Lue keskustelun säännöt.
AMK on korkeakoulu – vaikka se kuinka harmittaisi
06.09.2026 |
Faktat eivät muutu mielipiteellä
On hieman huvittavaa, kuinka vaikeaa joidenkin yliopistotaustaisten on hyväksyä, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Ei melkein korkeakoulu, ei ”vähän alempi koulu”, vaan toinen Suomen korkeakoulujärjestelmän kahdesta sektorista.
AMK-tutkinto on tutkintojen viitekehyksessä tasolla 6 kuten kandidaatin tutkinto, ja YAMK tasolla 7 kuten maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Se ei tarkoita, että tutkinnot olisivat sisällöltään samoja – eikä niiden kuulukaan olla. Yliopistot ovat tiede- ja tutkimuspainotteisia, ammattikorkeakoulut työelämä- ja käytäntöpainotteisia.
Kaikkein ironisinta on, jos korkeakoulutettu ihminen yrittää kumota tämän omalla mielipiteellään. Luulisi yliopistossa oppineen edes sen verran lähdekriittisyyttä, että oma käsitys tutkinnon arvosta ei määrittele Suomen koulutusjärjestelmää.
AMK:sta saa olla mitä mieltä tahansa. Faktat eivät tarvitse mielipiteen hyväksyntää.
Yliopistokoulutus ei näköjään takaa faktantarkistusta. Pidän tällaisia ihmisiä vähän ”hölmöinä” jotka väittävät jotain muuta.
Kommentit (914)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion aikainen luokkatoverini aloitti opinnot AMK:issa tietotekniikassa samaan aikaa kuin itse teknillisessä korkeakoulussa (nyk. yliopisto). Samassa kaupungissa opiskeltiin ja joskus törmättiin opiskelijabileissä ja juteltiin opinnoista. AMK:ssa oli edetty toise vuoden keväällä siihen, että opiskeltiin samoja ammattiaimeita jotka meillä oli ensimmäisenä vuonna heti alkuun. Toisen vuoden keväällä yliopistossa opiskeltiin jo niiden työkalujen ja tekniikoiden suunnittelua ja tekemistä joiden käyttöä AMK:ssa opeteltiin samaan aikaan. Tuo keskustelu ja havainto kuvastaa eri omaisesti tasoeroa. Saman asian äärellä, mutta DI:t luovat alalla uuden ja AMK-inssit sillä tekevät töitä.
Hyvä kommentti siitä, kuinka laaja-alaista ja vaativaa yliopisto-opinnot ovat. Ne vaativat älykkyyttä, motivaatiota, periksiantamattomuutta ja vahvoja perslihaksia, kun mitään ei tarjota valmiiksi pureskeltuna.
Eihän yhden ihmisen kokemusten perusteella voida sanoa laajemmin yhtään mitään siitä millaisia korkeakouluopinnot ovat. Eri aloilla on hyvin erilaisia käytäntöjä.
Täysin hyödytöntä vertailla esimerkiksi maanmittausinsinöörin ja lastentarhanopettajan koulutusta ja sitten näistä yrittää päätellä kumpi henkilö on jotenkin tasokkaammin koulutettu.
Aloja ei voikaan verrata helposti ristiin mutta nimenomaan samalla alalla se tasoero hahmottuu näkyväksi ehkä jopa abstraktia ja analyyttistä ajattelua harjaantunattoman AMK-ihmisenkin ymmärrettäväksi. Vastaavasti voi verrata vaikka sairaanhoitajan tai hoitotieteen koulutuksia keskenään jne.
En tiedä minä vuonna sinä olet opiskellut, mutta ainakin aiemmin opinto-ohjelmien mukaan tekniikan alan opinnot etenivät amk:ssa nopeammin niihin käytännön aineisiin kuin yliopistossa, joissa sangen pitkään kahlattiin alkuun matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ennen kuin tulivat ne varsinaiset oman alan opinnot.
Sivusta kommentoin, että tämä johtunee osittain siitä, että yliopistolla ammattiaineiden opiskelu vaatii taustalle reilummin matematiikan (ja fysiikan) opintoja. Ei virtausmekaniikkaa voi mielekkäästi opiskella ilman esitietoja vektorianalyysista, joka puolestaa vaatiin esitiedoikseen yhden muuttujan differentiaali- ja integraalilaskentaa. Toki joitain ammattiaineita, kuten statiikka ja dynamiikkaa, voi opiskella jo ensimmäisenä vuonna, kun oletuksena on, että kaikki opiskelijat osaavat lukion pitkän matikan ja fysiikan. Samaa oletusta tuskin on amkin puolella?
Jaa-a, ei siellä tosiaan varmaan oletettu että kaikille opiskelijoista on ennakkoon pitkä matikka tuttu juttu jo lukiosta, kun kalatalouden sijaan opiskelijat olivat tulleet opiskelemaan insinööreiksi.
Kun aikaa on vähemmän, on keskityttävä opinnoissa kalastusreissujen muistelun sijaan olennaisempiin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimeäminen ja luokittelu on aloittaja-jankkaajan fiksaatio, vaikka kukaan ei ole missään vaiheessa kiistänyt etteikö ammattikorkeakoulun nimessä olisi sanaa korkeakoulu ja siten se luokiteltu korkeakoulu-kategoriaan siinä missä yliopistotkin. Se kategoria on laaja ämpäri kaikkia toisen asteen jälkeisiä koulutuksia. Se ei kuitenkaan tarkoita että AMK ja yo olisivat samantasoisia.
Formula Renault - luokka ja F1 ovat molemmat formuloita. Silti F1 on alempien formulaluokkien yläpuolella, vaativampi ja tasokkaampi. Alemmista formuloista voi edetä ylempiin jos hyvin pärjää, kuten AMK:sta voi edetä yliopistoon.
AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä.Tekstistä kyllä paistaa aika hyvin läpi ettet taida itse olla päivääkään opettajana ollut. Tuo yksi lause oikeastaan paljasti sen. Yliopistossakaan ei ole mitään yhtä sääntöä, että kaikilla opettajilla pitäisi olla joku tietty opettajankoulutus. Yliopisto-opettajana voi toimia oman alan maisterin tutkinnolla! kun taas lehtorin tehtävissä vaatimukset voivat olla kovemmat ja tehtävästä riippuen voidaan vaatia vaikka tohtorin tutkinto. Eli ehkä tuo opettajien koulutuksella vertailu ei nyt ihan osunut maaliin. 🤣🤣🤣🤣Eli jos minä olisin amk-tutkinnon käynyt ja vielä jatkanut maisteriin, niin olisin pätevä yliopisto-opettaja.
Lähdetään nyt siitä että luetun ymmärryksesi on liian heikkoa rakentavaan keskusteluun. En ole sanonut että yliopistojen opettajilla olisi sama tietty opettajakoulutus. Sanoin, että eri ammattikoulutasoilla on sama koulutus. Ammattiopistoissa sekä korkea-ammattikouluissa. Yliopistoissa ei tämä pätevöitä opettamaan ja ammattikouluissa ei mikään muu pätevöitä.
Jatketaan sitten siihen tosiasiaan, että ainuttakaan asia-argumenttia et löytänyt, vaan ainoastaan hyökkäsit henkilööni. Toteamiani faktoja et edes yrittänyt kiistää. Niinpä ne pysyvät voimassa.
Heikko esitys, tuollaisella tuskin edes AMK:sta valmistuisi. Ei ainakaan minun kursseiltani.tuo ”et ainakaan minun kursseiltani valmistuisi” kruunaa koko esityksen. Onneksi AMK:sta valmistuminen ei sentään riipu jonkun anonyymin huutelijan hyväksynnästä. Varsinkin kun samalla tulee itse todistaneeksi, ettei edes tunne eri korkeakoulujen opettajien kelpoisuusvaatimuksia. yliopistossa opettajan tittelillä saa hääriä ilman ainuttakaan opettajantodistusta.
Niin. Mitään muuta en ole sanonutkaan. Sinä kuvittelet teksteihin sisältöjä joita niissä ei ole. Tämä on yksi sinulta akateemisen korkeakoulutuksen täysin ulos sulkeva ominaisuutesi. AMK:hon voit päästä sisään mutta tuskin saat papereita sieltäkään.
Niin, ”mitään muuta en ole sanonutkaan”? 😅 Kannattaa ehkä vilkaista omia aikaisempia kommentteja ennen kuin alkaa syyttää muita sisällön kuvittelemisesta.!!
Tuossahan kirjoitit ihan itse: ”Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri…” ja vertasit sitä AMO-opettajankoulutukseen. Nyt kun huomautettiin, ettei yliopisto-opettajalta yleisesti edes vaadita opettajankoulutusta, tarina muuttuikin muotoon ”en ole mitään muuta sanonutkaan”. 😂 anna mun kaikki kestää!
Ja sitten vielä tuo ”akateemisen korkeakoulutuksen täysin ulos sulkeva ominaisuus” ja ennustukset siitä, saanko tutkintopaperit. Aika paljon henkilöön menevää arvailua ihmiseltä joka juuri edellisessä kommentissa valitti, ettei toinen löydä asia-argumentteja.
Kannattaa ehkä ensin saada omat kommentit pysymään linjassa keskenään. Ne kun tuppaavat muistuttamaan ikävästi siitä, mitä tuli aiemmin väitettyä!!
En saa sekavasta sönklötyksestäsi selville, onko siinä jokin pointtikin. Ymmärrän ainoastaan selkeät väärät väitteesi sanomisistani, joita tuossakaan et mitenkään perustellut. Minä en ole missään vaiheessa mitenkään kommentoinut, mitä pätevyyksiä yliopiston opettajilta vaaditaan, totesin ainoastaan faktan, että ne eivät ole sama kuin ammatti(korkea)koulujen opettajilta vaadittava AmO.
Lukutaitosi on niin heikko, että ei ole mikään mielipidekysymys, että et voi selviytyä korkeakouluopinnoista edes ammattilinjalla. Se ei ole arvailua vaan sitkeästi alleviivaamasi totuus. Sen verran tunnen AMK-.opettajia, että he eivät hyväksy itse keksittyjen väittämien jankutusta ilman lähdeviitteitä saati sitä, jos nokkava opiskelija alkaa väittää päin naamaa puutaheinää siitä mitä ope muka on sanonut. Nolla heilahtaa kepeästi, koska ei ole edes enää oppivelvollisuuskoulutettavasta kyse, joka on lain nojalla saateltava ulos laitoksesta paperit kourassa. Aikuisen saa käskeä häipymään ovesta eikä tartte takaisin pyrkiä, jos ei kapasiteetti eikä kiinnostus oppimiseen riitä.
söpö lisä. Nyt keskustelupalstan anonyymi kirjoittaja näköjään tietää jo mun opettajienkin puolesta, mitä he hyväksyvät ja millaisia arvosanoja antavat. Melkonen pätevyys. 😂
Mutta jatka toki henkilööni keskittymistä. Se yleensä kertoo aika hyvin siitä, kuinka paljon itse asiaan jäi vielä argumentteja jäljelle.
No katsos kun kollegoiden kanssa tulee ammatillisista asioista keskusteltua ihan avoimesti. Normaalien ihmisten työelämä on sellaista. Sinun vuorovaikutustaidoillasi ja luonteellasi epäilemättä tämä jää kokematta.
Mutta kiitos huolenpidosta, työelämässä on tullut oltua jo ihan mukavan monta vuotta ja kollegoidenkin kanssa keskustelu onnistuu. 😂 Ehkä kaikkea ei kuitenkaan kannata päätellä ihmisestä Vauva-palstan perusteella, vaikka akateeminen analyysi näköjään siihenkin taipuu. 😄
Jokaine tällainen aiheen ohi ja henkilöön menevä liirumlaarumkommenttisi kertoo täysin eri tarinaa kuin omakehuisat sanasi. Kaikki tämä turhuus vain koska et pystynyt nielemään erehtymistäsi. Tiedän, mitä tuollaiset tyypit työpaikoilla tekevät, siksi on helppo ennustaa oikein elämäntarinasi.
Ai sä tiedät jo mun elämäntarinankin yhden Vauva-palstan keskustelun perusteella? Siinä tapauksessa yliopisto-opinnot on kyllä mennyt hukkaan, ennustajan hommissa olisi selvästi enemmän potentiaalia!!!
Erityisen hauskaa on tuo ”et pysty nielemään erehtymistäsi”, kun tässä on esitetty ihan tarkistettavia faktoja ja vastaukseksi tulee mun luonne, työpaikkakäytös ja tulevaisuus. Jos tuo on aiheessa pysymistä, niin en halua edes nähdä miltä aiheesta eksyminen näyttää. Sä oot joku elåmään kyllästynyt amk-opettaja, jota oppilaat vihaa yli kaiken.
Jatka vaan oman kyvyttömyytesi ja sopeutumattomuutesi alleviivamista onin vuolain sanoin, se ei minua haittaa että tuet joka viestillä sitä minkä kerroin havainneeni.
Erehtymisesi siis koski sitä että luulit ja väitit mun kertoneen jotain sellaista yliopisto-opettajien pätevyyskoulutuksesta, mitä en kertonut. Alunperin totesin vain sen tosiasian, että AMK ja ammattikoulu edellyttävät opettajaltaan samaa AmO-koulutusta kun taas yliopistojen vaatimukset opettajille ovat omanlaisensa. Tämä liittyi aiempaan keskusteluun opetuksen laadusta ja opintojen vaativuudesta.
On ilmeistä, että et kykene itse seuraamaan punaista lankaa aiheen osalta keskustelusta jossa olet aktiivinen osapuoli. On ilmeistä, että toistuvasti käännät keskustelun henkilöön ja henkilökohtaiseen panetteluun ilman mitään aihetta ja asiayhteyttä tai perusteluita. Se on siis sitä käytöstä, kun työntekijä on ylimielinen ja kuvittelee tietävänsä paremmin ja esimerkkksi virheistä huomauttava pomo onkin sitten vaan joku mulkku koska sinulle tulee paha mieli etkö kykene käsittelemään asiaa.
Opiskelijoiden palaute on muuten pääsääntöisesti erittäin positiivista koskien minua henkilönä. Pääsääntöisesti minusta pidetään. Toki tunnistan yksittäisistä tyypeistä samoja haasteita kuin sinulla on, jolloin oma epävarmuus tai ylipaisunut ego nuorella aloittelijalla projisoituu jopa asiattomaksi suunsoitoksi vaikka ei ne opinnot näillä samoilla tyypeillä usein häikäisevästi etene jos lainkaan. Siinä neljännen vuoden lopulla yleensä löytyy se nöyryys, kun oivalletaan, että ei niitä papereita ehkä olekaan tulossa ja on jo myöhäistä muuttaa omaa asennettaan.Pääsääntöisesti. Kuka käyttää sanaa pääsääntöisesti. Hitto mitä kapulakielipaskaa. Kypsyyskoe ...
Hyvä, jatka vaan näytteiden tarjoamista kyvystäsi vuorovaikuttaa ja kontribuoida ihmisten kanssa yhteiskunnallisiin asioihin. Jää vähemmän tarvetta kuluttaa näppistä minulle.
AMK. Sallikaa minun nauraa! XD Heillä ei ole mitään käryä mistään. Enemmän oli hyötyä ennen muinoin perus- ja opistotason opinnoista. Silloin opittiin enemmän käytäntöä.
Vierailija kirjoitti:
AMK. Sallikaa minun nauraa! XD Heillä ei ole mitään käryä mistään. Enemmän oli hyötyä ennen muinoin perus- ja opistotason opinnoista. Silloin opittiin enemmän käytäntöä.
Oletko työpaikkakiusaaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK. Sallikaa minun nauraa! XD Heillä ei ole mitään käryä mistään. Enemmän oli hyötyä ennen muinoin perus- ja opistotason opinnoista. Silloin opittiin enemmän käytäntöä.
Oletko työpaikkakiusaaja?
En varsinaisesti ole työpaikkakiusaaja, vaan lähinnä tuskastuttaa se, että AMK-tutkinnon suorittaneet eivät käytännössä osaa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK. Sallikaa minun nauraa! XD Heillä ei ole mitään käryä mistään. Enemmän oli hyötyä ennen muinoin perus- ja opistotason opinnoista. Silloin opittiin enemmän käytäntöä.
Oletko työpaikkakiusaaja?
En varsinaisesti ole työpaikkakiusaaja, vaan lähinnä tuskastuttaa se, että AMK-tutkinnon suorittaneet eivät käytännössä osaa mitään.
Aika monella työpaikalla ei siirretä tietoja eteenpäin uusille työntekijöille. Sitten naureskellaan mikseivät uudet ihmiset osaa toimia kuten jotain toista on työpaikalla kymmenen vuotta sitten opetettu toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK. Sallikaa minun nauraa! XD Heillä ei ole mitään käryä mistään. Enemmän oli hyötyä ennen muinoin perus- ja opistotason opinnoista. Silloin opittiin enemmän käytäntöä.
Oletko työpaikkakiusaaja?
En varsinaisesti ole työpaikkakiusaaja, vaan lähinnä tuskastuttaa se, että AMK-tutkinnon suorittaneet eivät käytännössä osaa mitään.
Niiltä puuttuu lähes kaikki se, mitä yliopistossa akateemisen tutkinnon omaavilla on: taito, tahto ja talentti eli kolme menestyksen ja kehittymisen kulmakiveä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK. Sallikaa minun nauraa! XD Heillä ei ole mitään käryä mistään. Enemmän oli hyötyä ennen muinoin perus- ja opistotason opinnoista. Silloin opittiin enemmän käytäntöä.
Oletko työpaikkakiusaaja?
En varsinaisesti ole työpaikkakiusaaja, vaan lähinnä tuskastuttaa se, että AMK-tutkinnon suorittaneet eivät käytännössä osaa mitään.
Niiltä puuttuu lähes kaikki se, mitä yliopistossa akateemisen tutkinnon omaavilla on: taito, tahto ja talentti eli kolme menestyksen ja kehittymisen kulmakiveä.
Jos osaamisesi huomattaisiin ilman itsekehua, niin mitä teet täällä? Onko kuitenkin pohjimmiltaan jotenkin epävarma olo ja siksi tarve yrittää vakuutella muita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK. Sallikaa minun nauraa! XD Heillä ei ole mitään käryä mistään. Enemmän oli hyötyä ennen muinoin perus- ja opistotason opinnoista. Silloin opittiin enemmän käytäntöä.
Oletko työpaikkakiusaaja?
En varsinaisesti ole työpaikkakiusaaja, vaan lähinnä tuskastuttaa se, että AMK-tutkinnon suorittaneet eivät käytännössä osaa mitään.
Niiltä puuttuu lähes kaikki se, mitä yliopistossa akateemisen tutkinnon omaavilla on: taito, tahto ja talentti eli kolme menestyksen ja kehittymisen kulmakiveä.
Jos osaamisesi huomattaisiin ilman itsekehua, niin mitä teet täällä? Onko kuitenkin pohjimmiltaan jotenkin epävarma olo ja siksi tarve yrittää vakuutella muita?
Eikö siellä amk-KORKEAKOULUSSA ole opetettu edes kolmen T-kirjaimen kultaista sääntöä, joka on ehdoton edellytys menestyä vaativissa opinnoissa?
Kaiketi amk:ssa opintovastimukset ovat edelleen vanhaa opistotasoa tai jopa allekin, mikäli työ- ja elinkeinoelämää on uskominen, ja miksipä ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ihan faktantarkistuksena vauvalaisille. kyllä, tradenomi voi toimia pankinjohtajana. OP:n omista asiakirjoista löytyy esimerkkejä ainakin Länsi-Uudenmaan Osuuspankista sekä Kymenlaakson Osuuspankista, joissa pankinjohtajana on toiminut tradenomitaustainen henkilö. Eli pankkien johtotehtävät eivät todellakaan ole mikään ekonomien yksityisalue. 😅
Lemonsoft Oyj: tradenomitaustainen henkilö on toiminut talous- ja henkilöstöjohtajana, ja toinen tradenomi toimii teknologiajohtajana.Puuilo Oyj: tietohallintojohtajalla ja myyntijohtajalla on tradenomitutkinto.
Titanium: tradenomi toimii kehitysjohtajana ja Titanium Rahastoyhtiön toimitusjohtajana.
Aallon Group: tradenomitaustaisia johtoryhmäläisiä toimii liiketoiminnan kehitysjohtajana ja liiketoimintajohtajana; taustalta löytyy myös toimitusjohtajuuksia.
Turva: myynnin ja markkinoinnin johtaja on liiketalouden tradenomi.
Witted Megacorp Oyj: tradenomi nimitettiin vuonna 2026 talousjohtajaksi (CFO), ja hän on johtoryhmän jäsen.
Turun kaupunki: talousjohtajan koulutus on tradenomi (YAMK).
Valio: henkilöstöstä vastaavan johtajan koulutus on tradenomi (YAMK), ja hän kuuluu Valion johtoryhmään.
Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja on koulutukseltaan tradenomi (YAMK). Aiemmin hän on ollut Helsingin talousarviojohtaja ja Espoon taloussuunnittelujohtaja.
Aku Autio on koulutukseltaan tradenomi (AMK). Yle kertoo suoraan, että Jämijärven kunnanvaltuusto valitsi vuonna 2023 ”tradenomi Aku Aution” kunnanjohtajaksi.
Siinä teille titteleillä elvistelijät!!Oliko tämä joku uutinen? Tietysti voi toimia.
No AMK:ta huippukorkeakoulutuksena pitävä jankkapelle nyt tietysti sopertelee mitä sattuu. Ei kenenkään normaaliin (työ)elämään kontaktissa olevan aikuisen mielestä ole mitään erikoista siinä, että eritoten yksityisessä yrityksessä johtajaksi palkataan sellainen joka sattuu oelmaan osaava ja sopiva, olipa paperit mistä tahansa tai ei lainkaan. Yrityksenhän voi perustaa itsekin kansakoulupohjalta ja nimittää istensä niin moneen johtajapestiin kuin tykkää. Julkisissa viroissa on muodollisia pätevyysvaatimuksia, mutta nekin yleensä aika laveita, esim. "soveltuva korkeakoulututkinto" eli siis eivät juuri suodata kuin pahimmat koulupudokkaat. Lähinnä vain sitten akateemisiin ja koulutusalan virkoihin ja johtotehtäviin vaaditaan muodollisesti akateemisia korkeita tutkintoja kuten tohtori tai yliopistotutkinto.
Anna mun kaikki kestää!!! Kun näitä kerran pyydettiin etsimään, niin löytyihän niitä. Ja siis ihan oikeasti tehtäviin valittuja, ei mitään ”AMK:n käynyt haki joskus johtajan paikkaa” -esimerkkejä. 😄 Nämä voi myös tarkistaa kuntien ja kaupunkien omista päätöksistä.
Lappajärvellä kunnanjohtajaksi valittiin insinööri AMK. Vastassa oli maistereita, diplomi-insinöörejä ja jopa lisensiaatti. Loppuäänestys meni AMK-insinöörille 16–2–1. Siis ihan AMK, ei edes YAMK. 😂
Torniossa tekniseksi johtajaksi valittiin insinööri YAMK 28 hakijan joukosta. Teuvalla ja Joutsassa teknisen johtajan hommaan on myös valittu insinööri YAMK.
Ylivieska on ehkä paras: tekniseksi johtajaksi valittiin insinööri YAMK ja varalle jäi diplomi-insinööri. Äänestys 5–3 YAMK-insinöörille. Samalla elinvoimajohtajaksi valittiin tradenomi YAMK. Molemmat johtoryhmätason hommia.
Eli kun niitä esimerkkejä haluttiin, niin tässä niitä nyt on. Ja nämäkin on vain muutama, en ajatellut käyttää loppuvuotta Suomen jokaisen kunnan johtajien tutkintotodistusten metsästämiseen. 😂
Oikeassa työelämässä kun saatetaan katsoa tutkinnon lisäksi sellaisia pikkujuttuja kuin osaaminen, kokemus ja soveltuvuus. Kaikkein huvittavinta on, että nämä AMK- ja YAMK-johtajat menee huomenna taas ihan pokkana johtoryhmän kokoukseen tietämättä, että keskustelupalstalla on päätetty ettei heidän pitäisi olla siellä.
Ja jos epäilyttää, niin Lappajärven, Tornion ja Ylivieskan omista päätöksistä vaan tarkistamaan. Ymmärrän toki, jos yliopistolainen ei enää jaksa niitä lukea. Onhan siellä yliopistossa joutunut lukemaan muutenkin niin paljon. Me AMK-ihmiset voidaan hoitaa tämä käytännön osuus ja lukea ne päätökset valmiiksi.
Älä unohda Jämijärveä ja Haluaa. Kaikki erityisen merkittäviä Suomen kuntakartalla.
Suomalaisten suuryrityksen johtoportaissa pääedustus on kuitenkin diplomi-insinööreillä, kauppatieteilijöillä ja juristeilla.
Höpöhöpö. 😂 Nyt kun AMK- ja YAMK-taustaisia johtajia löytyikin ihan oikeista johtajan viroista, piti äkkiä keksiä uusi selitys: ”mutta suuryrityksissä on enemmän DI:itä, kauppatieteilijöitä ja juristeja”. No vau, mikä löytö. Aplodit sulle!!!!!!!!!
Kukaan ei ole väittänyt, että AMK-taustaiset olisivat enemmistö Suomen suuryritysten johdossa. Väite oli, ettei AMK-taustalla muka päästä korkeisiin johtotehtäviin. Ja kun siitä tuodaan esimerkkejä pöytään, vastaus onkin käytännössä: ”joo mutta niitä toisia on enemmän”. 🤣🙈
Tällä logiikalla jos huoneessa on seitsemän brunettia ja kolme blondia, niin blondeja ei ilmeisesti ole olemassa. 😂
Alkaa vähän näyttää siltä, ettei tässä enää yritetä todistaa alkuperäistä väitettä oikeaksivaan keksiä aina uusi syy sille, miksi vastaesimerkkejä ei tarvitsisi laskea.
https://www.verkkouutiset.fi/a/te-nailla-tutkinnoilla-suomalaisia-suury…
Voit myös pyytää AI:ltä yhteenvedon.
Pörssiyhtiöiden johtoportaissa jylläävät DI:t, KTM:t ja oikeustieteilijät.
AMKin käyneet pätevät Halsuan, Lappajärven ja Kyrvätperän johdossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimeäminen ja luokittelu on aloittaja-jankkaajan fiksaatio, vaikka kukaan ei ole missään vaiheessa kiistänyt etteikö ammattikorkeakoulun nimessä olisi sanaa korkeakoulu ja siten se luokiteltu korkeakoulu-kategoriaan siinä missä yliopistotkin. Se kategoria on laaja ämpäri kaikkia toisen asteen jälkeisiä koulutuksia. Se ei kuitenkaan tarkoita että AMK ja yo olisivat samantasoisia.
Formula Renault - luokka ja F1 ovat molemmat formuloita. Silti F1 on alempien formulaluokkien yläpuolella, vaativampi ja tasokkaampi. Alemmista formuloista voi edetä ylempiin jos hyvin pärjää, kuten AMK:sta voi edetä yliopistoon.
AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä.Tekstistä kyllä paistaa aika hyvin läpi ettet taida itse olla päivääkään opettajana ollut. Tuo yksi lause oikeastaan paljasti sen. Yliopistossakaan ei ole mitään yhtä sääntöä, että kaikilla opettajilla pitäisi olla joku tietty opettajankoulutus. Yliopisto-opettajana voi toimia oman alan maisterin tutkinnolla! kun taas lehtorin tehtävissä vaatimukset voivat olla kovemmat ja tehtävästä riippuen voidaan vaatia vaikka tohtorin tutkinto. Eli ehkä tuo opettajien koulutuksella vertailu ei nyt ihan osunut maaliin. 🤣🤣🤣🤣Eli jos minä olisin amk-tutkinnon käynyt ja vielä jatkanut maisteriin, niin olisin pätevä yliopisto-opettaja.
Lähdetään nyt siitä että luetun ymmärryksesi on liian heikkoa rakentavaan keskusteluun. En ole sanonut että yliopistojen opettajilla olisi sama tietty opettajakoulutus. Sanoin, että eri ammattikoulutasoilla on sama koulutus. Ammattiopistoissa sekä korkea-ammattikouluissa. Yliopistoissa ei tämä pätevöitä opettamaan ja ammattikouluissa ei mikään muu pätevöitä.
Jatketaan sitten siihen tosiasiaan, että ainuttakaan asia-argumenttia et löytänyt, vaan ainoastaan hyökkäsit henkilööni. Toteamiani faktoja et edes yrittänyt kiistää. Niinpä ne pysyvät voimassa.
Heikko esitys, tuollaisella tuskin edes AMK:sta valmistuisi. Ei ainakaan minun kursseiltani.tuo ”et ainakaan minun kursseiltani valmistuisi” kruunaa koko esityksen. Onneksi AMK:sta valmistuminen ei sentään riipu jonkun anonyymin huutelijan hyväksynnästä. Varsinkin kun samalla tulee itse todistaneeksi, ettei edes tunne eri korkeakoulujen opettajien kelpoisuusvaatimuksia. yliopistossa opettajan tittelillä saa hääriä ilman ainuttakaan opettajantodistusta.
Niin. Mitään muuta en ole sanonutkaan. Sinä kuvittelet teksteihin sisältöjä joita niissä ei ole. Tämä on yksi sinulta akateemisen korkeakoulutuksen täysin ulos sulkeva ominaisuutesi. AMK:hon voit päästä sisään mutta tuskin saat papereita sieltäkään.
Niin, ”mitään muuta en ole sanonutkaan”? 😅 Kannattaa ehkä vilkaista omia aikaisempia kommentteja ennen kuin alkaa syyttää muita sisällön kuvittelemisesta.!!
Tuossahan kirjoitit ihan itse: ”Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri…” ja vertasit sitä AMO-opettajankoulutukseen. Nyt kun huomautettiin, ettei yliopisto-opettajalta yleisesti edes vaadita opettajankoulutusta, tarina muuttuikin muotoon ”en ole mitään muuta sanonutkaan”. 😂 anna mun kaikki kestää!
Ja sitten vielä tuo ”akateemisen korkeakoulutuksen täysin ulos sulkeva ominaisuus” ja ennustukset siitä, saanko tutkintopaperit. Aika paljon henkilöön menevää arvailua ihmiseltä joka juuri edellisessä kommentissa valitti, ettei toinen löydä asia-argumentteja.
Kannattaa ehkä ensin saada omat kommentit pysymään linjassa keskenään. Ne kun tuppaavat muistuttamaan ikävästi siitä, mitä tuli aiemmin väitettyä!!
En saa sekavasta sönklötyksestäsi selville, onko siinä jokin pointtikin. Ymmärrän ainoastaan selkeät väärät väitteesi sanomisistani, joita tuossakaan et mitenkään perustellut. Minä en ole missään vaiheessa mitenkään kommentoinut, mitä pätevyyksiä yliopiston opettajilta vaaditaan, totesin ainoastaan faktan, että ne eivät ole sama kuin ammatti(korkea)koulujen opettajilta vaadittava AmO.
Lukutaitosi on niin heikko, että ei ole mikään mielipidekysymys, että et voi selviytyä korkeakouluopinnoista edes ammattilinjalla. Se ei ole arvailua vaan sitkeästi alleviivaamasi totuus. Sen verran tunnen AMK-.opettajia, että he eivät hyväksy itse keksittyjen väittämien jankutusta ilman lähdeviitteitä saati sitä, jos nokkava opiskelija alkaa väittää päin naamaa puutaheinää siitä mitä ope muka on sanonut. Nolla heilahtaa kepeästi, koska ei ole edes enää oppivelvollisuuskoulutettavasta kyse, joka on lain nojalla saateltava ulos laitoksesta paperit kourassa. Aikuisen saa käskeä häipymään ovesta eikä tartte takaisin pyrkiä, jos ei kapasiteetti eikä kiinnostus oppimiseen riitä.
söpö lisä. Nyt keskustelupalstan anonyymi kirjoittaja näköjään tietää jo mun opettajienkin puolesta, mitä he hyväksyvät ja millaisia arvosanoja antavat. Melkonen pätevyys. 😂
Mutta jatka toki henkilööni keskittymistä. Se yleensä kertoo aika hyvin siitä, kuinka paljon itse asiaan jäi vielä argumentteja jäljelle.
No katsos kun kollegoiden kanssa tulee ammatillisista asioista keskusteltua ihan avoimesti. Normaalien ihmisten työelämä on sellaista. Sinun vuorovaikutustaidoillasi ja luonteellasi epäilemättä tämä jää kokematta.
Mutta kiitos huolenpidosta, työelämässä on tullut oltua jo ihan mukavan monta vuotta ja kollegoidenkin kanssa keskustelu onnistuu. 😂 Ehkä kaikkea ei kuitenkaan kannata päätellä ihmisestä Vauva-palstan perusteella, vaikka akateeminen analyysi näköjään siihenkin taipuu. 😄
Jokaine tällainen aiheen ohi ja henkilöön menevä liirumlaarumkommenttisi kertoo täysin eri tarinaa kuin omakehuisat sanasi. Kaikki tämä turhuus vain koska et pystynyt nielemään erehtymistäsi. Tiedän, mitä tuollaiset tyypit työpaikoilla tekevät, siksi on helppo ennustaa oikein elämäntarinasi.
Ai sä tiedät jo mun elämäntarinankin yhden Vauva-palstan keskustelun perusteella? Siinä tapauksessa yliopisto-opinnot on kyllä mennyt hukkaan, ennustajan hommissa olisi selvästi enemmän potentiaalia!!!
Erityisen hauskaa on tuo ”et pysty nielemään erehtymistäsi”, kun tässä on esitetty ihan tarkistettavia faktoja ja vastaukseksi tulee mun luonne, työpaikkakäytös ja tulevaisuus. Jos tuo on aiheessa pysymistä, niin en halua edes nähdä miltä aiheesta eksyminen näyttää. Sä oot joku elåmään kyllästynyt amk-opettaja, jota oppilaat vihaa yli kaiken.
Jatka vaan oman kyvyttömyytesi ja sopeutumattomuutesi alleviivamista onin vuolain sanoin, se ei minua haittaa että tuet joka viestillä sitä minkä kerroin havainneeni.
Erehtymisesi siis koski sitä että luulit ja väitit mun kertoneen jotain sellaista yliopisto-opettajien pätevyyskoulutuksesta, mitä en kertonut. Alunperin totesin vain sen tosiasian, että AMK ja ammattikoulu edellyttävät opettajaltaan samaa AmO-koulutusta kun taas yliopistojen vaatimukset opettajille ovat omanlaisensa. Tämä liittyi aiempaan keskusteluun opetuksen laadusta ja opintojen vaativuudesta.
On ilmeistä, että et kykene itse seuraamaan punaista lankaa aiheen osalta keskustelusta jossa olet aktiivinen osapuoli. On ilmeistä, että toistuvasti käännät keskustelun henkilöön ja henkilökohtaiseen panetteluun ilman mitään aihetta ja asiayhteyttä tai perusteluita. Se on siis sitä käytöstä, kun työntekijä on ylimielinen ja kuvittelee tietävänsä paremmin ja esimerkkksi virheistä huomauttava pomo onkin sitten vaan joku mulkku koska sinulle tulee paha mieli etkö kykene käsittelemään asiaa.
Opiskelijoiden palaute on muuten pääsääntöisesti erittäin positiivista koskien minua henkilönä. Pääsääntöisesti minusta pidetään. Toki tunnistan yksittäisistä tyypeistä samoja haasteita kuin sinulla on, jolloin oma epävarmuus tai ylipaisunut ego nuorella aloittelijalla projisoituu jopa asiattomaksi suunsoitoksi vaikka ei ne opinnot näillä samoilla tyypeillä usein häikäisevästi etene jos lainkaan. Siinä neljännen vuoden lopulla yleensä löytyy se nöyryys, kun oivalletaan, että ei niitä papereita ehkä olekaan tulossa ja on jo myöhäistä muuttaa omaa asennettaan.
Sinä kirjoitit ihan sanatarkasti, että ”yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet”. Aika huvittava väite, kun yliopiston opettajalta ei ole mitään yleistä valtakunnallista vaatimusta esimerkiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta. Monissa yliopisto-opettajan tehtävissä koulutusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, kuten maisteri tai DI. Eli ei se nyt ihan sellainen ”aivan eri pätevyys” ole kuin annat ymmärtää. 😄
Ja pakko sanoa, että aika erikoiselta kuulostaa myös suhtautumisesi AMK:hon ja sen opiskelijoihin. AMK-opiskelijoita kelpaa kyllä täällä vähätellä, mutta AMK näyttää kuitenkin kelpaavan sinulle työpaikaksi. Jos koko koulutusmuoto ja sen opiskelijat ovat mielestäsi noin surkeita, niin miksi ihmeessä olet siellä itse opettamassa?
Ja jos kerran AMK:ssa opettaminen on mielestäsi niin helppoa ja opetuksen taso niin matala niin eikö opetuksen vaativuus riipu aika paljon myös siitä, millaista sisältöä opettaja itse tuottaa, millaisia tehtäviä antaa ja mitä opiskelijoilta vaatii? Jos oma opetus on kerran niin ala-arvoisen helppoa, niin ehkä kannattaa miettiä, mitä se kertoo opetuksen suunnittelijasta eikä opiskelijoista.!!!!!!!! 😂 vaan sinusta se kertoo!
Palkka-asiassakin tässä on pieni ironia. AMK:n lehtorin palkkataso voi olla varsin hyvä verrattuna moniin yliopiston opetus- ja tutkimustehtäviin. Yliopistossa uransa alkuvaiheessa olevan tohtorin palkka voi olla noin 4 000 euron tuntumassa. Eli AMK ja sen opiskelijat kelpaavat kyllä haukuttaviksi, mutta AMK:n maksama palkka näyttää kelpaavan oikein hyvin. Vai miksi et ole yliopistossa töissä? Olet oikein vaivautunut opiskelemaan opettajan pätevyydenkin, kun yliopistoon olisit vain saanut marssia sisään. Jos AMK kerran on niin kamala paikka, niin olisiko vastaus siellä työskentelyyn niinkin arkinen, että palkkapäivänä AMK ei olekaan enää ihan niin hirveä?
Ja tuo vihjailu siitä, että joku yksittäinen opettaja muka ratkaisee, valmistuuko opiskelija vai ei, on lähinnä huvittavaa. Opiskelijan koko tutkinto ei sentään ole yhden opettajan henkilökohtainen valtakunta. Opintoja voi suorittaa eri tavoin, ja esimerkiksi RIPA-ristiinopiskelun kautta soveltuvia opintoja voi suorittaa myös toisessa korkeakoulussa. Jos jonkun ylimielisen opettajan kurssille ei halua, vaihtoehtoja voi hyvinkin löytyä.
Kokonaisuus on siis aika koominen: AMK-opiskelijoita vähätellään, heidän valmistumisellaan vinoillaan ja AMK:n opetuksen tasoa haukutaan, mutta samaan aikaan itse ollaan siellä opettajana ja nostetaan palkkaa. Opiskelijoiden haukkuminen anonyymipalstalla ja oman opettajuuden käyttäminen jonkinlaisena auktoriteettikorttina ei ole ihan niin vakuuttava yhdistelmä kuin ehkä kuvittelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli vähän paradoksaalisesti sama maisteri voi tietyissä tilanteissa opettaa omaa tieteenalaansa yliopistossa ilman 60 op:n pedagogisia opintoja, mutta ei olisi muodollisesti kelpoinen opettamaan samaa oppiainetta lukiossa tai AMK:ssa. Lukion aineenopettajalta nimittäin vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja opetettavan aineen opintojen lisäksi 60 op opettajan pedagogisia opintoja. 😄
AMK on korkeakoulu siinä missä yliopistokin, mutta näistä kahdesta yliopiston opetus ulottuu ainoana myös maisteri-tason jälkeisiin tutkintoihin ja pätevyyksiin (lisensiaatti, tohtori, dosentti, professori). Professori on korkein opetustoimi. Hieman yksinkertaistaen opettaja, joka kouluttaa sekä seuraajansa, että yliopistonlehtorit ja AMK:n yliopettajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli vähän paradoksaalisesti sama maisteri voi tietyissä tilanteissa opettaa omaa tieteenalaansa yliopistossa ilman 60 op:n pedagogisia opintoja, mutta ei olisi muodollisesti kelpoinen opettamaan samaa oppiainetta lukiossa tai AMK:ssa. Lukion aineenopettajalta nimittäin vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja opetettavan aineen opintojen lisäksi 60 op opettajan pedagogisia opintoja. 😄
Nykyään maisterit opettamassa yliopistokursseja ovat lähes poikkeuksessa eläkeikää lähestyvää vanhempaa kaartia. Kaikki nuorempi opetushenkilökunta alkaa olla tohtoreita. Maisteri on yliopistomaailmassa opiskelija, ei "oikeaa" henkilökuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ihan faktantarkistuksena vauvalaisille. kyllä, tradenomi voi toimia pankinjohtajana. OP:n omista asiakirjoista löytyy esimerkkejä ainakin Länsi-Uudenmaan Osuuspankista sekä Kymenlaakson Osuuspankista, joissa pankinjohtajana on toiminut tradenomitaustainen henkilö. Eli pankkien johtotehtävät eivät todellakaan ole mikään ekonomien yksityisalue. 😅
Lemonsoft Oyj: tradenomitaustainen henkilö on toiminut talous- ja henkilöstöjohtajana, ja toinen tradenomi toimii teknologiajohtajana.Puuilo Oyj: tietohallintojohtajalla ja myyntijohtajalla on tradenomitutkinto.
Titanium: tradenomi toimii kehitysjohtajana ja Titanium Rahastoyhtiön toimitusjohtajana.
Aallon Group: tradenomitaustaisia johtoryhmäläisiä toimii liiketoiminnan kehitysjohtajana ja liiketoimintajohtajana; taustalta löytyy myös toimitusjohtajuuksia.
Turva: myynnin ja markkinoinnin johtaja on liiketalouden tradenomi.
Witted Megacorp Oyj: tradenomi nimitettiin vuonna 2026 talousjohtajaksi (CFO), ja hän on johtoryhmän jäsen.
Turun kaupunki: talousjohtajan koulutus on tradenomi (YAMK).
Valio: henkilöstöstä vastaavan johtajan koulutus on tradenomi (YAMK), ja hän kuuluu Valion johtoryhmään.
Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja on koulutukseltaan tradenomi (YAMK). Aiemmin hän on ollut Helsingin talousarviojohtaja ja Espoon taloussuunnittelujohtaja.
Aku Autio on koulutukseltaan tradenomi (AMK). Yle kertoo suoraan, että Jämijärven kunnanvaltuusto valitsi vuonna 2023 ”tradenomi Aku Aution” kunnanjohtajaksi.
Siinä teille titteleillä elvistelijät!!Oliko tämä joku uutinen? Tietysti voi toimia.
No AMK:ta huippukorkeakoulutuksena pitävä jankkapelle nyt tietysti sopertelee mitä sattuu. Ei kenenkään normaaliin (työ)elämään kontaktissa olevan aikuisen mielestä ole mitään erikoista siinä, että eritoten yksityisessä yrityksessä johtajaksi palkataan sellainen joka sattuu oelmaan osaava ja sopiva, olipa paperit mistä tahansa tai ei lainkaan. Yrityksenhän voi perustaa itsekin kansakoulupohjalta ja nimittää istensä niin moneen johtajapestiin kuin tykkää. Julkisissa viroissa on muodollisia pätevyysvaatimuksia, mutta nekin yleensä aika laveita, esim. "soveltuva korkeakoulututkinto" eli siis eivät juuri suodata kuin pahimmat koulupudokkaat. Lähinnä vain sitten akateemisiin ja koulutusalan virkoihin ja johtotehtäviin vaaditaan muodollisesti akateemisia korkeita tutkintoja kuten tohtori tai yliopistotutkinto.
Anna mun kaikki kestää!!! Kun näitä kerran pyydettiin etsimään, niin löytyihän niitä. Ja siis ihan oikeasti tehtäviin valittuja, ei mitään ”AMK:n käynyt haki joskus johtajan paikkaa” -esimerkkejä. 😄 Nämä voi myös tarkistaa kuntien ja kaupunkien omista päätöksistä.
Lappajärvellä kunnanjohtajaksi valittiin insinööri AMK. Vastassa oli maistereita, diplomi-insinöörejä ja jopa lisensiaatti. Loppuäänestys meni AMK-insinöörille 16–2–1. Siis ihan AMK, ei edes YAMK. 😂
Torniossa tekniseksi johtajaksi valittiin insinööri YAMK 28 hakijan joukosta. Teuvalla ja Joutsassa teknisen johtajan hommaan on myös valittu insinööri YAMK.
Ylivieska on ehkä paras: tekniseksi johtajaksi valittiin insinööri YAMK ja varalle jäi diplomi-insinööri. Äänestys 5–3 YAMK-insinöörille. Samalla elinvoimajohtajaksi valittiin tradenomi YAMK. Molemmat johtoryhmätason hommia.
Eli kun niitä esimerkkejä haluttiin, niin tässä niitä nyt on. Ja nämäkin on vain muutama, en ajatellut käyttää loppuvuotta Suomen jokaisen kunnan johtajien tutkintotodistusten metsästämiseen. 😂
Oikeassa työelämässä kun saatetaan katsoa tutkinnon lisäksi sellaisia pikkujuttuja kuin osaaminen, kokemus ja soveltuvuus. Kaikkein huvittavinta on, että nämä AMK- ja YAMK-johtajat menee huomenna taas ihan pokkana johtoryhmän kokoukseen tietämättä, että keskustelupalstalla on päätetty ettei heidän pitäisi olla siellä.
Ja jos epäilyttää, niin Lappajärven, Tornion ja Ylivieskan omista päätöksistä vaan tarkistamaan. Ymmärrän toki, jos yliopistolainen ei enää jaksa niitä lukea. Onhan siellä yliopistossa joutunut lukemaan muutenkin niin paljon. Me AMK-ihmiset voidaan hoitaa tämä käytännön osuus ja lukea ne päätökset valmiiksi.
Älä unohda Jämijärveä ja Haluaa. Kaikki erityisen merkittäviä Suomen kuntakartalla.
Suomalaisten suuryrityksen johtoportaissa pääedustus on kuitenkin diplomi-insinööreillä, kauppatieteilijöillä ja juristeilla.
Höpöhöpö. 😂 Nyt kun AMK- ja YAMK-taustaisia johtajia löytyikin ihan oikeista johtajan viroista, piti äkkiä keksiä uusi selitys: ”mutta suuryrityksissä on enemmän DI:itä, kauppatieteilijöitä ja juristeja”. No vau, mikä löytö. Aplodit sulle!!!!!!!!!
Kukaan ei ole väittänyt, että AMK-taustaiset olisivat enemmistö Suomen suuryritysten johdossa. Väite oli, ettei AMK-taustalla muka päästä korkeisiin johtotehtäviin. Ja kun siitä tuodaan esimerkkejä pöytään, vastaus onkin käytännössä: ”joo mutta niitä toisia on enemmän”. 🤣🙈
Tällä logiikalla jos huoneessa on seitsemän brunettia ja kolme blondia, niin blondeja ei ilmeisesti ole olemassa. 😂
Alkaa vähän näyttää siltä, ettei tässä enää yritetä todistaa alkuperäistä väitettä oikeaksivaan keksiä aina uusi syy sille, miksi vastaesimerkkejä ei tarvitsisi laskea.
https://www.verkkouutiset.fi/a/te-nailla-tutkinnoilla-suomalaisia-suury…
Voit myös pyytää AI:ltä yhteenvedon.
Pörssiyhtiöiden johtoportaissa jylläävät DI:t, KTM:t ja oikeustieteilijät.
AMKin käyneet pätevät Halsuan, Lappajärven ja Kyrvätperän johdossa.
Haluaisin nähdä moniko ylipäätään pärjää pienen kunnan kunnanjohtajana, oli koulutustausta mikä tahansa. Tehtävänkuva on todella laaja ja resurssit niukat.
Henkilökohtaisesti koen niin, että koulutuksessa on aiemmin epäonnistuttu pahasti, mikäli opiskelijan käytävä vielä yliopistokoulutus päälle kyetäkseen analyyttiseen ajatteluun. Mikäli valmiuksia analyyttiseen ajatteluun ei opiskelijalla ole, ei yliopisto pysty niitä ihmiselle tyhjästä taikomaan.
Ketju muistuttaa siitä, miksi työelämässä on niin ankeaa. Korkeakoulutetut ihmiset tappelevat hiekkalaatikolla siitä onko kaikkien osaaminen arvokasta vai ei. Valitettavasti se ei jää vain tänne, vaan heijastuu myös työelämässä ikävänä kyräilynä ja syrjintänä.
Toivoisin todella, että yliopistokoulutetut eivät niin paljon pelkäisi menettävänsä työtään amk-koulutetuille, että siksi alkavat kiusata. Työelämässä on epävarmuutta, mutta ei se oma olo sillä parane, että kiusaa ja väheksyy muita.
Koko keskustelu on naurettavaa juupas-eipäs tasoista vänkäämistä. Oma näkökanta on se, että tähän maahan mahtuu niin AMK:it, kuin yliopistotkin. Tällainen piikittely puolin ja toisin ei hyödytä ketään.
Vierailija kirjoitti:
Koko keskustelu on naurettavaa juupas-eipäs tasoista vänkäämistä. Oma näkökanta on se, että tähän maahan mahtuu niin AMK:it, kuin yliopistotkin. Tällainen piikittely puolin ja toisin ei hyödytä ketään.
Ei hyödytä, mutta asetelma ei ole tasapuolinen silloin kun toisten osaamisen arvo yritetään kokonaan kumota. Ammattikorkeakoulun käyneet eivät pahemmin väittele siitä onko yliopisto korkeakoulu vai ei, vaan sen status tunnistetaan. Samaa toivoisi myös ammattikorkeakoulun kohdalla.
Molemmat ovat korkeakouluja. AMK:sta tulee pääasiassa tilastokeskuksen tason 6 tutkintoja ja tiedeyliopistoista tason 7 tutkintoja. Molemmissa voi tehdä jatkotutkinto, jotka ovat tasolla 7 AMK:ssa ja tasolla 8 tiedeyliopistoissa.
On selvä tasoero tutkinnoissa, vaikka molemmat korkeakouluja. Jossain töissä tarvitaan tai haetaan tason 6 tutkinnon omaavia, jossain 7 ja jossain 8.
Meillä on töissä ehkä 20-30 tason 6 työntekijää, 400 tason 7 työntekijää ja 300 tason 8 työntekijää, eikä olla mikään yliopisto tai ylipäätään koulutusta tuottava laitos. Lisäksi iso liuta tätä alempia, ihan kaikkiin tehtäviin kun ei korkeakoulututkintoa tarvita. Samalla tuo tarkoittaa, että AMK-taustaisia on noin 20 kpl (koska tason 6 henkilöissä on muutamia joilta puuttuu gradu tiedeyliopiston päättötutkinnosta). Jokaiseen tehtävään on valittu sopiva henkilö, ei ole rahaa palkata liian päteviä eikä pätemättömiäkään.
Millä sijalla on parhaiten ränkätty AMK? Sehän on korkekoul halusimme tai emme