja opettajat ovat yleensä alemmassa keskiluokassa yhdessä mm. tehdastyöntekijöiden kanssa.
Just näin, samaa mieltä! Samalla viivalla voidaan hyvinkin olla tehdastyöntekijän kanssa, vaikka toisella olisi todistus yliopistosta. Se yliopiston paperi ei ole mikään automaattinen luokkahissi. Ja tässä on vielä sekin hauska puoli, että moni tehdastyöntekijä saattaa tienata opettajaa enemmänkin.
Tuntuu olevan joillekin vaikea pala, että maisterin paperissa ei tule mukana kruunua, aatelisarvoa eikä jäsenkorttia yhteiskunnan yläkerrokseen.
Yhteiskuntaluokat eivät sosioekonomista, eivät pelkkää taloudellista asemaa.
Eli jos tuolla yritetään todistaa, että ”olen maisteri/opettaja, joten olen ylempää keskiluokkaa vaikka olisin työtön ja pienituloinen”, niin ei se ihan noin yksinkertaisesti mene.!! Koulutus on yksi palanen, ei mikään yhteiskuntaluokan VIP-kortti.
Maisterinpaperi ei muuta Kelan etuutta osingoksi eikä ruokajonoa brunssiksi. Jos koko yhteiskuntaluokka romahtaa heti kun keskusteluun otetaan mukaan tulot, varallisuus ja työmarkkina-asema, niin ehkä se ”ylempi keskiluokka” olikin enemmän omakuva kuin yhteiskuntaluokka. 😂
Ja lämmittääkö se maisterinpaperi sitten kovastikin, jos takana on vaikka seitsemän vuotta pitkäaikaistyöttömyyttä? 😅 Voihan sen tietysti kehystää kultakehyksiin ja muistuttaa itseään joka aamu, että paperilla ollaan sentään ”sivistyneistöä”. Arjen todellisuus ei vaan taida kysyä tutkintotodistukselta lupaa.
Reppana
Niinhän ne vammaisten olympialaisetkin on olympialaiset vaikka eivät normaalien kanssa lähde samalta viivalta. Analogiana AMK-todistus on kuin todiste osallistumisesta vammaisten olympialaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Niinhän ne vammaisten olympialaisetkin on olympialaiset vaikka eivät normaalien kanssa lähde samalta viivalta. Analogiana AMK-todistus on kuin todiste osallistumisesta vammaisten olympialaisiin.
Kyllä sinulle vain tulisi puheistasi huolimatta äkkiä hätä käteen, jos kaikki ammattikorkeakoulun käyneet löisivät hanskat tiskiin ja lopettaisivat työskentelyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju muistuttaa siitä, miksi työelämässä on niin ankeaa. Korkeakoulutetut ihmiset tappelevat hiekkalaatikolla siitä onko kaikkien osaaminen arvokasta vai ei. Valitettavasti se ei jää vain tänne, vaan heijastuu myös työelämässä ikävänä kyräilynä ja syrjintänä.
Toivoisin todella, että yliopistokoulutetut eivät niin paljon pelkäisi menettävänsä työtään amk-koulutetuille, että siksi alkavat kiusata. Työelämässä on epävarmuutta, mutta ei se oma olo sillä parane, että kiusaa ja väheksyy muita.
Minusta näyttää kylläkin siltä, että AP tuli tänne ihan tarkoituksella piikittelemään ja riitaa haastamaan KORKEAKOULU-össönsössönillään.
Moni humanisti on työttömänä tai kituuttaa koulutustaan vastaamattomassa pienipalkkaisessa työssä. Siinä ei paljon herrashissin nappuloita painella, vaikka taskussa olisi maisterin paperit ja päässä kuinka sivistynyt olo. 😂🤣🤣🙈 Korkeakoulututkinto kun ei edelleenkään kelpaa maksuvälineeksi ruokakaupan kassalla.
Ja otetaan nyt vaikka varhaiskasvatuksen opettaja. Korkeakoulutettu hänkin, mutta palkka jää alle kolmen tonnin. Siinä sitten pyyhitään päiväkodissa pyllyjä, puetaan kurahousuja ja lauletaan Piippolan vaaria, arvokasta työtä, mutta aika pitkä mielikuvitus tarvitaan, jos siitä haluaa rakentaa jonkun automaattisen luokkahissin yhteiskunnan yläkerroksiin. 😂
Tutkija voi kouluttautua yli kymmenen vuotta ja väitellä tohtoriksi, ja palkka voi silti olla varsin vaatimaton. Amanuenssit, kääntäjät, kanttorit, sosiaalityöntekijät ja monet muut korkeasti koulutetut ovat samaa porukkaa. komea tutkinto ei takaa komeaa tilipussia.!!!!
Mutta ei muuta kuin maisterin paperi seinälle, kauracappuccino käteen ja herrashissin nappia painelemaan. Harmi vaan, että hissi saattaa pysähtyä Kelan kerroksessa ennen sitä ylempää keskiluokkaa. 😂🤣
On kaksi eri asiaa, mikä voi olla mahdollista ja mikä on todennäköistä. Totesin jo aikasemmin korrelaation ja kausaliteetin eroista. Yliopiston käynyt on todennäköisemmin suurituloinen, todennäköisemmin naimisissa suurituloisen puolison kanssa, todennäköisemmin varakkaasta perheestä. Ja nuo todennäköisyyserot eivät ole ihan pieniä. Katsoppa vaikkapa jonkin ison kaupungin tulokärkeä. Onkohan sadan parastuloisen joukossa edes 20 % muita kuin yliopistokoulutettuja?
Suvussani on Suomen rikkaimmat ihmiset. Ja akateemisesti koulutettuja.
He häpeäisivät sinua. Nauraisivat.
Olen huomannut, että rikkaimmat ihmiset eivät ikinä pullistele rikkaudellaan. Sukuni on täynnä akateemisesti koulutettuja ihmisiä. Eivätkä he pullistele koulutuksellaan. Mutta heillä on terve itsetunto. Eikä lahjakkaimmat ihmiset koskaan pullistele lahjakkuudellaan.
Anna kun arvaan mikä ongelma sulla on?
Sinulla on täysin olematon itsetunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän ne vammaisten olympialaisetkin on olympialaiset vaikka eivät normaalien kanssa lähde samalta viivalta. Analogiana AMK-todistus on kuin todiste osallistumisesta vammaisten olympialaisiin.
Kyllä sinulle vain tulisi puheistasi huolimatta äkkiä hätä käteen, jos kaikki ammattikorkeakoulun käyneet löisivät hanskat tiskiin ja lopettaisivat työskentelyn.
Tee jotain, että saat terveen itsetunnon.
Lytättiinkö sinut lapsena?
Vierailija kirjoitti:
Niinhän ne vammaisten olympialaisetkin on olympialaiset vaikka eivät normaalien kanssa lähde samalta viivalta. Analogiana AMK-todistus on kuin todiste osallistumisesta vammaisten olympialaisiin.
Reppana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju muistuttaa siitä, miksi työelämässä on niin ankeaa. Korkeakoulutetut ihmiset tappelevat hiekkalaatikolla siitä onko kaikkien osaaminen arvokasta vai ei. Valitettavasti se ei jää vain tänne, vaan heijastuu myös työelämässä ikävänä kyräilynä ja syrjintänä.
Toivoisin todella, että yliopistokoulutetut eivät niin paljon pelkäisi menettävänsä työtään amk-koulutetuille, että siksi alkavat kiusata. Työelämässä on epävarmuutta, mutta ei se oma olo sillä parane, että kiusaa ja väheksyy muita.
Minusta näyttää kylläkin siltä, että AP tuli tänne ihan tarkoituksella piikittelemään ja riitaa haastamaan KORKEAKOULU-össönsössönillään.
Moni humanisti on työttömänä tai kituuttaa koulutustaan vastaamattomassa pienipalkkaisessa työssä. Siinä ei paljon herrashissin nappuloita painella, vaikka taskussa olisi maisterin paperit ja päässä kuinka sivistynyt olo. 😂🤣🤣🙈 Korkeakoulututkinto kun ei edelleenkään kelpaa maksuvälineeksi ruokakaupan kassalla.
Ja otetaan nyt vaikka varhaiskasvatuksen opettaja. Korkeakoulutettu hänkin, mutta palkka jää alle kolmen tonnin. Siinä sitten pyyhitään päiväkodissa pyllyjä, puetaan kurahousuja ja lauletaan Piippolan vaaria, arvokasta työtä, mutta aika pitkä mielikuvitus tarvitaan, jos siitä haluaa rakentaa jonkun automaattisen luokkahissin yhteiskunnan yläkerroksiin. 😂
Tutkija voi kouluttautua yli kymmenen vuotta ja väitellä tohtoriksi, ja palkka voi silti olla varsin vaatimaton. Amanuenssit, kääntäjät, kanttorit, sosiaalityöntekijät ja monet muut korkeasti koulutetut ovat samaa porukkaa. komea tutkinto ei takaa komeaa tilipussia.!!!!
Mutta ei muuta kuin maisterin paperi seinälle, kauracappuccino käteen ja herrashissin nappia painelemaan. Harmi vaan, että hissi saattaa pysähtyä Kelan kerroksessa ennen sitä ylempää keskiluokkaa. 😂🤣
On kaksi eri asiaa, mikä voi olla mahdollista ja mikä on todennäköistä. Totesin jo aikasemmin korrelaation ja kausaliteetin eroista. Yliopiston käynyt on todennäköisemmin suurituloinen, todennäköisemmin naimisissa suurituloisen puolison kanssa, todennäköisemmin varakkaasta perheestä. Ja nuo todennäköisyyserot eivät ole ihan pieniä. Katsoppa vaikkapa jonkin ison kaupungin tulokärkeä. Onkohan sadan parastuloisen joukossa edes 20 % muita kuin yliopistokoulutettuja?
Suvussani on Suomen rikkaimmat ihmiset. Ja akateemisesti koulutettuja.
He häpeäisivät sinua. Nauraisivat.
Olen huomannut, että rikkaimmat ihmiset eivät ikinä pullistele rikkaudellaan. Sukuni on täynnä akateemisesti koulutettuja ihmisiä. Eivätkä he pullistele koulutuksellaan. Mutta heillä on terve itsetunto. Eikä lahjakkaimmat ihmiset koskaan pullistele lahjakkuudellaan.
Anna kun arvaan mikä ongelma sulla on?
Sinulla on täysin olematon itsetunto.
Mutta sinä olet selvästi kouluttamaton luuseri. Sukusi häpeää sinua ja ne nauraa sulle. Ja sä nöyristelet niille ja nuolet niiden persettä. Olet häpäissyt itsesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Siis nyt amk:n ja yliopiston eroa perustellaan jo sillä mihin yhteiskuntaluokkaan niiden opiskelijat muka päätyvät. Aikamoinen taikapaperi se yliopistotutkinto, jos valmistuessa napsahtaa automaattisesti ylempi keskiluokka ja parhaimmillaan yläluokkakin. Kannattaa ehkä kertoa tämä myös kaikille ihan tavallista palkkaa saaville maistereille esim opettajille ja muille humanistihihhuleille. . Ja samalla niille AMK-taustaisille yrittäjille, johtajille ja hiton kovapalkkaisille asiantuntijoille, että sori vaan , väärä tutkinto, peruskeskiluokassa pysytte!! Väärä paperi!!
Todella huvittavaa, että nimität opettajia hihhuleiksi.
Sivistymätön persu bongattu!!
Ja opettajat todellakin kuuluvat ylempään keskiluokkaan. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttaa myös koulutustaso, sivistys ja tavat, ei pelkkä tulotaso.
Tämä.
Opettaja ei ole nykypäivänä samalla tavalla ylempää keskiluokkaa kuin taannoin. Ylempi keskiluokka on enempi professoreita, juristeja ja lääkäreitä.
Eihän se ole koskaan ollut, vaikka joskus pikkupaikkakunnan kermaksi on saatettukin lukea. Persaukinen taiteilijakaan ei ole eliittiä, vaikka itsensä sellaiseksi kokisi. Yhteiskuntatieteissä nämä luokkajaot menevät tulotason mukaan ja opettajat ovat yleensä alemmassa keskiluokassa yhdessä mm. tehdastyöntekijöiden kanssa.
Just näin, samaa mieltä! Samalla viivalla voidaan hyvinkin olla tehdastyöntekijän kanssa, vaikka toisella olisi todistus yliopistosta. Se yliopiston paperi ei ole mikään automaattinen luokkahissi. Ja tässä on vielä sekin hauska puoli, että moni tehdastyöntekijä saattaa tienata opettajaa enemmänkin.
Tuntuu olevan joillekin vaikea pala, että maisterin paperissa ei tule mukana kruunua, aatelisarvoa eikä jäsenkorttia yhteiskunnan yläkerrokseen.
Yhteiskuntaluokat eivät sosioekonomista, eivät pelkkää taloudellista asemaa.
Eli jos tuolla yritetään todistaa, että ”olen maisteri/opettaja, joten olen ylempää keskiluokkaa vaikka olisin työtön ja pienituloinen”, niin ei se ihan noin yksinkertaisesti mene.!! Koulutus on yksi palanen, ei mikään yhteiskuntaluokan VIP-kortti.
Maisterinpaperi ei muuta Kelan etuutta osingoksi eikä ruokajonoa brunssiksi. Jos koko yhteiskuntaluokka romahtaa heti kun keskusteluun otetaan mukaan tulot, varallisuus ja työmarkkina-asema, niin ehkä se ”ylempi keskiluokka” olikin enemmän omakuva kuin yhteiskuntaluokka. 😂
Ja lämmittääkö se maisterinpaperi sitten kovastikin, jos takana on vaikka seitsemän vuotta pitkäaikaistyöttömyyttä? 😅 Voihan sen tietysti kehystää kultakehyksiin ja muistuttaa itseään joka aamu, että paperilla ollaan sentään ”sivistyneistöä”. Arjen todellisuus ei vaan taida kysyä tutkintotodistukselta lupaa.
Mico rauhoittuu nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän ne vammaisten olympialaisetkin on olympialaiset vaikka eivät normaalien kanssa lähde samalta viivalta. Analogiana AMK-todistus on kuin todiste osallistumisesta vammaisten olympialaisiin.
Reppana.
Voi voi, taisi totuus sattua :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän ne vammaisten olympialaisetkin on olympialaiset vaikka eivät normaalien kanssa lähde samalta viivalta. Analogiana AMK-todistus on kuin todiste osallistumisesta vammaisten olympialaisiin.
Kyllä sinulle vain tulisi puheistasi huolimatta äkkiä hätä käteen, jos kaikki ammattikorkeakoulun käyneet löisivät hanskat tiskiin ja lopettaisivat työskentelyn.
Tee jotain, että saat terveen itsetunnon.
Lytättiinkö sinut lapsena?
Etkö ymmärrä etteivät esimerkiksi sairaalat pyöri, jos siellä ei ole ammattikorkeakoulun käynyttä väkeä töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Paitsi että lääketieteen lisensiaatti, vaikka onkin lääketieteen kandista seuraava, eli ikään kuin maisteritason tutkinto, on pari vuotta pidempi kestoltaan ja vastaavasti siinä on opintopistettä enemmän ja siksi lisensiaatti.
Ei se ole ikäänkuin ylempi korkeakoulututkinto vaan se on ylempi korkeakoulututkinto. Vuoden pidempi kuin perusmaisteri, tosin siitä viimeisestä vuodesta iso osa tyhjää.
Eikö kaksi?
Näin vähän lääketieteen opinnoista tiedän, vaikka vävy on tohtori, dosentti ja professori.
Vävy...😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän ne vammaisten olympialaisetkin on olympialaiset vaikka eivät normaalien kanssa lähde samalta viivalta. Analogiana AMK-todistus on kuin todiste osallistumisesta vammaisten olympialaisiin.
Kyllä sinulle vain tulisi puheistasi huolimatta äkkiä hätä käteen, jos kaikki ammattikorkeakoulun käyneet löisivät hanskat tiskiin ja lopettaisivat työskentelyn.
Tee jotain, että saat terveen itsetunnon.
Lytättiinkö sinut lapsena?
Etkö ymmärrä etteivät esimerkiksi sairaalat pyöri, jos siellä ei ole ammattikorkeakoulun käynyttä väkeä töissä?
Täällä oleva öyhöttäjä ei ymmärrä sitä. Hänhän halveksuu koulutusta ja ammattiosaamista. Epäilen, että hän on jäänyt luokalle useamman kerran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Paitsi että lääketieteen lisensiaatti, vaikka onkin lääketieteen kandista seuraava, eli ikään kuin maisteritason tutkinto, on pari vuotta pidempi kestoltaan ja vastaavasti siinä on opintopistettä enemmän ja siksi lisensiaatti.
Ei se ole ikäänkuin ylempi korkeakoulututkinto vaan se on ylempi korkeakoulututkinto. Vuoden pidempi kuin perusmaisteri, tosin siitä viimeisestä vuodesta iso osa tyhjää.
Eikö kaksi?
Näin vähän lääketieteen opinnoista tiedän, vaikka vävy on tohtori, dosentti ja professori.
Vävy...😂
Mullakin on kaima käynyt kerran yliopistossa luennolla. t. AMK-kurko
Klo 20: 55
Nyt kipinkapin nukkumaan.
Mico, Joacim ja Riicca.
Varmaan provosoit ihan tahallasi?
Vai oletko pelkästään jotenkin yksinkertainen ihminen?