Miehen kaverittomuus

Olen ollut kaverittoman kanssa naimisissa 30 vuotta. Hyvin mennyt. Muistan että alkuaikoina hänellä oli yksi kaveri, mutta se jäi muuttojen vuoksi.

Kyllä hän käy työpaikan jutuissa, urheilukisoissa ym.

Minä olen sosiaalinen ja kavereita kyllä. 

Kunpa löytäisin jostain introvertin kaverittoman naisen, jonka paras kaveri voisin olla. 

-kaveriton sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi mulla pitäis olla kavereita ylipäätään? Nuorena niitä oli mutta ei kukaan meistä jäänyt siihen kaupunkiin asumaan ja aikusena ei ole ollut pienintäkään halua hommata kavereita.

Haluan seurustella ihmisen kanssa, jolla on ihmiselle normaalit sosiaaliset tarpeet. En yksinkertaisesti kaipaa jotain erakkoa. Miksi tällainen ihminen olisi miellyttävä seurustelukumppani? Miksi hän kaipaisi sosiaalisuutta parisuhteessakaan? 

Mitkä on "normaalit" sosiaaliset tarpeet? 

Se, että on ystävä tai ystäviä, tai edes joku kaveri jonka kanssa keskustella. Ylipäätään kyky käydä vastavuoroista keskustelua on normaalia. Tuppisuun kanssa olisi mahdotonta seurustella. Mistä ihmeestä keskustelutaidot tulisivat parisuhteeseen, jos ystäviä ei ole?

Miksi kaveriton ei osaisi keskustella? Monella menee työpäivät jatkuvaan keskusteluun työkavereiden kanssa mutta vapaalla ei ole kavereita eivätkä sellaisia edes kaipaa.

Miksi kaipaisi seurustelukumppaniakaan? Pelkkään seksiin ehkä? Tämän takia ei kiinnosta.

Kaveritonta elämänkumppania ei kannata ottaa. Hänellä on vakava ja pysyvä ongelma, jota puoliso ei pysty ratkomaan, vain hän itse. Ongelma tulee vaikuttamaan yhteiseen elämään. 

Ihmisellä on hyvä olla kavereita, mutta jos ei ole niin eniten varmaan ratkaisee se, että miten ison ongelman hän siitä itselleen tekee ja miten se mahdollisesti heijastuu toiseen? Jos asian kanssa ollaan puolin ja toisin sinut niin ei kai siitä tarvitse numeroa tehdä?

Ihan samalla tavalla suhde voi kärsiä siitä jos kumppanille suotu aika jää kaveritasolle tai kavereiden kanssa hölmöillään. Suhde on aina kompromisseja ja valintojen tekemistä, ei niitä voi mitenkään yksiuloittisesti yleistää

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin mä ottaisin introvertin, joka hoitaa kanssani kotia ja perhettä ja minua ja suhdettamme kuin kuppilassa viihtyvän.

Et sä puhu introvetistä. Sä halut peniksellisen kodinkoneen. Se hoitaa, sä keskityt itseesi. 

Kaverit on merkki siitä että on ainakin joidenkin mielestä hyvä tyyppi. Ei se tae ole mistään, mutta tosi varuillani olisin kaverittoman miehen kanssa ja vain odottaisin, milloin oikea syy kaverittomuuteen iskee päin näköä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joudut karsimaan omia menojasi kun kaveritonta miestäsi alkavat ne ärsyttää. Hän haluaa sinun pysyvän itseään viihdyttämässä.

Tämähän se. Sitä kotona olevaa tympii puolison meneminen jos itsellä ei ole mitään. Kohta mies mököttää kun nainen kulkee harrastuksissa.

Kaverittomalla miehellä ei siis voi olla myöskään harrastuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joudut karsimaan omia menojasi kun kaveritonta miestäsi alkavat ne ärsyttää. Hän haluaa sinun pysyvän itseään viihdyttämässä.

Tämähän se. Sitä kotona olevaa tympii puolison meneminen jos itsellä ei ole mitään. Kohta mies mököttää kun nainen kulkee harrastuksissa.

Kaverittomalla miehellä ei siis voi olla myöskään harrastuksia?

En mä jaksaisi katsella jotain Lada-Jussin kaltaista yksinäistä keräilijää. Joo, onhan Ladojen kerääminen harrastus, mutta ei kovin puoleensa vetävää. 

Mulla on kavereita, paljonkin. En vaan jaksa tapailla heitä. Riittää kun he ovat olemassa. Näin on mennyt viimeiset 20 vuotta.

mies

Viimeistään parisuhteessa se kaverittomuus kuitenkin tulee, kun nainen vaatii kaiken ajan ja huomion itselleen. 

Vierailija kirjoitti:

Kaveritonta elämänkumppania ei kannata ottaa. Hänellä on vakava ja pysyvä ongelma, jota puoliso ei pysty ratkomaan, vain hän itse. Ongelma tulee vaikuttamaan yhteiseen elämään. 

Jokainen mies lakkaa pyörimästä kavereidensa kanssa jossakin vaiheessa. Jutut ei vaan enää jaksa kiinnostaa. Työ ja harrastuskaverit asia erikseen.

Eipä tuo ole este. Mun miehellä oli 3 kaveria kun tavattiin. Ekan kanssa välit meni poikki koska alettiin seurustella. Toinen kuoli pian onnettomuudessa ja kolmannen kanssa välit hiipui muuton vuoksi.

Sen koommin miehellä ei juurikaan ole kavereita ollut, muuta kuin työkaverit, eikä heitä vapaalla tapaa.

Siinä tapauksessa ei kannata jos olet niitä ihmisiä, joilla on kiire mun harrastusten, mun perheen, mun työn, mun kavereiden, mun elämän ja mun sen ja tän kanssa parisuhteen ollessa vain pieni ja vaatimaton osa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata. Miesten normaali kaverittomuus muodostuu vasta parisuhteessa, ei ennen sitä.

Mutta jos hän on jo ollut parisuhteessa ja menettänyt siinä kavernsa ja ei ole ehtinyt vielä hankkia uusia?

Miten kukaan menettää kaverinsa parisuhteen myötä? 

Vaimohan ne torppaa ajan saatossa.

- Lähden Penan kanssa terassille -> Et lähde
- Meen Jarkon kanssa lenkille -> Et lähde
- Käy lainaamassa Mikalta ruohonleikkurin -> Et käy, osta oma
- Meidän kutsuttiin kylään -> Ei lähdetä

Ja perään tulee se "Käy hakemassa Kirsiltä ruohonleikkuri ja leikkaa nurmikko. Mä käyn Tiinan kanssa lenkillä ja saatan piipahtaa terassille Liisan kanssa. Sitten huomenna mennään Viiville kylään, ja käytäydyt sitten kunnolla vaikka se Viivin mies onkin ihan tollo ja teillä ei ole mitään keskusteltavaa!"

Kavereista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Kaverit yrittävät lainaa rahaa, puhuvat pahaa selän takana ja yrittävät pilata kaverin parisuhteen tai jopa yrittävät saada kaverin naisen itselleen, jos kaverin tyttöystävä on kauniimpi kuin oma tyttöystävä.

En näe asiassa mitään ongelmaa, jos mies ihan oikeasti viihtyy hyvin yksinkin. Eli antaisin mahdollisuuden. Mutta jos alkaa ilmetä, että ei sitten halua sinullakaan olevan kavereita, niin se olisi red flag.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joudut karsimaan omia menojasi kun kaveritonta miestäsi alkavat ne ärsyttää. Hän haluaa sinun pysyvän itseään viihdyttämässä.

Tämähän se. Sitä kotona olevaa tympii puolison meneminen jos itsellä ei ole mitään. Kohta mies mököttää kun nainen kulkee harrastuksissa.

Kaverittomalla miehellä ei siis voi olla myöskään harrastuksia?

En mä jaksaisi katsella jotain Lada-Jussin kaltaista yksinäistä keräilijää. Joo, onhan Ladojen kerääminen harrastus, mutta ei kovin puoleensa vetävää. 

Niin, ainoat vaihtoehdot ovat: Ole supersosiaalinen menestyjä, joka harrastuksena kilpailee erinäisissä urheilulajeissa poimunaamaisten menestyjäkavereidensa kanssa. Arjessa myyntijohtaja - vapaalla triatleetti... Ja sitten on yksinäinen Lada-Jussi. 

Ei minua ainakaan haittaisi jos nainen tahdostaan harrastaisi yksin, kunhan niitä harrastuksia olisi. Mutta tässäkin nousee taas esiin se, että yksin viihtyvä mies on automaattisesti jotenkin viallinen ja epäilystä herättävä.  

Vierailija kirjoitti:

Kaveritonta elämänkumppania ei kannata ottaa. Hänellä on vakava ja pysyvä ongelma, jota puoliso ei pysty ratkomaan, vain hän itse. Ongelma tulee vaikuttamaan yhteiseen elämään. 

Useimmilla ihmisillä on ongelmia, joihin he voivat viime kädessä vaikuttaa vain itse, vai mitä? 

Ihan samalla tavalla ihmisellä, jolla on liuta kavereita, voi olla toive parisuhteesta, jossa toinen on kuin sveitsiläinen linkkuveitsi ratkaisemassa omat ääneen lausumattomat tarpeet.

Kaveritaidot ovat hyödyllisiä, mutta ne voivat puuttua, vaikka näyttäisi olevan paljonkin kavereita. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

En näe asiassa mitään ongelmaa, jos mies ihan oikeasti viihtyy hyvin yksinkin. Eli antaisin mahdollisuuden. Mutta jos alkaa ilmetä, että ei sitten halua sinullakaan olevan kavereita, niin se olisi red flag.

Minulle taas on iso red flag kun nainen haluaa että hänen kavereistaan pitää tulla myös mun kavereita ja mun pitää viettää aikaa heidän kanssaan. Ehkä sitä hetken jaksaa jos ollaan vaikka samassa tapahtumassa mutta ei mitään viinin maistelu iltoja Virpin luona tai nyyttäreitä Maijan ja miehensä kanssa.