Lue keskustelun säännöt.
AMK on korkeakoulu – vaikka se kuinka harmittaisi
06.09.2026 |
Faktat eivät muutu mielipiteellä
On hieman huvittavaa, kuinka vaikeaa joidenkin yliopistotaustaisten on hyväksyä, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Ei melkein korkeakoulu, ei ”vähän alempi koulu”, vaan toinen Suomen korkeakoulujärjestelmän kahdesta sektorista.
AMK-tutkinto on tutkintojen viitekehyksessä tasolla 6 kuten kandidaatin tutkinto, ja YAMK tasolla 7 kuten maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Se ei tarkoita, että tutkinnot olisivat sisällöltään samoja – eikä niiden kuulukaan olla. Yliopistot ovat tiede- ja tutkimuspainotteisia, ammattikorkeakoulut työelämä- ja käytäntöpainotteisia.
Kaikkein ironisinta on, jos korkeakoulutettu ihminen yrittää kumota tämän omalla mielipiteellään. Luulisi yliopistossa oppineen edes sen verran lähdekriittisyyttä, että oma käsitys tutkinnon arvosta ei määrittele Suomen koulutusjärjestelmää.
AMK:sta saa olla mitä mieltä tahansa. Faktat eivät tarvitse mielipiteen hyväksyntää.
Yliopistokoulutus ei näköjään takaa faktantarkistusta. Pidän tällaisia ihmisiä vähän ”hölmöinä” jotka väittävät jotain muuta.
Kommentit (891)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää palkka-asiakin menee vähän uusiksi, kun katsoo oikeita lukuja. 😄 Ei se mene niin, että DI = automaattisesti isompi palkka kuin YAMK-insinöörillä.
DI:n mediaanipalkka oli TEKin vuoden 2025 tutkimuksessa 5 915 €/kk. Töissä.fi:n uraseurantatiedoissa taas esimerkiksi tietotekniikan YAMK-insinöörien mediaani on 6 000 €/kk ja tuotantotalouden 5 850 €/kk. Eli aika samoissa lukemissa pyöritään.
DI:t tienaavat keskimäärin hyvin, ei siinä mitään. Mutta yksittäisen ihmisen palkka riippuu aika paljon alasta, työtehtävästä, vastuusta ja kokemuksesta. YAMK-insinöörit ovat vielä yleensä ehtineet olla työelämässä jo ennen tutkintoa.
Eli se ajatus, että yliopistopaperi tarkoittaisi automaattisesti paksumpaa palkkapussia kuin YAMK, voidaan kyllä unohtaa ihan täysin. Joskus DI tienaa enemmän, joskus YAMK-insinööri. Ei se palkkalaskelma näköjään kysy ensimmäisenä, kumman korkeakoulun ovesta olet aikanaan kävellyt sisään.
Vähän kapeasta vinkkelistä katsot, jos puhut satasien eroista. Oikeat erot tulevat siitä, että synnyt hyvätuloiseen perheeseen, luet itsellesi hyvätuloisen ammatit ja menet naimisiin hyvätuloisen puolison kanssa. Oikeat erot ei ole sitä, että AMK-insinööri ajaa vuoden 2016 Corollalla ja DI vuoden 2016 Passatilla.
No mutta tässähän sä juuri itse vahvistit pointin. Eli tutkintonimike ei lopulta kerrokaan, kuka on hyvätuloinen, millä autolla ajaa tai millaista elämää elää. Hyvätuloiseen perheeseen voi syntyä AMK-insinööri ihan yhtä hyvin kuin DI:kin, ja AMK-insinööri voi myös itse päästä erittäin hyville tuloille.
Ja jos ”oikeat erot” tulevat siitä, mihin perheeseen syntyy ja kenen kanssa menee naimisiin, niin aika kauas ollaan jo päästy alkuperäisestä AMK vs. yliopisto -vertailusta. 😂 Tässä vaiheessa koulutusten paremmuutta perustellaan jo vanhempien ja puolison pankkitilillä. Se vasta kapealta mittarilta kuulostaakin.!!!!
Nuo liittyy keskeisesti toisiinsa siten, että yliopistokoulutettu on AMK-koulutettua huomattavasti todennäköisemmin hyvätuloisesta perheestä, hyvätuloinen ja naimisissa hyvätuloisen puolison kanssa. Ja myös heidän jälkeläisistään tulee suuremmalla todennäköisyydellä hyvätuloisia.
Eli nyt tutkinnon paremmuutta mitataan jo sillä, paljonko äiti ja isi tienasivat ja millaisen puolison onnistuu löytämään? Aika mielenkiintoinen meriittilista. Minä kun luulin, että tässä puhuttiin ihmisen omasta koulutuksesta, osaamisesta ja työurasta, eikä siitä, millaiset lähtökohdat sattui syntymässä saamaan.
Ja jos hyvätuloiseen perheeseen syntyminen on tässä joku saavutus, niin siihen tutkintoon taitaa olla maailman helpoin pääsykoe: valitse vanhempasi oikein. Puolison tulotkin ovat vähän hassu tapa todistella omaa menestystä. Minua kiinnostaisi edelleen enemmän se, mitä ihminen itse osaa ja saa aikaan.
Niin, ihmiset aloittavat erilaisilla korteilla.
Ja päätyvät ensin vauvapalstalle ja lopulta hautaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Yliopisto-opettaja ei ole mikään "titteli". On absurdi väite, että joku sillä pyrkisi leuhkimaan.
Yritin tässä hieman nostaa esiin sitä, että tuo vääntö satasista on ihan tyhjänpäiväistä, kun oikeat erot tulevat sosiologisista tekijöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä teknisen alan rekrytoinnissa koulutuksella on hyvin vähäinen merkitys, paikan saamisen ratkaisee käytännön todistettu osaaminen ja kokemus, ei mistä oppilaitoksesta henkilö on valmistunut.
Asia on juuri noin. Koululla on silloin merkitystä, kun olet siirtymässä työelämään, ja työkokemusta on vähän. Mikäli omaat työkokemusta sen 10+ vuotta, niin sillä oppilaitoksella, mistä olet valmistunut, on aika vähäinen merkitys.
Työuran pituus on 40-45 vuotta. Kannattaa siis katsoa mediaanipalkkoja:
DI:n mediaanipalkka on noin 5400 € ja Insinööriliiton mukaan kokeneempien insinöörien mediaanipalkka 4000-4700 € toimialasta riippuen.
Tilastollisesti merkittävä ero, jota nimenomaan selittää koulutus.Insinöörit ovat työelämässä aikaisemmin kuin DI:t, joten tienattu kokonaispalkka on työuran lopussa enemmän tai vähintään sama
Insinööri(AMK) -matematiikalla laskienko?
Onhan tuo mediaanipalkan ero merkittävä, kun sen kertoo 12,5 kuukaudella ja edelleen noin 40 vuotta kestävällä työuralla, vaikka DI aloittaisi työuran 1,5-2,5 vuotta myöhemmin kuin insinööri amk.
Meinaatko, että DI saa lähellekään mediaania kun menee ensimmäiseen työpaikkaansa? Tuossa vaiheessa perusinsinöörillä on jo kokemusta ja pystyy nostamaan palkkaansa työpaikkoja vaihtamalla jos näin haluaa. Terveisin vain AMK "teknikko", ei edes insinööri, liksa päälle 7k€ kuussa.
Huomaa, ettei ”seitsemän tontun teknikko” ymmärrä nediaanipalkan käsitettä. Sitä se matala koulutus teettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää palkka-asiakin menee vähän uusiksi, kun katsoo oikeita lukuja. 😄 Ei se mene niin, että DI = automaattisesti isompi palkka kuin YAMK-insinöörillä.
DI:n mediaanipalkka oli TEKin vuoden 2025 tutkimuksessa 5 915 €/kk. Töissä.fi:n uraseurantatiedoissa taas esimerkiksi tietotekniikan YAMK-insinöörien mediaani on 6 000 €/kk ja tuotantotalouden 5 850 €/kk. Eli aika samoissa lukemissa pyöritään.
DI:t tienaavat keskimäärin hyvin, ei siinä mitään. Mutta yksittäisen ihmisen palkka riippuu aika paljon alasta, työtehtävästä, vastuusta ja kokemuksesta. YAMK-insinöörit ovat vielä yleensä ehtineet olla työelämässä jo ennen tutkintoa.
Eli se ajatus, että yliopistopaperi tarkoittaisi automaattisesti paksumpaa palkkapussia kuin YAMK, voidaan kyllä unohtaa ihan täysin. Joskus DI tienaa enemmän, joskus YAMK-insinööri. Ei se palkkalaskelma näköjään kysy ensimmäisenä, kumman korkeakoulun ovesta olet aikanaan kävellyt sisään.
Vähän kapeasta vinkkelistä katsot, jos puhut satasien eroista. Oikeat erot tulevat siitä, että synnyt hyvätuloiseen perheeseen, luet itsellesi hyvätuloisen ammatit ja menet naimisiin hyvätuloisen puolison kanssa. Oikeat erot ei ole sitä, että AMK-insinööri ajaa vuoden 2016 Corollalla ja DI vuoden 2016 Passatilla.
No mutta tässähän sä juuri itse vahvistit pointin. Eli tutkintonimike ei lopulta kerrokaan, kuka on hyvätuloinen, millä autolla ajaa tai millaista elämää elää. Hyvätuloiseen perheeseen voi syntyä AMK-insinööri ihan yhtä hyvin kuin DI:kin, ja AMK-insinööri voi myös itse päästä erittäin hyville tuloille.
Ja jos ”oikeat erot” tulevat siitä, mihin perheeseen syntyy ja kenen kanssa menee naimisiin, niin aika kauas ollaan jo päästy alkuperäisestä AMK vs. yliopisto -vertailusta. 😂 Tässä vaiheessa koulutusten paremmuutta perustellaan jo vanhempien ja puolison pankkitilillä. Se vasta kapealta mittarilta kuulostaakin.!!!!
Nuo liittyy keskeisesti toisiinsa siten, että yliopistokoulutettu on AMK-koulutettua huomattavasti todennäköisemmin hyvätuloisesta perheestä, hyvätuloinen ja naimisissa hyvätuloisen puolison kanssa. Ja myös heidän jälkeläisistään tulee suuremmalla todennäköisyydellä hyvätuloisia.
Juurikin näin. Vanhrmpani olivat akateemisesti koulutettuja, minä ja sisareni myös, lapseni ovat akateemisesti koulutettuja, kuten myös heidän isänsä ja isän sisaret. Laskin, että olemme kaikki suorittaneet yhteensä yhdeksän eri tieteenalan akateemista tutkintoa, mukana myös muutama tohtori. Kaikki ovat saaneet valita oman koulutuspolkunsa ilman mitään ohjausta saati vaatimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Pitää olla tähdet oikeassa asennossa, jos haluaa päätä yläluokkaiseen elämään kiinni esimerkiksi informaatiotutkimusta, museologiaa tai jotain vastaavaa muuta yleensä pienipalkkaisiin työtehtäviin johtavaa oppiainetta opiskelemalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää palkka-asiakin menee vähän uusiksi, kun katsoo oikeita lukuja. 😄 Ei se mene niin, että DI = automaattisesti isompi palkka kuin YAMK-insinöörillä.
DI:n mediaanipalkka oli TEKin vuoden 2025 tutkimuksessa 5 915 €/kk. Töissä.fi:n uraseurantatiedoissa taas esimerkiksi tietotekniikan YAMK-insinöörien mediaani on 6 000 €/kk ja tuotantotalouden 5 850 €/kk. Eli aika samoissa lukemissa pyöritään.
DI:t tienaavat keskimäärin hyvin, ei siinä mitään. Mutta yksittäisen ihmisen palkka riippuu aika paljon alasta, työtehtävästä, vastuusta ja kokemuksesta. YAMK-insinöörit ovat vielä yleensä ehtineet olla työelämässä jo ennen tutkintoa.
Eli se ajatus, että yliopistopaperi tarkoittaisi automaattisesti paksumpaa palkkapussia kuin YAMK, voidaan kyllä unohtaa ihan täysin. Joskus DI tienaa enemmän, joskus YAMK-insinööri. Ei se palkkalaskelma näköjään kysy ensimmäisenä, kumman korkeakoulun ovesta olet aikanaan kävellyt sisään.
Vähän kapeasta vinkkelistä katsot, jos puhut satasien eroista. Oikeat erot tulevat siitä, että synnyt hyvätuloiseen perheeseen, luet itsellesi hyvätuloisen ammatit ja menet naimisiin hyvätuloisen puolison kanssa. Oikeat erot ei ole sitä, että AMK-insinööri ajaa vuoden 2016 Corollalla ja DI vuoden 2016 Passatilla.
No mutta tässähän sä juuri itse vahvistit pointin. Eli tutkintonimike ei lopulta kerrokaan, kuka on hyvätuloinen, millä autolla ajaa tai millaista elämää elää. Hyvätuloiseen perheeseen voi syntyä AMK-insinööri ihan yhtä hyvin kuin DI:kin, ja AMK-insinööri voi myös itse päästä erittäin hyville tuloille.
Ja jos ”oikeat erot” tulevat siitä, mihin perheeseen syntyy ja kenen kanssa menee naimisiin, niin aika kauas ollaan jo päästy alkuperäisestä AMK vs. yliopisto -vertailusta. 😂 Tässä vaiheessa koulutusten paremmuutta perustellaan jo vanhempien ja puolison pankkitilillä. Se vasta kapealta mittarilta kuulostaakin.!!!!
Nuo liittyy keskeisesti toisiinsa siten, että yliopistokoulutettu on AMK-koulutettua huomattavasti todennäköisemmin hyvätuloisesta perheestä, hyvätuloinen ja naimisissa hyvätuloisen puolison kanssa. Ja myös heidän jälkeläisistään tulee suuremmalla todennäköisyydellä hyvätuloisia.
Juurikin näin. Vanhrmpani olivat akateemisesti koulutettuja, minä ja sisareni myös, lapseni ovat akateemisesti koulutettuja, kuten myös heidän isänsä ja isän sisaret. Laskin, että olemme kaikki suorittaneet yhteensä yhdeksän eri tieteenalan akateemista tutkintoa, mukana myös muutama tohtori. Kaikki ovat saaneet valita oman koulutuspolkunsa ilman mitään ohjausta saati vaatimuksia.
Et vain huomaa sitä taustalla olevaa ohjausta jos ohjaudut ihan automaattisesti siihen toivottuun suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Pitää olla tähdet oikeassa asennossa, jos haluaa päätä yläluokkaiseen elämään kiinni esimerkiksi informaatiotutkimusta, museologiaa tai jotain vastaavaa muuta yleensä pienipalkkaisiin työtehtäviin johtavaa oppiainetta opiskelemalla.
Hyvätuloisten lapsilla harvemmin on harhaluuloja siitä, että kaikki yliopistoalat olisivat rahallisesti yhtä kannattavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Pitää olla tähdet oikeassa asennossa, jos haluaa päätä yläluokkaiseen elämään kiinni esimerkiksi informaatiotutkimusta, museologiaa tai jotain vastaavaa muuta yleensä pienipalkkaisiin työtehtäviin johtavaa oppiainetta opiskelemalla.
Hyvätuloisten lapsilla harvemmin on harhaluuloja siitä, että kaikki yliopistoalat olisivat rahallisesti yhtä kannattavia.
Jos on todellista eliittiä, niin toimeentulo on jotenkin turvattu vaikka opiskelisi ihan mitä vain. Taidealat ja vastaavat ovat aidompi riski jos opiskelijalla ei ole taustallaan suhteita eikä taloudellista puskuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää palkka-asiakin menee vähän uusiksi, kun katsoo oikeita lukuja. 😄 Ei se mene niin, että DI = automaattisesti isompi palkka kuin YAMK-insinöörillä.
DI:n mediaanipalkka oli TEKin vuoden 2025 tutkimuksessa 5 915 €/kk. Töissä.fi:n uraseurantatiedoissa taas esimerkiksi tietotekniikan YAMK-insinöörien mediaani on 6 000 €/kk ja tuotantotalouden 5 850 €/kk. Eli aika samoissa lukemissa pyöritään.
DI:t tienaavat keskimäärin hyvin, ei siinä mitään. Mutta yksittäisen ihmisen palkka riippuu aika paljon alasta, työtehtävästä, vastuusta ja kokemuksesta. YAMK-insinöörit ovat vielä yleensä ehtineet olla työelämässä jo ennen tutkintoa.
Eli se ajatus, että yliopistopaperi tarkoittaisi automaattisesti paksumpaa palkkapussia kuin YAMK, voidaan kyllä unohtaa ihan täysin. Joskus DI tienaa enemmän, joskus YAMK-insinööri. Ei se palkkalaskelma näköjään kysy ensimmäisenä, kumman korkeakoulun ovesta olet aikanaan kävellyt sisään.
Vähän kapeasta vinkkelistä katsot, jos puhut satasien eroista. Oikeat erot tulevat siitä, että synnyt hyvätuloiseen perheeseen, luet itsellesi hyvätuloisen ammatit ja menet naimisiin hyvätuloisen puolison kanssa. Oikeat erot ei ole sitä, että AMK-insinööri ajaa vuoden 2016 Corollalla ja DI vuoden 2016 Passatilla.
No mutta tässähän sä juuri itse vahvistit pointin. Eli tutkintonimike ei lopulta kerrokaan, kuka on hyvätuloinen, millä autolla ajaa tai millaista elämää elää. Hyvätuloiseen perheeseen voi syntyä AMK-insinööri ihan yhtä hyvin kuin DI:kin, ja AMK-insinööri voi myös itse päästä erittäin hyville tuloille.
Ja jos ”oikeat erot” tulevat siitä, mihin perheeseen syntyy ja kenen kanssa menee naimisiin, niin aika kauas ollaan jo päästy alkuperäisestä AMK vs. yliopisto -vertailusta. 😂 Tässä vaiheessa koulutusten paremmuutta perustellaan jo vanhempien ja puolison pankkitilillä. Se vasta kapealta mittarilta kuulostaakin.!!!!
Nuo liittyy keskeisesti toisiinsa siten, että yliopistokoulutettu on AMK-koulutettua huomattavasti todennäköisemmin hyvätuloisesta perheestä, hyvätuloinen ja naimisissa hyvätuloisen puolison kanssa. Ja myös heidän jälkeläisistään tulee suuremmalla todennäköisyydellä hyvätuloisia.
Juurikin näin. Vanhrmpani olivat akateemisesti koulutettuja, minä ja sisareni myös, lapseni ovat akateemisesti koulutettuja, kuten myös heidän isänsä ja isän sisaret. Laskin, että olemme kaikki suorittaneet yhteensä yhdeksän eri tieteenalan akateemista tutkintoa, mukana myös muutama tohtori. Kaikki ovat saaneet valita oman koulutuspolkunsa ilman mitään ohjausta saati vaatimuksia.
Et vain huomaa sitä taustalla olevaa ohjausta jos ohjaudut ihan automaattisesti siihen toivottuun suuntaan.
Ei, kyllä se lähtee perityistä ominaisuuksista, motivaatiosta ja kasvuympäristöstä. Olen aina ollut hyvin itsenäinen, joten mitään ”taustalla olevaa ohjausta” ei todellakaan ole ollut iän karttuessa saati aikuistuessa. Sama koskee myös omia, nyt aikuisia lapsia, jotka ovat hakeutuneet hyvin erilaisille akateemisille aloille omien ominaisuuksien ja motivaation myötä.
Tiedän kyllä lähipiiristä tapauksia, joissa aikuistuville lapsille on suoraan osoitettu sama ala kuin vähintään toisella vanhemmista on.
Ja tapauksen, jossa lapsista haluttiin tehdä jo peruskouluvaiheessa ”huippuosaajia” vanhempien toimesta. Ei tullut, tuli kaksi menetettyä ja rimakauhuista lupausta. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Siis nyt amk:n ja yliopiston eroa perustellaan jo sillä mihin yhteiskuntaluokkaan niiden opiskelijat muka päätyvät. Aikamoinen taikapaperi se yliopistotutkinto, jos valmistuessa napsahtaa automaattisesti ylempi keskiluokka ja parhaimmillaan yläluokkakin. Kannattaa ehkä kertoa tämä myös kaikille ihan tavallista palkkaa saaville maistereille esim opettajille ja muille humanistihihhuleille. . Ja samalla niille AMK-taustaisille yrittäjille, johtajille ja hiton kovapalkkaisille asiantuntijoille, että sori vaan , väärä tutkinto, peruskeskiluokassa pysytte!! Väärä paperi!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa, että kirjoitit tuon selkeästi tekoälyllä…
Naurettavaa se, ettet osaa erottaa sitä mikä on tekoälyllä kirjoitettu ja mikä ei.
Terv. YAMKn käynyt
Erityslahjakkakkaille oman ammattinsa opettaja.
Valmistunut sitä ennen yksityisestä korkeakoulusta ( EI AMK ) ammattiinsa johon tarvitaan erityislahjakkauus.
Sivistäkää itseänne, amatöörit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa, että kirjoitit tuon selkeästi tekoälyllä…
Naurettavaa se, ettet osaa erottaa sitä mikä on tekoälyllä kirjoitettu ja mikä ei.
Terv. YAMKn käynyt
Erityslahjakkakkaille oman ammattinsa opettaja.
Valmistunut sitä ennen yksityisestä korkeakoulusta ( EI AMK ) ammattiinsa johon tarvitaan erityislahjakkauus.
Sivistäkää itseänne, amatöörit!
Lisäys. Taso 7 joka on sama kuin diplomi - insinöörillä ja maisterilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa, että kirjoitit tuon selkeästi tekoälyllä…
Naurettavaa se, ettet osaa erottaa sitä mikä on tekoälyllä kirjoitettu ja mikä ei.
Terv. YAMKn käynyt
Erityslahjakkakkaille oman ammattinsa opettaja.
Valmistunut sitä ennen yksityisestä korkeakoulusta ( EI AMK ) ammattiinsa johon tarvitaan erityislahjakkauus.
Sivistäkää itseänne, amatöörit!
Lisäys. Taso 7 joka on sama kuin diplomi - insinöörillä ja maisterilla.
Lisäys nro 2:
Antaa pätevyyden rehtorin virkaan.
Juuri näille erityislahjakkaiden opinahjoille - joka on vain harvoille.
-sama
Suosittelen, jos on lahjoja ja valmis pätevyys omalle alalleen.
Toisin sanoen, ei todellakaan kaikille.ä, vaan kovan tason ammattilaisille.
Säälittävää, että amatöörit eivät tiedä mistä puhuvat.
😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Siis nyt amk:n ja yliopiston eroa perustellaan jo sillä mihin yhteiskuntaluokkaan niiden opiskelijat muka päätyvät. Aikamoinen taikapaperi se yliopistotutkinto, jos valmistuessa napsahtaa automaattisesti ylempi keskiluokka ja parhaimmillaan yläluokkakin. Kannattaa ehkä kertoa tämä myös kaikille ihan tavallista palkkaa saaville maistereille esim opettajille ja muille humanistihihhuleille. . Ja samalla niille AMK-taustaisille yrittäjille, johtajille ja hiton kovapalkkaisille asiantuntijoille, että sori vaan , väärä tutkinto, peruskeskiluokassa pysytte!! Väärä paperi!!
Todella huvittavaa, että nimität opettajia hihhuleiksi.
Sivistymätön persu bongattu!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Siis nyt amk:n ja yliopiston eroa perustellaan jo sillä mihin yhteiskuntaluokkaan niiden opiskelijat muka päätyvät. Aikamoinen taikapaperi se yliopistotutkinto, jos valmistuessa napsahtaa automaattisesti ylempi keskiluokka ja parhaimmillaan yläluokkakin. Kannattaa ehkä kertoa tämä myös kaikille ihan tavallista palkkaa saaville maistereille esim opettajille ja muille humanistihihhuleille. . Ja samalla niille AMK-taustaisille yrittäjille, johtajille ja hiton kovapalkkaisille asiantuntijoille, että sori vaan , väärä tutkinto, peruskeskiluokassa pysytte!! Väärä paperi!!
Todella huvittavaa, että nimität opettajia hihhuleiksi.
Sivistymätön persu bongattu!!
Ja opettajat todellakin kuuluvat ylempään keskiluokkaan. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttaa myös koulutustaso, sivistys ja tavat, ei pelkkä tulotaso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon opettamaan jää ne, joille titteli on pientä ja surkeaa palkkapussia tärkeämpi. Palkka voi olla mitä onkunhan pääsee kahvipöydässä sanomaan mahdollisimman painokkaasti, että ”olen muuten yliopisto-opettaja”. Joillekin se tittelin tuoma status taitaa olla ihan oma luontoisetunsa. Palkankorotusta ei tarvita, kun ego saa bonuksen joka kerta, kun ammattinsa pääsee mainitsemaan ja sen missä opettaa.
Tietänet, että yliopisto-opettaja on huonopalkkaisin yliopiston opetustehtävä.
Kyllähän vaikkapa joku 9 ke/kk tienaava vauraasta perhetaustasta oleva professori, jolla on vaikkapa lääkäripuoliso, elää eri arkea kuin vaikkapa 3 ke/kk tradenomi, jolla on pienituloinen perhetausta ja pienituloinen puolis8.
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.
Lääketieteen lisensiaatti on nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto. Se ei ole rinnasteinen oikeisiin lisensiaatintutkintoihin. Se on siis täysin rinnasteinen maisteriin, dippainssiin jne.
Niin, lääketieteen lisensiaatti on poikkeus siinä mielessä, että nimestään huolimatta se on ylempi korkeakoulututkinto. Tavallinen tieteellinen lisensiaatin tutkinto taas on maisterin/YAMK-tason yläpuolella oleva jatkotutkinto. Eli näitä kahta ”lisensiaattia” ei kannata sotkea keskenään.
Ja tämä vain korostaa sitä, miten kummallinen alkuperäinen vertauksesi oli. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto. Maisteri ja YAMK ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja viitekehyksen tasolla 7. Varsinainen tieteellinen lisensiaatti ja tohtori ovat tasolla 8. Lääketieteen lisensiaatti puolestaan kuuluu ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Eli jos haluat verrata AMK- ja yliopistoreittejä, vertaa edes suunnilleen samoja tutkintotasoja: tradenomi (AMK) vs. kauppatieteiden kandi tai tradenomi (YAMK) vs. kauppatieteiden maisteri. Ei niin, että toiselle valitaan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut 3 000 euroa tienaava tradenomi pienituloisine puolisoineen ja toiselle 9 000 euroa tienaava professori lääkäripuolisoineen. 😂
Tuollaisella menetelmällä minäkin voin valita 8 000 euroa tienaavan YAMK-insinöörin ja pienipalkkaisen yliopistomaisterin ja ilmoittaa ratkaisseeni koko AMK–yliopisto-keskustelun. Mieti nyt mitä puhut!???! Sehän ei todistaisi yhtään mitään muuta kuin sen, että osasin valita vertailuparin, joka antaa haluamani lopputuloksen.
Ei tarkoituksena ollut verrata samantasoisia tutkintoja vaan millaisia elämänpolkuja nuo oppilaitokset tuottavat ja toisaalta miten niiden opiskelijat eroavat sosiologisesti. AMK:sta pääsee hyvin kiinni perus keskiluokkaiseen elämään, mutta ylempi keskiluokka ja yläluokka on pitkälti yliopistotaustaista.
Siis nyt amk:n ja yliopiston eroa perustellaan jo sillä mihin yhteiskuntaluokkaan niiden opiskelijat muka päätyvät. Aikamoinen taikapaperi se yliopistotutkinto, jos valmistuessa napsahtaa automaattisesti ylempi keskiluokka ja parhaimmillaan yläluokkakin. Kannattaa ehkä kertoa tämä myös kaikille ihan tavallista palkkaa saaville maistereille esim opettajille ja muille humanistihihhuleille. . Ja samalla niille AMK-taustaisille yrittäjille, johtajille ja hiton kovapalkkaisille asiantuntijoille, että sori vaan , väärä tutkinto, peruskeskiluokassa pysytte!! Väärä paperi!!
Todella huvittavaa, että nimität opettajia hihhuleiksi.
Sivistymätön persu bongattu!!
No onhan ne nyt vähän sellaisia taivaanrannan maalareita. Välillä tuntuu, että mitä korkeammalla pää pilvissä, sitä komeammalta oma titteli kuulostaa.
Ja tuo ”sivistymätön persu bongattu” kruunasi kyllä kaiken. On aina yhtä huvittavaa seurata kun joku esittelee omaa ylivertaista sivistyneisyyttään haukkumalla tuntemattoman ihmisen ja keksimällä tälle vielä poliittisen kannankin kaupan päälle Varsinainen sivistyksen mannekiini
Tiedän kyllä, että yliopisto-opettaja on yliopiston opetustehtävistä pienipalkkaisimpia. Sehän oli koko pointti. 😂 Kirjoitin nimenomaan, että joillekin titteli ja se, että saa sanoa olevansa yliopisto-opettaja, voi olla palkkaa tärkeämpää.
Ja nyt vertailukin on jo valittu aika näppärästi. Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, kun taas lääkäri suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon joka on samalla viitekehyksellä tohtorin kanssa . Sitten vielä toiselle 3 000 € palkka ja pienituloinen puoliso, toiselle 9 000 € palkka, lääkäripuoliso ja varakas perhetausta. 😂 No totta kai näillä lähtötiedoilla saadaan erilainen elämä.
Jos halutaan oikeasti vertailla koulutusreittejä, valitaan edes suunnilleen vertailukelpoiset tutkintotasot ja alat. Muutenhan voin minäkin verrata 8 000 € tienaavaa YAMK-insinööriä 3 500 € tienaavaan yliopistosta valmistuneeseen maisteriin ja julistaa sillä AMK-järjestelmän voittajaksi. Ei se olisi sen järkevämpää.