Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
AMK on korkeakoulu – vaikka se kuinka harmittaisi
06.09.2026 |
Faktat eivät muutu mielipiteellä
On hieman huvittavaa, kuinka vaikeaa joidenkin yliopistotaustaisten on hyväksyä, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Ei melkein korkeakoulu, ei ”vähän alempi koulu”, vaan toinen Suomen korkeakoulujärjestelmän kahdesta sektorista.
AMK-tutkinto on tutkintojen viitekehyksessä tasolla 6 kuten kandidaatin tutkinto, ja YAMK tasolla 7 kuten maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Se ei tarkoita, että tutkinnot olisivat sisällöltään samoja – eikä niiden kuulukaan olla. Yliopistot ovat tiede- ja tutkimuspainotteisia, ammattikorkeakoulut työelämä- ja käytäntöpainotteisia.
Kaikkein ironisinta on, jos korkeakoulutettu ihminen yrittää kumota tämän omalla mielipiteellään. Luulisi yliopistossa oppineen edes sen verran lähdekriittisyyttä, että oma käsitys tutkinnon arvosta ei määrittele Suomen koulutusjärjestelmää.
AMK:sta saa olla mitä mieltä tahansa. Faktat eivät tarvitse mielipiteen hyväksyntää.
Yliopistokoulutus ei näköjään takaa faktantarkistusta. Pidän tällaisia ihmisiä vähän ”hölmöinä” jotka väittävät jotain muuta.
Kommentit (889)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Yliopisto-opettaja ei ole mikään "titteli". On absurdi väite, että joku sillä pyrkisi leuhkimaan.
Yritin tässä hieman nostaa esiin sitä, että tuo vääntö satasista on ihan tyhjänpäiväistä, kun oikeat erot tulevat sosiologisista tekijöistä.
Vanhemman yliopistolehtorin keskiansio on noin 5742 €/kk.
Yliopistonlehtori on aivan eri asia kuin yliopisto-opettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Siis nyt amk:n ja yliopiston eroa perustellaan jo sillä mihin yhteiskuntaluokkaan niiden opiskelijat muka päätyvät. Aikamoinen taikapaperi se yliopistotutkinto, jos valmistuessa napsahtaa automaattisesti ylempi keskiluokka ja parhaimmillaan yläluokkakin. Kannattaa ehkä kertoa tämä myös kaikille ihan tavallista palkkaa saaville maistereille esim opettajille ja muille humanistihihhuleille. . Ja samalla niille AMK-taustaisille yrittäjille, johtajille ja hiton kovapalkkaisille asiantuntijoille, että sori vaan , väärä tutkinto, peruskeskiluokassa pysytte!! Väärä paperi!!
Todella huvittavaa, että nimität opettajia hihhuleiksi.
Sivistymätön persu bongattu!!
Ja opettajat todellakin kuuluvat ylempään keskiluokkaan. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttaa myös koulutustaso, sivistys ja tavat, ei pelkkä tulotaso.
Tämä.
Opettaja ei ole nykypäivänä samalla tavalla ylempää keskiluokkaa kuin taannoin. Ylempi keskiluokka on enempi professoreita, juristeja ja lääkäreitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Paitsi että lääketieteen lisensiaatti, vaikka onkin lääketieteen kandista seuraava, eli ikään kuin maisteritason tutkinto, on pari vuotta pidempi kestoltaan ja vastaavasti siinä on opintopistettä enemmän ja siksi lisensiaatti.
Ei se ole ikäänkuin ylempi korkeakoulututkinto vaan se on ylempi korkeakoulututkinto. Vuoden pidempi kuin perusmaisteri, tosin siitä viimeisestä vuodesta iso osa tyhjää.
Vierailija kirjoitti:
Ketju muistuttaa siitä, miksi työelämässä on niin ankeaa. Korkeakoulutetut ihmiset tappelevat hiekkalaatikolla siitä onko kaikkien osaaminen arvokasta vai ei. Valitettavasti se ei jää vain tänne, vaan heijastuu myös työelämässä ikävänä kyräilynä ja syrjintänä.
Toivoisin todella, että yliopistokoulutetut eivät niin paljon pelkäisi menettävänsä työtään amk-koulutetuille, että siksi alkavat kiusata. Työelämässä on epävarmuutta, mutta ei se oma olo sillä parane, että kiusaa ja väheksyy muita.
Minusta näyttää kylläkin siltä, että AP tuli tänne ihan tarkoituksella piikittelemään ja riitaa haastamaan KORKEAKOULU-össönsössönillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Paitsi että lääketieteen lisensiaatti, vaikka onkin lääketieteen kandista seuraava, eli ikään kuin maisteritason tutkinto, on pari vuotta pidempi kestoltaan ja vastaavasti siinä on opintopistettä enemmän ja siksi lisensiaatti.
Ei se ole ikäänkuin ylempi korkeakoulututkinto vaan se on ylempi korkeakoulututkinto. Vuoden pidempi kuin perusmaisteri, tosin siitä viimeisestä vuodesta iso osa tyhjää.
Eikö kaksi?
Näin vähän lääketieteen opinnoista tiedän, vaikka vävy on tohtori, dosentti ja professori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Paitsi että lääketieteen lisensiaatti, vaikka onkin lääketieteen kandista seuraava, eli ikään kuin maisteritason tutkinto, on pari vuotta pidempi kestoltaan ja vastaavasti siinä on opintopistettä enemmän ja siksi lisensiaatti.
Ei se ole ikäänkuin ylempi korkeakoulututkinto vaan se on ylempi korkeakoulututkinto. Vuoden pidempi kuin perusmaisteri, tosin siitä viimeisestä vuodesta iso osa tyhjää.
Tarkoitin ikään kuin-ilmaisulla sitä että lääketieteessä ei ole maisterintutkintoa vaan lisensiaatti on kandista seuraava, ja lääketieteen se "perustutkinto" kuten maisterit muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Siis nyt amk:n ja yliopiston eroa perustellaan jo sillä mihin yhteiskuntaluokkaan niiden opiskelijat muka päätyvät. Aikamoinen taikapaperi se yliopistotutkinto, jos valmistuessa napsahtaa automaattisesti ylempi keskiluokka ja parhaimmillaan yläluokkakin. Kannattaa ehkä kertoa tämä myös kaikille ihan tavallista palkkaa saaville maistereille esim opettajille ja muille humanistihihhuleille. . Ja samalla niille AMK-taustaisille yrittäjille, johtajille ja hiton kovapalkkaisille asiantuntijoille, että sori vaan , väärä tutkinto, peruskeskiluokassa pysytte!! Väärä paperi!!
Todella huvittavaa, että nimität opettajia hihhuleiksi.
Sivistymätön persu bongattu!!
Ja opettajat todellakin kuuluvat ylempään keskiluokkaan. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttaa myös koulutustaso, sivistys ja tavat, ei pelkkä tulotaso.
Tämä.
Opettaja ei ole nykypäivänä samalla tavalla ylempää keskiluokkaa kuin taannoin. Ylempi keskiluokka on enempi professoreita, juristeja ja lääkäreitä.
Eihän se ole koskaan ollut, vaikka joskus pikkupaikkakunnan kermaksi on saatettukin lukea. Persaukinen taiteilijakaan ei ole eliittiä, vaikka itsensä sellaiseksi kokisi. Yhteiskuntatieteissä nämä luokkajaot menevät tulotason mukaan ja opettajat ovat yleensä alemmassa keskiluokassa yhdessä mm. tehdastyöntekijöiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Paitsi että lääketieteen lisensiaatti, vaikka onkin lääketieteen kandista seuraava, eli ikään kuin maisteritason tutkinto, on pari vuotta pidempi kestoltaan ja vastaavasti siinä on opintopistettä enemmän ja siksi lisensiaatti.
Ei se ole ikäänkuin ylempi korkeakoulututkinto vaan se on ylempi korkeakoulututkinto. Vuoden pidempi kuin perusmaisteri, tosin siitä viimeisestä vuodesta iso osa tyhjää.
Tarkoitin ikään kuin-ilmaisulla sitä että lääketieteessä ei ole maisterintutkintoa vaan lisensiaatti on kandista seuraava, ja lääketieteen se "perustutkinto" kuten maisterit muualla.
Merikapteeni AMK ja kätilö AMK ovat myös vastaavasti erikoisia korkeakoulututkintoja, koska alempaan korkeakoulututkintoon vaaditaan käytännössä maisterin pätevyyden verran opintopisteitä.
Sivistystuokio persuille ynnä muille sivistymättömille öyhöttäjille.
.
Maailmanhistoriaan jääneitä taiteilijalegendoja, maailman neroja:
Vincent van Gogh. Taiteilija jonka teoksista maksetaan tähtitieteellisiä hintoja.
Van Gogh oli pääasiassa itseoppinut.
Hän eli puutteessa ja köyhyydessä
Sai myytyä vain yhden taulun eläessään.
.
Klassisen musiikin itseoppineita säveltäjäneroja. Kuten van Gogh, maapallon neroja:
Arnold Schönberg. Itseoppinut. Toimi sävellyksen professorina.
.
Edgar Elgar, itseoppinut säveltäjä
Modest Musorgski, itseoppinut säveltäjä
Heitor Villa - Lobos, itseoppinut säveltäjä
Charles Ives, itseoppinut säveltäjä
.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju muistuttaa siitä, miksi työelämässä on niin ankeaa. Korkeakoulutetut ihmiset tappelevat hiekkalaatikolla siitä onko kaikkien osaaminen arvokasta vai ei. Valitettavasti se ei jää vain tänne, vaan heijastuu myös työelämässä ikävänä kyräilynä ja syrjintänä.
Toivoisin todella, että yliopistokoulutetut eivät niin paljon pelkäisi menettävänsä työtään amk-koulutetuille, että siksi alkavat kiusata. Työelämässä on epävarmuutta, mutta ei se oma olo sillä parane, että kiusaa ja väheksyy muita.
Minusta näyttää kylläkin siltä, että AP tuli tänne ihan tarkoituksella piikittelemään ja riitaa haastamaan KORKEAKOULU-össönsössönillään.
Jos sinä provosoidut siitä, että joku kirjoittaa korkeakoulun olevan korkeakoulu, niin enemmän se taitaa kertoa sinusta kuin aloittajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Siis nyt amk:n ja yliopiston eroa perustellaan jo sillä mihin yhteiskuntaluokkaan niiden opiskelijat muka päätyvät. Aikamoinen taikapaperi se yliopistotutkinto, jos valmistuessa napsahtaa automaattisesti ylempi keskiluokka ja parhaimmillaan yläluokkakin. Kannattaa ehkä kertoa tämä myös kaikille ihan tavallista palkkaa saaville maistereille esim opettajille ja muille humanistihihhuleille. . Ja samalla niille AMK-taustaisille yrittäjille, johtajille ja hiton kovapalkkaisille asiantuntijoille, että sori vaan , väärä tutkinto, peruskeskiluokassa pysytte!! Väärä paperi!!
Todella huvittavaa, että nimität opettajia hihhuleiksi.
Sivistymätön persu bongattu!!
Ja opettajat todellakin kuuluvat ylempään keskiluokkaan. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttaa myös koulutustaso, sivistys ja tavat, ei pelkkä tulotaso.
Tämä.
Opettaja ei ole nykypäivänä samalla tavalla ylempää keskiluokkaa kuin taannoin. Ylempi keskiluokka on enempi professoreita, juristeja ja lääkäreitä.
Eihän se ole koskaan ollut, vaikka joskus pikkupaikkakunnan kermaksi on saatettukin lukea. Persaukinen taiteilijakaan ei ole eliittiä, vaikka itsensä sellaiseksi kokisi. Yhteiskuntatieteissä nämä luokkajaot menevät tulotason mukaan ja opettajat ovat yleensä alemmassa keskiluokassa yhdessä mm. tehdastyöntekijöiden kanssa.
Just näin, samaa mieltä! Samalla viivalla voidaan hyvinkin olla tehdastyöntekijän kanssa, vaikka toisella olisi todistus yliopistosta. Se yliopiston paperi ei ole mikään automaattinen luokkahissi. Ja tässä on vielä sekin hauska puoli, että moni tehdastyöntekijä saattaa tienata opettajaa enemmänkin.
Tuntuu olevan joillekin vaikea pala, että maisterin paperissa ei tule mukana kruunua, aatelisarvoa eikä jäsenkorttia yhteiskunnan yläkerrokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sivistystuokio persuille ynnä muille sivistymättömille öyhöttäjille.
.
Maailmanhistoriaan jääneitä taiteilijalegendoja, maailman neroja:
Vincent van Gogh. Taiteilija jonka teoksista maksetaan tähtitieteellisiä hintoja.
Van Gogh oli pääasiassa itseoppinut.
Hän eli puutteessa ja köyhyydessä
Sai myytyä vain yhden taulun eläessään.
.
Klassisen musiikin itseoppineita säveltäjäneroja. Kuten van Gogh, maapallon neroja:
Arnold Schönberg. Itseoppinut. Toimi sävellyksen professorina.
.
Edgar Elgar, itseoppinut säveltäjä
Modest Musorgski, itseoppinut säveltäjä
Heitor Villa - Lobos, itseoppinut säveltäjä
Charles Ives, itseoppinut säveltäjä
.
Olen varma, että ketjussa olevat eivät ole koskaan kuulleet noista neroista.
.
Ottakaa selvää. Siitä se lähtee. Sivistyneisyys ja se on pitkä tie.
Jos ei olisi korkeakulttuuria, seurauksena olisi henkinen kuolema. Olen varma, että esim. normupersu tai normikokkari ei edes tajua mitä se tarkoittaa.
Et tule ikinä kuulumaan yhteiskunnan eliittiin, ellet tiedä noista asioista mitään.
Nyt sitten voitte aloittaa ottamalla selvää edellä mainittujen nerojen teoksista. Avoimella mielellä.
Ei elitismin vuoksi. Taidetta ei kuitenkaan tehdä elitismin eikä rahan vuoksi.
Rakentavaa tutkimusta, pohtimista, ajattelua ja iloa kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riicca Purra:
Kulttuuri on luxusta!
.
Tarkoittaa, ettei rahaa kulttuuriin. Kulttuurilla ei ole mitään arvoa hänelle
Mitä on Riican kulttuuri? Juopottelee vapaa - aikanaan ja pohtii rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju muistuttaa siitä, miksi työelämässä on niin ankeaa. Korkeakoulutetut ihmiset tappelevat hiekkalaatikolla siitä onko kaikkien osaaminen arvokasta vai ei. Valitettavasti se ei jää vain tänne, vaan heijastuu myös työelämässä ikävänä kyräilynä ja syrjintänä.
Toivoisin todella, että yliopistokoulutetut eivät niin paljon pelkäisi menettävänsä työtään amk-koulutetuille, että siksi alkavat kiusata. Työelämässä on epävarmuutta, mutta ei se oma olo sillä parane, että kiusaa ja väheksyy muita.
Minusta näyttää kylläkin siltä, että AP tuli tänne ihan tarkoituksella piikittelemään ja riitaa haastamaan KORKEAKOULU-össönsössönillään.
Moni humanisti on työttömänä tai kituuttaa koulutustaan vastaamattomassa pienipalkkaisessa työssä. Siinä ei paljon herrashissin nappuloita painella, vaikka taskussa olisi maisterin paperit ja päässä kuinka sivistynyt olo. 😂🤣🤣🙈 Korkeakoulututkinto kun ei edelleenkään kelpaa maksuvälineeksi ruokakaupan kassalla.
Ja otetaan nyt vaikka varhaiskasvatuksen opettaja. Korkeakoulutettu hänkin, mutta palkka jää alle kolmen tonnin. Siinä sitten pyyhitään päiväkodissa pyllyjä, puetaan kurahousuja ja lauletaan Piippolan vaaria, arvokasta työtä, mutta aika pitkä mielikuvitus tarvitaan, jos siitä haluaa rakentaa jonkun automaattisen luokkahissin yhteiskunnan yläkerroksiin. 😂
Tutkija voi kouluttautua yli kymmenen vuotta ja väitellä tohtoriksi, ja palkka voi silti olla varsin vaatimaton. Amanuenssit, kääntäjät, kanttorit, sosiaalityöntekijät ja monet muut korkeasti koulutetut ovat samaa porukkaa. komea tutkinto ei takaa komeaa tilipussia.!!!!
Mutta ei muuta kuin maisterin paperi seinälle, kauracappuccino käteen ja herrashissin nappia painelemaan. Harmi vaan, että hissi saattaa pysähtyä Kelan kerroksessa ennen sitä ylempää keskiluokkaa. 😂🤣
Yli 61 000 korkeakoulutettua työttömänä, mutta täällä maisterinpaperista on jomelkein tehty aateliskirja. Tutkinto voi olla seinällä kultakehyksissä ja timanteissa mutta Kelassa tai ruokajonossa se ”sivistyneistöön kuuluminen” ei paljon lämmitä.!!!!
Onneksi opintoajoilta on sentään jäljellä velaksi ostettu Canada Goose osamaksulla. Sen kun vetää ruokajonoon päälle, niin muutkin tajuaa heti, että tässä seisoo nyt ylempää keskiluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Siis nyt amk:n ja yliopiston eroa perustellaan jo sillä mihin yhteiskuntaluokkaan niiden opiskelijat muka päätyvät. Aikamoinen taikapaperi se yliopistotutkinto, jos valmistuessa napsahtaa automaattisesti ylempi keskiluokka ja parhaimmillaan yläluokkakin. Kannattaa ehkä kertoa tämä myös kaikille ihan tavallista palkkaa saaville maistereille esim opettajille ja muille humanistihihhuleille. . Ja samalla niille AMK-taustaisille yrittäjille, johtajille ja hiton kovapalkkaisille asiantuntijoille, että sori vaan , väärä tutkinto, peruskeskiluokassa pysytte!! Väärä paperi!!
Todella huvittavaa, että nimität opettajia hihhuleiksi.
Sivistymätön persu bongattu!!
Ja opettajat todellakin kuuluvat ylempään keskiluokkaan. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttaa myös koulutustaso, sivistys ja tavat, ei pelkkä tulotaso.
Tämä.
Opettaja ei ole nykypäivänä samalla tavalla ylempää keskiluokkaa kuin taannoin. Ylempi keskiluokka on enempi professoreita, juristeja ja lääkäreitä.
Eihän se ole koskaan ollut, vaikka joskus pikkupaikkakunnan kermaksi on saatettukin lukea. Persaukinen taiteilijakaan ei ole eliittiä, vaikka itsensä sellaiseksi kokisi. Yhteiskuntatieteissä nämä luokkajaot menevät tulotason mukaan ja opettajat ovat yleensä alemmassa keskiluokassa yhdessä mm. tehdastyöntekijöiden kanssa.
Just näin, samaa mieltä! Samalla viivalla voidaan hyvinkin olla tehdastyöntekijän kanssa, vaikka toisella olisi todistus yliopistosta. Se yliopiston paperi ei ole mikään automaattinen luokkahissi. Ja tässä on vielä sekin hauska puoli, että moni tehdastyöntekijä saattaa tienata opettajaa enemmänkin.
Tuntuu olevan joillekin vaikea pala, että maisterin paperissa ei tule mukana kruunua, aatelisarvoa eikä jäsenkorttia yhteiskunnan yläkerrokseen.
Yhteiskuntaluokat eivät sosioekonomista, eivät pelkkää taloudellista asemaa.
Entä ainoa suomalainen eliitti? Rikkaat suomenruotsalaiset Suomessa.
He elävät yhteiskunnan huipulla omassa kuplassaan. Ylin sääty. Pieni osa väestöstä.
He eivät huoli joukkoonsa suomalaisia juntteja. Oli näillä junteilla sitten korkeakoulututkinto tai paljon rahaa. Täytyy sanoa, että ymmärrän heitä.
.
Suomenruotsalaisille kelpaavat vain ne suomalaiset, jotka ovat huippulahjakkaita taiteellisesti, sori siitä. Uskon, että ketjussa olevat öyhöttäjät eivät kertakaikkiaan tajua tätä.
Yhteiskunnan todellinen yläluokka on aina tajunnut korkeakulttuurin arvon.
Suomalaiset juntit kilpailevat keskenään rahasta ja jostain tutkintopaperista. Annettakoon se ilo suomalaiselle rahvaalle.
Tsemppiä. Ei syntyperälleen mitään voi.
Vierailija kirjoitti:
Yli 61 000 korkeakoulutettua työttömänä, mutta täällä maisterinpaperista on jomelkein tehty aateliskirja. Tutkinto voi olla seinällä kultakehyksissä ja timanteissa mutta Kelassa tai ruokajonossa se ”sivistyneistöön kuuluminen” ei paljon lämmitä.!!!!
Onneksi opintoajoilta on sentään jäljellä velaksi ostettu Canada Goose osamaksulla. Sen kun vetää ruokajonoon päälle, niin muutkin tajuaa heti, että tässä seisoo nyt ylempää keskiluokkaa.
Suurin osa näistä työttömistä on amk-tutkinnon suorittaneita korkeakoulutettuja ja pienempi osa akateemisen tutkinnon suorittaneita.
Alue: Aihe vapaa
Uskoisin, että ymmärrät kausaalisuuden ja korrelaation eron, vaikka et sellaista kuvaa viestissäsi anna.