Miehen kaverittomuus

Vierailija kirjoitti:

Miten kaverittomuus tai kaverillisuus vaikuttaa yhtään mihinkään

Kaveriton todennäköisemmin ripustautuu toiseen ja alkaa mustasukkastelemaan kun toinen viettääkin välillä aikaa kavereidensa kanssa eikä jatkuvasti hänen.

Vierailija kirjoitti:

Haluaako nainen salaa panemaan miehen kavereiden kanssa? Sen takiako se on niin tärkeätä naisille?

On tietty naistyyppi, joka haluaa miehen olevan suosittu - eihän miestä voi muuten pitää tavoiteltuna saaliina. Sitten tätä tiettyä naistyyppiä edustavat naiset kierrättävät näitä miehiä keskenään. Ehkä he pitävät kiihottavana harrastaa seksiä tällaisten miesten kanssa.

Onx sil kuiteki fyggee? Ehkä vois vähä antaa ja ottaa? xxx ;-)

Itselläni on ollut kaksi pitkää suhdetta ja molemmissa miesten yhteinen tekijä kaverittomuus.

Heillä ei ole lapsuudenkaveria, ei kaveria koulu -tai lukioajalta. Molemmat saivat työn kautta jotain tuttuja nuoruudessa mutta nekin suhteet lopahtaneet. Kumpikaan miehistä ei ole löytänyt kaveria ystävieni miehistä. Nyt kun ikääkin jo on, niin kyllä oma elämäni olisi paljon tylsempää ja kapealaisempaa ilman kavereita. Teinit muuttavat kohta kotoa ja mieheni tekee vain töitä, hänellä ei ole mitään vapaa-ajan intohimoa esim. harrastusta. Hän ei ole koskaan käynyt jalis -tai jääkiekkomatsissa, veneilemässä, kalastamassa miesporukalla, matkustanut kaverien kanssa, leffassa, syömässä tai kahvilla kaverin kanssa vapaa-ajalla... Aika tyhjän päälle tällainen ihminen joutuu elämässään kun jää työttömäksi, parisuhde päättyy, lapset muuttaa kotoa pois tai kun hän jää eläkkeelle. 

Jos jonain päivänä minulla olisi vielä uusi parisuhde niin kyllä kaverittomuus on iso red flag. 

Jos mietin naispuolisia tuttujani niin kaverittomat ovat niitä jotka tekevän päivän töitä ja istuvat illan sohvalla - ei heidän kanssaan synny keskustelua kun elämänpiiri on kovin pieni.

Mieluummin ottaisin kaverittoman naisen kuin yltiösosiaalisen tapauksen joka raahaisia minua ties minne kissanristiäisiin.

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin mä ottaisin introvertin, joka hoitaa kanssani kotia ja perhettä ja minua ja suhdettamme kuin kuppilassa viihtyvän.

Tämä x 100.

Olin parisuhteessa, jossa mies oli ekstrovertti: oli lapsuudenkaverit, opiskelukaverit, työkaverit, bändikaverit, ja ennen kaikkea ne ryyppykaverit. Joka viikonloppu jouduin jännittämään tuleeko mies yöksi kotiin ja mitä satuja kertoilee menoistaan seuraavana päivänä.

Kaveriton mies voi olla myös itseriittoinen. Siis takertumaton. Tällöin ei pitäisi olla naisellekaan ongelma.