Lue keskustelun säännöt.
IL: Sara ei käy enää töissä: Ei pysty
30.08.2026 |
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/7421975f-90f7-487d-968b-7f1c19b1a67b
"Ei pysty
Espoolainen Sara Sytelä sinnitteli työelämässä aikansa. Nyt hän on pitkällä sairauslomalla, johon on erityinen syy. Ulkopuolisten ihmisten on vaikea ymmärtää hänen tilannettaan."
"Viime talvena lopullinen seinä tuli vastaan. Työhön oli palattu ja sieltä jääty pois lukuisia kertoja.
Nyt Sara Sytelä tietää yhden asian varmasti: hän ei voi enää palata töihinsä, koska ei yksinkertaisesti jaksa tehdä töitä.
Osasairauspäivärahaa on kokeiltu. Toivoa on herännyt ja sitten petytty ankarasti. Nyt meneillään on pitkä sairausloma."
No eipä tuosta syy vielä selviä.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisti, trans ja ADHD. Koko värisuora kasassa.
Autisminkirjo harvoin tulee yhdellä oireella vaan yleensä sateenvarjo dg alle mahtuu useampikin oireisto. Autistiset henkilöt kokevat useammin olevansa ns ei mitään sukupuolta, tai sitten naiset kokevat olevansa miehiä koska eivät löydä naiseudesta itseään.
Kys hlö ei pysty selittämään tarkemmin miksi ei jaksa, koska se on mahdotonta selittää.
Eivät löydä, tai ovat oikeasti hyvin androgyynisiä. Minulla on pitkät hiukset ja tykkään laittautua, mutta esimerkiksi anonyymeissä nettikeskusteluissa olen tullut aina tulkituksi mieheksi. Kautta aikain. Sisäisesti en tunne olevani nainen enkä mies, ja seksuaalisesti nykyisin lähinnä aseksuaali. En edes tiedä miltä naiseuden tai miehuuden pitäisi tuntua.
Katsos, naiseus tai mieheys ei tunnu yhtään miltään. Pieleen menette jo siinä, että odotatte sukupuolen olevan joku tunne. Ei ole, se on ihan vaan biologinen fakta joka liittyy lisääntymiselimiin. Ei tunteisii .
Minusta kyllä tuntuu. Kummallista, ettei sulla ole sukupuoli-identiteettiä.
Mä oon kohta 50 eikä mulla ole tuollaista tunnetta ollut ikinä. Ei tosin ollut epäselvyyksiäkään sen suhteen. Olen jo pienenä tiennyt olevani tyttö, josta tulee nainen.
Häh, ensin väität, ettet tunne olevasi mitään sukupuolta, ja heti seuraavaksi sanot aina tienneesi olevasi tyttö/nainen? Sitähän se sukupuoli-identiteetti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sara on käynyt 60(!) kauneusleikkauksessa mutta silti heti ensivilkaisulla katsoin että onpas maskuliiniset kasvot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisti, trans ja ADHD. Koko värisuora kasassa.
Autisminkirjo harvoin tulee yhdellä oireella vaan yleensä sateenvarjo dg alle mahtuu useampikin oireisto. Autistiset henkilöt kokevat useammin olevansa ns ei mitään sukupuolta, tai sitten naiset kokevat olevansa miehiä koska eivät löydä naiseudesta itseään.
Kys hlö ei pysty selittämään tarkemmin miksi ei jaksa, koska se on mahdotonta selittää.
Eivät löydä, tai ovat oikeasti hyvin androgyynisiä. Minulla on pitkät hiukset ja tykkään laittautua, mutta esimerkiksi anonyymeissä nettikeskusteluissa olen tullut aina tulkituksi mieheksi. Kautta aikain. Sisäisesti en tunne olevani nainen enkä mies, ja seksuaalisesti nykyisin lähinnä aseksuaali. En edes tiedä miltä naiseuden tai miehuuden pitäisi tuntua.
Katsos, naiseus tai mieheys ei tunnu yhtään miltään. Pieleen menette jo siinä, että odotatte sukupuolen olevan joku tunne. Ei ole, se on ihan vaan biologinen fakta joka liittyy lisääntymiselimiin. Ei tunteisii .
Minusta kyllä tuntuu. Kummallista, ettei sulla ole sukupuoli-identiteettiä.
Mä oon kohta 50 eikä mulla ole tuollaista tunnetta ollut ikinä. Ei tosin ollut epäselvyyksiäkään sen suhteen. Olen jo pienenä tiennyt olevani tyttö, josta tulee nainen.
Häh, ensin väität, ettet tunne olevasi mitään sukupuolta, ja heti seuraavaksi sanot aina tienneesi olevasi tyttö/nainen? Sitähän se sukupuoli-identiteetti on.
Eihän sen tarvitse olla mikään sisäinen tunne vaan opittu. Samaan tapaan kuin hyväksyt paljon muutakin sulle kerrottua.
Vierailija kirjoitti:
Kukan ei tiedä näistä kaavoista ja säännöistä mitä autismipuhe vilisee. Varsinkin erikoista nykyisenä liberaaliuden aikana jossa ainakin mun työpaikalla teroitetaan erilaisuuden sietoa ja moninaisuuden ylistystä. No ehkä tuo on yksi sääntö joka palvelee juuri "autistien" erityisyydentarvetta.
Samaa vähän mietin itsekin. "Säännöillä" autistit pääsevät näyttämään ympäristöön erilaisuutensa, ja välttävät henkisen työn ja kehityksen teolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku ei jaksa tehdä töitä, mutta jaksaa tehdä kaikkea kivaa, niin mikä on dignoosi? Tuskin ainakaan masennus.
Työvtutus, mistä seuraa työhaluttomuuseläke.
Mulla on kans paperit vetämässä.
Meinaat että pystyt laskemaan loppuelämäsi töistä lintsaamisen varaan? Onnea optimismillesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te joilla on joku sukupuolitunne niin miten se arjessa ilmenee? Itse en mitään sellaista tunne, olen vain minä. Oikeastaan ammattikin määrittää enemmän minua kuin sukupuoli.
Mennyt 200000 kauneusleikkauksiin.. Olis kannattanut ehkä sijoittaa muualle tuo raha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisti, trans ja ADHD. Koko värisuora kasassa.
Autisminkirjo harvoin tulee yhdellä oireella vaan yleensä sateenvarjo dg alle mahtuu useampikin oireisto. Autistiset henkilöt kokevat useammin olevansa ns ei mitään sukupuolta, tai sitten naiset kokevat olevansa miehiä koska eivät löydä naiseudesta itseään.
Kys hlö ei pysty selittämään tarkemmin miksi ei jaksa, koska se on mahdotonta selittää.
Eivät löydä, tai ovat oikeasti hyvin androgyynisiä. Minulla on pitkät hiukset ja tykkään laittautua, mutta esimerkiksi anonyymeissä nettikeskusteluissa olen tullut aina tulkituksi mieheksi. Kautta aikain. Sisäisesti en tunne olevani nainen enkä mies, ja seksuaalisesti nykyisin lähinnä aseksuaali. En edes tiedä miltä naiseuden tai miehuuden pitäisi tuntua.
Katsos, naiseus tai mieheys ei tunnu yhtään miltään. Pieleen menette jo siinä, että odotatte sukupuolen olevan joku tunne. Ei ole, se on ihan vaan biologinen fakta joka liittyy lisääntymiselimiin. Ei tunteisii .
Minusta kyllä tuntuu. Kummallista, ettei sulla ole sukupuoli-identiteettiä.
Mä oon kohta 50 eikä mulla ole tuollaista tunnetta ollut ikinä. Ei tosin ollut epäselvyyksiäkään sen suhteen. Olen jo pienenä tiennyt olevani tyttö, josta tulee nainen.
Häh, ensin väität, ettet tunne olevasi mitään sukupuolta, ja heti seuraavaksi sanot aina tienneesi olevasi tyttö/nainen? Sitähän se sukupuoli-identiteetti on.
Kun katson peiliin näen kumpaa sukupuolta olen. Siihen ei tunteet tai tuntemukset liity mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisti, trans ja ADHD. Koko värisuora kasassa.
Autisminkirjo harvoin tulee yhdellä oireella vaan yleensä sateenvarjo dg alle mahtuu useampikin oireisto. Autistiset henkilöt kokevat useammin olevansa ns ei mitään sukupuolta, tai sitten naiset kokevat olevansa miehiä koska eivät löydä naiseudesta itseään.
Kys hlö ei pysty selittämään tarkemmin miksi ei jaksa, koska se on mahdotonta selittää.
Autisti uupuu, koska ei kestä ääniä, valoja, hajuja ja ihmisjoukkoja sekä joutuu koko ajan esittämään neurotyypillistä ihmistä., vaikka sosiaalisen elämän säännöt ovat hänelle vaikeita ymmärtää.
Ja kun sosiaalisen elämän säännöt ovat vaikeita ymmärtää tämä antaa vapaapassin käyttäytyä miten hyvänsä seuraamuksitta?
Ei anna vapaapassia. Mutta seuraamuksilla ei yleensä pysty lisäämään ymmärrystä sellaiseen asiaan, jota ei vaan ymmärrä. Sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen kun ei riitä se, että ei tee uudestaan sitä nimenomaista asiaa, josta tulee seuraamuksia, vaan pitäisi pystyä "haistamaan", mitä kenellekin voi sanoa missäkin tilanteessa. Ei ole olemassa mitään kiellettyjen lauseiden ja toivottavien lauseiden listoja, jotka voisi opetella ulkoa, eikä looginen päättelykään auta, koska nämä asiat eivät juuri noudata mitään logiikkaa. Lisäksi jokainen ihminen on yksilö, ja se mistä yksi tykkää voikin suututtaa toisen pahasti. Jos tällainen "sosiaalinen pelisilmä" syystä tai toisesta puuttuu, ei se rangaistuksilla kasva yhtään sen enempää kuin halvaantunut ala kävelemään rangaistuksia jakamalla - mutta molemmat voivat aiheuttaa sen, että tiettyihin työtehtäviin ei kertakaikkiaan sovellu.
Milloin ihmiset ymmärtäisivät, että sosiaalisella elämällä ei ole mitään sääntöjä.
Höpöhöpö. Tietenkin on vaikka kuinka paljon sosiaalisia sääntöjä, ja vielä enemmän kirjoittamattomia sosiaalisia sääntöjä (jälkimmäiset on niitä autisteille hankalia, usein).
Kun vähänkin aikaa kiertelet ihmisten parissa, niin huomaat, että usea ei toimi minkään kaavan mukaan, toimivat eri tavalla eri tunnetiloissa yms., variaatioita on lukemattomia. "Säännöt" on vain kätevä tekosyy olla tekemättä henkistä työtä kasvaakseen sellaisrksi ihmiseksi kuin on.
Niin, sehän se ongelma autistille onkin, että ne ei toimi minkään kaavan mukaan, vaan pitäisi vaan automaattisesti tietää, millaiset säännöt missäkin tilanteessa sattuu olemaan.
Huokaus, taidat itse olla autisti, kun tartut "sääntöihin", joita et edes itse pysty mainitsemaan.
Tietenkin olen autisti. Ei säännöillä tarkoiteta tässä yhteydessä jotain virallisia, määriteltyjä sääntöjä - sellaisethan olisi autisteille helppoja. Vaan tarkoitetaan nimenomaan sitä, että sosiaalisessa kanssakäymisessä on lukemattomia kirjoittamattomia "sääntöjä", jotka vaihtelevat tilanteen, ympäristön, läsnäolevien ihmisten aseman jne. mukaan.
Sitten kun autistina käyttäydyt jotenkin väärin, niin kyllähän sitä paheksutaan. Sitten jos yrität selvittää, että mitä olet tehnyt väärin, niin se vastaus on yleensä jotain "älä nyt viitsi esittää typerää", "Kyllä sinun pitäisi tietää", "tiedät kyllä itsekin" tms.
No ihan pikku vinkkinä, jokainen ihminen kommunikoi omalla tavallaan ilman mitään yleispätevää ohjetta. Loukkaantumiset ja väärinymmärrykset on ihmissuhteissa luonnollisia, mutta olet nyt eksternalisoinut sen "sääntöihin" ymmärtämättä, että m.ulkkujakin ihmisiä on.
Anteeksi, mutta kuvitteletko sä nyt, että mä olen itse keksinyt sosiaalisten sääntöjen konseptin? Etkö ole perillä tällaisen käsitteen olemassaolosta?
En yleensä viitsi käyttää näitä AI-koosteita, mutta en nyt jaksa kaivaa erikseen noita lähteitä, niin tässä:
Sosiaaliset säännöt eli sosiaaliset normit ovat kirjoittamattomia ohjeita ja odotuksia siitä, miten ihmisten kuuluu käyttäytyä ja elää yhdessä. [1, 2]
Mitä sosiaaliset säännöt ovat?
Kirjoittamattomia lakeja: Sosiaaliset normit eivät useinkaan lue missään laissa, vaan ne opitaan tarkkailemalla muita ihmisiä ja ympäristöä. [1, 2]
Tilannesidonnaisia: Säännöt vaihtuvat sen mukaan, missä olet ja kenen kanssa toimit. Esimerkiksi juhlissa ja kirjastossa on aivan eri tavat toimia.
Ryhmään kuulumisen tuki: Normien noudattaminen auttaa tulemaan toimeen muiden kanssa ja vahvistaa omaa paikkaa porukassa. [1]
Esimerkkejä arjen säännöistä
Vuorottelu ja kuuntelu: Toisen antaminen puhua loppuun ja oman vuoron odottaminen keskustelussa.
Tervehtiminen: Tuttujen tai tuntemattomien huomioiminen vaikkapa sanomalla "moi" tai nyökkäämällä.
Henkilökohtainen tila: Sopivan etäisyyden pitäminen toiseen ihmiseen puhuessa. [1]
Ja autismin kirjon diagnostiikkaan kuuluu juurikin vaikeudet näiden sosiaalisten sääntöjen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sukupuoli ole mikään tunne :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisti, trans ja ADHD. Koko värisuora kasassa.
Autisminkirjo harvoin tulee yhdellä oireella vaan yleensä sateenvarjo dg alle mahtuu useampikin oireisto. Autistiset henkilöt kokevat useammin olevansa ns ei mitään sukupuolta, tai sitten naiset kokevat olevansa miehiä koska eivät löydä naiseudesta itseään.
Kys hlö ei pysty selittämään tarkemmin miksi ei jaksa, koska se on mahdotonta selittää.
Eivät löydä, tai ovat oikeasti hyvin androgyynisiä. Minulla on pitkät hiukset ja tykkään laittautua, mutta esimerkiksi anonyymeissä nettikeskusteluissa olen tullut aina tulkituksi mieheksi. Kautta aikain. Sisäisesti en tunne olevani nainen enkä mies, ja seksuaalisesti nykyisin lähinnä aseksuaali. En edes tiedä miltä naiseuden tai miehuuden pitäisi tuntua.
Katsos, naiseus tai mieheys ei tunnu yhtään miltään. Pieleen menette jo siinä, että odotatte sukupuolen olevan joku tunne. Ei ole, se on ihan vaan biologinen fakta joka liittyy lisääntymiselimiin. Ei tunteisii .
Minusta kyllä tuntuu. Kummallista, ettei sulla ole sukupuoli-identiteettiä.
Mä oon kohta 50 eikä mulla ole tuollaista tunnetta ollut ikinä. Ei tosin ollut epäselvyyksiäkään sen suhteen. Olen jo pienenä tiennyt olevani tyttö, josta tulee nainen.
Häh, ensin väität, ettet tunne olevasi mitään sukupuolta, ja heti seuraavaksi sanot aina tienneesi olevasi tyttö/nainen? Sitähän se sukupuoli-identiteetti on.
Kun katson peiliin näen kumpaa sukupuolta olen. Siihen ei tunteet tai tuntemukset liity mitenkään.
Eli sulle olis ihan yhdentekevää, kumpaa sukupuolta olet? Että jos nyt silmänräpäyksessä muuttuisitkin mieheksi, niin sulla ei olis mitään ongelmaa asian kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos joku ei jaksa tehdä töitä, mutta jaksaa tehdä kaikkea kivaa, niin mikä on dignoosi? Tuskin ainakaan masennus.
Joku taisi jo ekalla sivulla antaa diagnoosiksi "laiska".
Vierailija kirjoitti:
Kukan ei tiedä näistä kaavoista ja säännöistä mitä autismipuhe vilisee. Varsinkin erikoista nykyisenä liberaaliuden aikana jossa ainakin mun työpaikalla teroitetaan erilaisuuden sietoa ja moninaisuuden ylistystä. No ehkä tuo on yksi sääntö joka palvelee juuri "autistien" erityisyydentarvetta.
Ei ole kyse tästä lainkaan.
Itse sain kauhisteluja osakseni muilta työntekijöiltä, kun puhuin yrityksen omistajalle kuin omalle kaverilleni ja suoraan sellainen resting bitch face-ilmeellä. Minulle se oli ihan tavallista käyttäytymistä, että jaan työn epäkohdat siinä hississä omistajalle. Normaali ihminen ei olisi toiminut samoin, jos vaikkapa Nalle Wahlroos olisi pomo ja samassa hississä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisti, trans ja ADHD. Koko värisuora kasassa.
Autisminkirjo harvoin tulee yhdellä oireella vaan yleensä sateenvarjo dg alle mahtuu useampikin oireisto. Autistiset henkilöt kokevat useammin olevansa ns ei mitään sukupuolta, tai sitten naiset kokevat olevansa miehiä koska eivät löydä naiseudesta itseään.
Kys hlö ei pysty selittämään tarkemmin miksi ei jaksa, koska se on mahdotonta selittää.
Autisti uupuu, koska ei kestä ääniä, valoja, hajuja ja ihmisjoukkoja sekä joutuu koko ajan esittämään neurotyypillistä ihmistä., vaikka sosiaalisen elämän säännöt ovat hänelle vaikeita ymmärtää.
Ja kun sosiaalisen elämän säännöt ovat vaikeita ymmärtää tämä antaa vapaapassin käyttäytyä miten hyvänsä seuraamuksitta?
Ei anna vapaapassia. Mutta seuraamuksilla ei yleensä pysty lisäämään ymmärrystä sellaiseen asiaan, jota ei vaan ymmärrä. Sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen kun ei riitä se, että ei tee uudestaan sitä nimenomaista asiaa, josta tulee seuraamuksia, vaan pitäisi pystyä "haistamaan", mitä kenellekin voi sanoa missäkin tilanteessa. Ei ole olemassa mitään kiellettyjen lauseiden ja toivottavien lauseiden listoja, jotka voisi opetella ulkoa, eikä looginen päättelykään auta, koska nämä asiat eivät juuri noudata mitään logiikkaa. Lisäksi jokainen ihminen on yksilö, ja se mistä yksi tykkää voikin suututtaa toisen pahasti. Jos tällainen "sosiaalinen pelisilmä" syystä tai toisesta puuttuu, ei se rangaistuksilla kasva yhtään sen enempää kuin halvaantunut ala kävelemään rangaistuksia jakamalla - mutta molemmat voivat aiheuttaa sen, että tiettyihin työtehtäviin ei kertakaikkiaan sovellu.
Milloin ihmiset ymmärtäisivät, että sosiaalisella elämällä ei ole mitään sääntöjä.
Höpöhöpö. Tietenkin on vaikka kuinka paljon sosiaalisia sääntöjä, ja vielä enemmän kirjoittamattomia sosiaalisia sääntöjä (jälkimmäiset on niitä autisteille hankalia, usein).
Kun vähänkin aikaa kiertelet ihmisten parissa, niin huomaat, että usea ei toimi minkään kaavan mukaan, toimivat eri tavalla eri tunnetiloissa yms., variaatioita on lukemattomia. "Säännöt" on vain kätevä tekosyy olla tekemättä henkistä työtä kasvaakseen sellaisrksi ihmiseksi kuin on.
Niin, sehän se ongelma autistille onkin, että ne ei toimi minkään kaavan mukaan, vaan pitäisi vaan automaattisesti tietää, millaiset säännöt missäkin tilanteessa sattuu olemaan.
Huokaus, taidat itse olla autisti, kun tartut "sääntöihin", joita et edes itse pysty mainitsemaan.
Tietenkin olen autisti. Ei säännöillä tarkoiteta tässä yhteydessä jotain virallisia, määriteltyjä sääntöjä - sellaisethan olisi autisteille helppoja. Vaan tarkoitetaan nimenomaan sitä, että sosiaalisessa kanssakäymisessä on lukemattomia kirjoittamattomia "sääntöjä", jotka vaihtelevat tilanteen, ympäristön, läsnäolevien ihmisten aseman jne. mukaan.
Sitten kun autistina käyttäydyt jotenkin väärin, niin kyllähän sitä paheksutaan. Sitten jos yrität selvittää, että mitä olet tehnyt väärin, niin se vastaus on yleensä jotain "älä nyt viitsi esittää typerää", "Kyllä sinun pitäisi tietää", "tiedät kyllä itsekin" tms.
No ihan pikku vinkkinä, jokainen ihminen kommunikoi omalla tavallaan ilman mitään yleispätevää ohjetta. Loukkaantumiset ja väärinymmärrykset on ihmissuhteissa luonnollisia, mutta olet nyt eksternalisoinut sen "sääntöihin" ymmärtämättä, että m.ulkkujakin ihmisiä on.
Anteeksi, mutta kuvitteletko sä nyt, että mä olen itse keksinyt sosiaalisten sääntöjen konseptin? Etkö ole perillä tällaisen käsitteen olemassaolosta?
En yleensä viitsi käyttää näitä AI-koosteita, mutta en nyt jaksa kaivaa erikseen noita lähteitä, niin tässä:
Sosiaaliset säännöt eli sosiaaliset normit ovat kirjoittamattomia ohjeita ja odotuksia siitä, miten ihmisten kuuluu käyttäytyä ja elää yhdessä. [1, 2]
Mitä sosiaaliset säännöt ovat?
Kirjoittamattomia lakeja: Sosiaaliset normit eivät useinkaan lue missään laissa, vaan ne opitaan tarkkailemalla muita ihmisiä ja ympäristöä. [1, 2]
Tilannesidonnaisia: Säännöt vaihtuvat sen mukaan, missä olet ja kenen kanssa toimit. Esimerkiksi juhlissa ja kirjastossa on aivan eri tavat toimia.
Ryhmään kuulumisen tuki: Normien noudattaminen auttaa tulemaan toimeen muiden kanssa ja vahvistaa omaa paikkaa porukassa. [1]
Esimerkkejä arjen säännöistä
Vuorottelu ja kuuntelu: Toisen antaminen puhua loppuun ja oman vuoron odottaminen keskustelussa.
Tervehtiminen: Tuttujen tai tuntemattomien huomioiminen vaikkapa sanomalla "moi" tai nyökkäämällä.
Henkilökohtainen tila: Sopivan etäisyyden pitäminen toiseen ihmiseen puhuessa. [1]
Ja autismin kirjon diagnostiikkaan kuuluu juurikin vaikeudet näiden sosiaalisten sääntöjen kanssa.
Vihdoinkin annoit esimerkkejä, niin voidaan niitä käydä vähän läpi. Ensinäkin osa kuuntelee ja vuorottelee enemmän, osa puhuu suunapäänä, osa tervehtii toiset taas ei, riippuen myös mielentilasta ja pitääkö kyseisestä henkilöstä ja jokaisella on omansuuruinen sosiaalinen tila, toisilla pienenmpi ja toisilla suurempi, mikä voi välillä johtaa "rajaloukkauksiin". Sori nyt sun maailmankuvan hajoittamisesta, mutta unohda jo ne "säännöt" ja ala elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukan ei tiedä näistä kaavoista ja säännöistä mitä autismipuhe vilisee. Varsinkin erikoista nykyisenä liberaaliuden aikana jossa ainakin mun työpaikalla teroitetaan erilaisuuden sietoa ja moninaisuuden ylistystä. No ehkä tuo on yksi sääntö joka palvelee juuri "autistien" erityisyydentarvetta.
Samaa vähän mietin itsekin. "Säännöillä" autistit pääsevät näyttämään ympäristöön erilaisuutensa, ja välttävät henkisen työn ja kehityksen teolta.
Mistä ihmeestä tuollaisia ennakkoluuloja kehität?
Autismin kirjon diagnostisissa kriteereissä on sosiaalisten sääntöjen ymmärtämisen vaikeutta, ja sosiaaliset säännöt on täysin vakiintunut käsite, joka ei ole kenenkään autistin keksimä. Autistithan ei noissa asioissa pyri näyttämään erilaisuuttaan, vaan pyrkivät nimenomaan maskaamaan, esittämään samanlaista kuin muutkin.
Absurdi ajatus, että autistina onnistuisi välttämään henkisen työn ja kehityksen 😂. Erilaisuudestaan ja sopeutumattomuudestaan johtuen kun niitä nimenomaan joutuu läpikäymään paljon normaalia enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisti, trans ja ADHD. Koko värisuora kasassa.
Autisminkirjo harvoin tulee yhdellä oireella vaan yleensä sateenvarjo dg alle mahtuu useampikin oireisto. Autistiset henkilöt kokevat useammin olevansa ns ei mitään sukupuolta, tai sitten naiset kokevat olevansa miehiä koska eivät löydä naiseudesta itseään.
Kys hlö ei pysty selittämään tarkemmin miksi ei jaksa, koska se on mahdotonta selittää.
Eivät löydä, tai ovat oikeasti hyvin androgyynisiä. Minulla on pitkät hiukset ja tykkään laittautua, mutta esimerkiksi anonyymeissä nettikeskusteluissa olen tullut aina tulkituksi mieheksi. Kautta aikain. Sisäisesti en tunne olevani nainen enkä mies, ja seksuaalisesti nykyisin lähinnä aseksuaali. En edes tiedä miltä naiseuden tai miehuuden pitäisi tuntua.
Katsos, naiseus tai mieheys ei tunnu yhtään miltään. Pieleen menette jo siinä, että odotatte sukupuolen olevan joku tunne. Ei ole, se on ihan vaan biologinen fakta joka liittyy lisääntymiselimiin. Ei tunteisii .
Minusta kyllä tuntuu. Kummallista, ettei sulla ole sukupuoli-identiteettiä.
Mä oon kohta 50 eikä mulla ole tuollaista tunnetta ollut ikinä. Ei tosin ollut epäselvyyksiäkään sen suhteen. Olen jo pienenä tiennyt olevani tyttö, josta tulee nainen.
Häh, ensin väität, ettet tunne olevasi mitään sukupuolta, ja heti seuraavaksi sanot aina tienneesi olevasi tyttö/nainen? Sitähän se sukupuoli-identiteetti on.
Kun katson peiliin näen kumpaa sukupuolta olen. Siihen ei tunteet tai tuntemukset liity mitenkään.
Eli sulle olis ihan yhdentekevää, kumpaa sukupuolta olet? Että jos nyt silmänräpäyksessä muuttuisitkin mieheksi, niin sulla ei olis mitään ongelmaa asian kanssa?
Jos muuttuisin yht'äkkiä gepardiksi, alkaisin varmaan saalistamaan gaselleja.
Yhtä relevantti pohdinta tuo sinun kuvauksesi.
Itse en tarvitse toteamiseen edes peiliä. Riittää, kun kurkkaa pöksyihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilta näiltä "uupuneilta" jotka "eivät vaan pysty", pitäis kysyä, että onko se sitten reilua, että muiden pitää jaksaa pystyä heidän puolestaan. Se raha kun ei heille tule tyhjästä vaan muiden työpanoksesta. Että mitäs jos kaikki vaan larppais uupunutta ja ei vaan enää pystyis, niin kuka näille kermaperseille sitten elintason suo.
Ei, ei se kyllä ole yhtään reilua, että toiset jaksaa normaalia elämää ja itse ei.
Hyvin moni käy työssä uupuneena ja takki tyhjänä. Sitten ehkä helpottaa. Käyvät hammasta purren koska se on silti kaiken vaivan arvoista. Toki jos ei arvosta omaa tekemistään tietysti työstä tulee hwlvettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisti, trans ja ADHD. Koko värisuora kasassa.
Autisminkirjo harvoin tulee yhdellä oireella vaan yleensä sateenvarjo dg alle mahtuu useampikin oireisto. Autistiset henkilöt kokevat useammin olevansa ns ei mitään sukupuolta, tai sitten naiset kokevat olevansa miehiä koska eivät löydä naiseudesta itseään.
Kys hlö ei pysty selittämään tarkemmin miksi ei jaksa, koska se on mahdotonta selittää.
Autisti uupuu, koska ei kestä ääniä, valoja, hajuja ja ihmisjoukkoja sekä joutuu koko ajan esittämään neurotyypillistä ihmistä., vaikka sosiaalisen elämän säännöt ovat hänelle vaikeita ymmärtää.
Ja kun sosiaalisen elämän säännöt ovat vaikeita ymmärtää tämä antaa vapaapassin käyttäytyä miten hyvänsä seuraamuksitta?
Ei anna vapaapassia. Mutta seuraamuksilla ei yleensä pysty lisäämään ymmärrystä sellaiseen asiaan, jota ei vaan ymmärrä. Sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen kun ei riitä se, että ei tee uudestaan sitä nimenomaista asiaa, josta tulee seuraamuksia, vaan pitäisi pystyä "haistamaan", mitä kenellekin voi sanoa missäkin tilanteessa. Ei ole olemassa mitään kiellettyjen lauseiden ja toivottavien lauseiden listoja, jotka voisi opetella ulkoa, eikä looginen päättelykään auta, koska nämä asiat eivät juuri noudata mitään logiikkaa. Lisäksi jokainen ihminen on yksilö, ja se mistä yksi tykkää voikin suututtaa toisen pahasti. Jos tällainen "sosiaalinen pelisilmä" syystä tai toisesta puuttuu, ei se rangaistuksilla kasva yhtään sen enempää kuin halvaantunut ala kävelemään rangaistuksia jakamalla - mutta molemmat voivat aiheuttaa sen, että tiettyihin työtehtäviin ei kertakaikkiaan sovellu.
Milloin ihmiset ymmärtäisivät, että sosiaalisella elämällä ei ole mitään sääntöjä.
Höpöhöpö. Tietenkin on vaikka kuinka paljon sosiaalisia sääntöjä, ja vielä enemmän kirjoittamattomia sosiaalisia sääntöjä (jälkimmäiset on niitä autisteille hankalia, usein).
Kun vähänkin aikaa kiertelet ihmisten parissa, niin huomaat, että usea ei toimi minkään kaavan mukaan, toimivat eri tavalla eri tunnetiloissa yms., variaatioita on lukemattomia. "Säännöt" on vain kätevä tekosyy olla tekemättä henkistä työtä kasvaakseen sellaisrksi ihmiseksi kuin on.
Niin, sehän se ongelma autistille onkin, että ne ei toimi minkään kaavan mukaan, vaan pitäisi vaan automaattisesti tietää, millaiset säännöt missäkin tilanteessa sattuu olemaan.
Huokaus, taidat itse olla autisti, kun tartut "sääntöihin", joita et edes itse pysty mainitsemaan.
Tietenkin olen autisti. Ei säännöillä tarkoiteta tässä yhteydessä jotain virallisia, määriteltyjä sääntöjä - sellaisethan olisi autisteille helppoja. Vaan tarkoitetaan nimenomaan sitä, että sosiaalisessa kanssakäymisessä on lukemattomia kirjoittamattomia "sääntöjä", jotka vaihtelevat tilanteen, ympäristön, läsnäolevien ihmisten aseman jne. mukaan.
Sitten kun autistina käyttäydyt jotenkin väärin, niin kyllähän sitä paheksutaan. Sitten jos yrität selvittää, että mitä olet tehnyt väärin, niin se vastaus on yleensä jotain "älä nyt viitsi esittää typerää", "Kyllä sinun pitäisi tietää", "tiedät kyllä itsekin" tms.
No ihan pikku vinkkinä, jokainen ihminen kommunikoi omalla tavallaan ilman mitään yleispätevää ohjetta. Loukkaantumiset ja väärinymmärrykset on ihmissuhteissa luonnollisia, mutta olet nyt eksternalisoinut sen "sääntöihin" ymmärtämättä, että m.ulkkujakin ihmisiä on.
Anteeksi, mutta kuvitteletko sä nyt, että mä olen itse keksinyt sosiaalisten sääntöjen konseptin? Etkö ole perillä tällaisen käsitteen olemassaolosta?
En yleensä viitsi käyttää näitä AI-koosteita, mutta en nyt jaksa kaivaa erikseen noita lähteitä, niin tässä:
Sosiaaliset säännöt eli sosiaaliset normit ovat kirjoittamattomia ohjeita ja odotuksia siitä, miten ihmisten kuuluu käyttäytyä ja elää yhdessä. [1, 2]
Mitä sosiaaliset säännöt ovat?
Kirjoittamattomia lakeja: Sosiaaliset normit eivät useinkaan lue missään laissa, vaan ne opitaan tarkkailemalla muita ihmisiä ja ympäristöä. [1, 2]
Tilannesidonnaisia: Säännöt vaihtuvat sen mukaan, missä olet ja kenen kanssa toimit. Esimerkiksi juhlissa ja kirjastossa on aivan eri tavat toimia.
Ryhmään kuulumisen tuki: Normien noudattaminen auttaa tulemaan toimeen muiden kanssa ja vahvistaa omaa paikkaa porukassa. [1]
Esimerkkejä arjen säännöistä
Vuorottelu ja kuuntelu: Toisen antaminen puhua loppuun ja oman vuoron odottaminen keskustelussa.
Tervehtiminen: Tuttujen tai tuntemattomien huomioiminen vaikkapa sanomalla "moi" tai nyökkäämällä.
Henkilökohtainen tila: Sopivan etäisyyden pitäminen toiseen ihmiseen puhuessa. [1]
Ja autismin kirjon diagnostiikkaan kuuluu juurikin vaikeudet näiden sosiaalisten sääntöjen kanssa.
Vihdoinkin annoit esimerkkejä, niin voidaan niitä käydä vähän läpi. Ensinäkin osa kuuntelee ja vuorottelee enemmän, osa puhuu suunapäänä, osa tervehtii toiset taas ei, riippuen myös mielentilasta ja pitääkö kyseisestä henkilöstä ja jokaisella on omansuuruinen sosiaalinen tila, toisilla pienenmpi ja toisilla suurempi, mikä voi välillä johtaa "rajaloukkauksiin". Sori nyt sun maailmankuvan hajoittamisesta, mutta unohda jo ne "säännöt" ja ala elää.
Minä elän ihan joka päivä, kiitos vaan.
Millä pätevyydellä sä siis yrität tehdä tyhjäksi vakiintuneen, keskeisen sosiologisen käsitteen ja autismin kirjon diagnostiset kriteerit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukan ei tiedä näistä kaavoista ja säännöistä mitä autismipuhe vilisee. Varsinkin erikoista nykyisenä liberaaliuden aikana jossa ainakin mun työpaikalla teroitetaan erilaisuuden sietoa ja moninaisuuden ylistystä. No ehkä tuo on yksi sääntö joka palvelee juuri "autistien" erityisyydentarvetta.
Samaa vähän mietin itsekin. "Säännöillä" autistit pääsevät näyttämään ympäristöön erilaisuutensa, ja välttävät henkisen työn ja kehityksen teolta.
Mistä ihmeestä tuollaisia ennakkoluuloja kehität?
Autismin kirjon diagnostisissa kriteereissä on sosiaalisten sääntöjen ymmärtämisen vaikeutta, ja sosiaaliset säännöt on täysin vakiintunut käsite, joka ei ole kenenkään autistin keksimä. Autistithan ei noissa asioissa pyri näyttämään erilaisuuttaan, vaan pyrkivät nimenomaan maskaamaan, esittämään samanlaista kuin muutkin.
Absurdi ajatus, että autistina onnistuisi välttämään henkisen työn ja kehityksen 😂. Erilaisuudestaan ja sopeutumattomuudestaan johtuen kun niitä nimenomaan joutuu läpikäymään paljon normaalia enemmän.
Mitä ne sosiaaliset säännöt edelleen ovat? Voisiko näistä antaa esimerkkejä että mikä on monelle autistille vaikeaa niin ehkä sitten avautuisi?
Esim se että ei ole sanavalmis ekstrovertti ei ole autismia.
Kukan ei tiedä näistä kaavoista ja säännöistä mitä autismipuhe vilisee. Varsinkin erikoista nykyisenä liberaaliuden aikana jossa ainakin mun työpaikalla teroitetaan erilaisuuden sietoa ja moninaisuuden ylistystä. No ehkä tuo on yksi sääntö joka palvelee juuri "autistien" erityisyydentarvetta.