Poikien äidit

mutta en osaa sanoa mitä ajattelisin jos sellanen tilanne tulisi eteen.

eihän toista voi aborttiin pakottaa, puhuisin poikani kanssa, kuuntelisin hänen tuntojaan ja koittaisin tukea, mutta kyllä vituttaisi sen puolesta tulevat elarit.



en usko että hänelle ainakaan ehkäisystä tarvitsee tuon jälkeen enää saarnata.

Eli poika ottakoon vastuun ja olkoon isä lapselleen.

Nyt olisi pojan äidin viimeinki opetettava jälkikasvuaan kantamaan vastuuta. En tarkoita mitään " aletaan leikkiä kotia" perheen perustamista sen tytön kanssa, vaan kuinka hän voisi olla mahdollisimman hyvä isä lapselleen. Vaatii paljon isovanhemmilta, mutta veikkaan kaikkien ajattelevan tästä positiivisesti viimeistään 10 vuoden kuluttua, kun ei tarvitse itkeä: " jos olisin saanut olla osana lapseni elämää" . Mun muutamalla tutulla on nyt n. 10 vuotiaita lapsia, jotka syntyivät teinien yhdenillanjutuista ja isät liukenivat. Nyt siitä kärsivät niin isät kuin lapset.

niinkuin nytkin, en usko kuitenkaan, että lapsellani on kiire saada pesää, ei ollut vanhemmilaankaan, urheiluun meni nuoruusvuodet, kuten myös hänellä tuntuu menevän.



Jos vahinko kuitenkin kävisi, tukisin, mutta tekisin selväkis, että en ala äitihahmoksi vaan hoidan lapsenlasta JOS se sopii aikatauluihini.

Yrittäisin olla mahdollisimman paljon tukena. Ensimmäisenä ottaisin yhteyttä tytön vanhempiin avatakseni keskutelun parin tulevaisuudesta ja vauvasta.

Vastuu on molemmilla, mutta vaikka alkuraskaudessa tyttö haluaa pitää lapsen, se ei tarkoita sitä, että hänestä oikeasti tulee hyvääiti. Ja sitten on vielä lisätaakkana ap:n mainitsema ala-ikäisyys, huono toimeentulo, kouluttamattomuus jne.



Eli siis kaikki täysi-ikäiset, koulunsa loppuun käyneetkään eivät ole aina täydellisiä äitejä, mutta em. mainitut seikat MINUN MIELESTÄNI todennäköisesti lisäävät huonon vanhemmuuden todennäköisyyttä.