Lue keskustelun säännöt.
Muita 50v naisia joilla ei mitään motivaatiota enää?
25.08.2026 |
Tuntuu ihan oudolta että mahd olisi vielä elinaikaa saman verran jäljellä mutta mikään ei enää motivoi. Ei kiinnosta matkustella kun joka paikassa on käyty, ei jaksa huvituksia ja vaan harvat harrastukset jaksaa kiinnostaa, lähinnä siksi että pakko liikkua. Tämä iski yllättäen heti kun täytin 50...mistä vatusta tällainen voi johtua? Kaikki ihmiset myös vtuttaa enkä jaksa nähdä ketään.
Kommentit (62)
Olen vasta reilut nelikymppinen. Itsellä auttoi samaan glow up. Laihdutusta, liikuntaa, kirurgisia hoitoja, uusi vaatekaappi jne. Luojan kiitos, että lapset on vielä pieniä niin on jotain tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko käynyt Antarktiksella? Tai hypännyt laskuvarjolla? Jos vanhat tutut huvitukset eivät enää innosta, ehkä tavoitteiden ei tarvitsekaan olla samoja kuin ennen vaan voit kokeilla jotain suurempaa.
Anteeksi mutta kuka edes haluaa jonnekin Antarktikselle tai hypätä laskuvarjolla? Keski-ikäisenä arvostaa elossa olemista sen verran ettei tieten tahtoen sitä riskeeraa.
Tämä. Olen saanut samanlaisia debiiliehdotuksia anhedoniaani; nämä ko tyypit elävät jossakin adrenaliinikuplassa kuvitellen, että muutkin kiihottuvat ja saavat elämänvoimaa vaaranhallinnasta ja jatkuvista kokemuksista. Eivät edes usko kun sanoo, että kiinnostaa kuin kilo paskaa.
Motivaatio syntyy usein tekemisen kautta, ei pelkästään sitä odottamalla. Vaikka alkuun ei kiinnostaisi, asioiden tekeminen voi vähitellen synnyttää kiinnostusta ja mielihyvää. Siksi pelkkä ‘ei kiinnosta’ ei välttämättä tarkoita, ettei tekemisestä voisi myöhemmin saada mitään irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko käynyt Antarktiksella? Tai hypännyt laskuvarjolla? Jos vanhat tutut huvitukset eivät enää innosta, ehkä tavoitteiden ei tarvitsekaan olla samoja kuin ennen vaan voit kokeilla jotain suurempaa.
Typerin kommentti pitkään aikaan.
Maailma on täynnä kokemuksia ja tekemistä, joten tylsistyminen on lopulta hyvin pitkälti oma valinta. Jos vanhat rutiinit puuduttavat, paras keino on todellakin katkaista se kierre ja tehdä jotain täysin tavallisesta poikkeavaa. Jos mikään ei kelpaa eikä mitään halua kokeilla, vika on asenteessa, ei siinä etteikö vaihtoehtoja olisi. Eivätkä nuo edes ole mitään mahdottomia ideoita. Tandemlaskuvarjohyppyyn menee kokeneen ohjaajan kanssa muutama tunti koulutuksineen, ja Antarktikselle pääsee kuka tahansa hyppäämällä valmiille risteilylle. Ei kyse ole mistään yli-ihmisuorituksista, vaan siitä, viitsiikö vain ottaa askeleen pois omalta mukavuusalueeltaan. Nuo nyt olivat vain esimerkkejä, eivätkä mitään kirjaimellisia ehdotuksia siitä, mitä juuri hänen pitäisi tehdä. On paljon muitakin uusia asioita, joita voi kokeilla.
Nuo on justiin tylsimpiä mahdollisia "kokemuksia". Ei tässä iässä ketään kiinnosta enää hakea huomiota muilta jollain raflaavilla tempauksilla, jotka ei ole edes mukavia. Ketä kiinnostaa jonkun laskuvarjohypyt tai tylsät jäätiköt.
No eiku etelään hengailemaan sillai pysyvästi ihan vaan koska lämpimämpää. Ostat kämpän kunhan hinnat tippuisi sielläkin... Kai oot hankkinu itsellesi passiivista tuloa ettei tyä oo ihan niin pakko? Ellei niin joku vajaa 20v aikaa vielä ennen eläkettä.
Sitten tilailet kirjojaa amazonista, punttaat lihakset vahvoiksi ja sangria maistuu rannalla istuen kirjan kanssa. Tai ainakin suht saman ikäisenä moinen suunnitelma. Oma eläke muistaakseni 69v8kk ikäisenä :D Ja summa lienee niin naurettava että lähden maasta.
Osinkoja onneksi riittää ainakin pieneen tuloon.
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta reilut nelikymppinen. Itsellä auttoi samaan glow up. Laihdutusta, liikuntaa, kirurgisia hoitoja, uusi vaatekaappi jne. Luojan kiitos, että lapset on vielä pieniä niin on jotain tekemistä.
Kuulostaa hirveän narsistiselta. Moni sinua vanhempi haluaa poispäin juuri minäminä-projekteista. Tuohonhan aika meitä puskee: kuluttakaa itseenne, nauttikaa ylenpalttisesti, korjauttakaa paikkojanne (suussa ja muualla), olkaa parhaita versioita itsestänne joka hetki!
Eipä yllätä että monella alkaa kuohua yli noiden "ratkaisujen" tyrkytys. Aletaan ehkä haaveilla paosta kulutuspakolaiseksi mysteeripaikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko käynyt Antarktiksella? Tai hypännyt laskuvarjolla? Jos vanhat tutut huvitukset eivät enää innosta, ehkä tavoitteiden ei tarvitsekaan olla samoja kuin ennen vaan voit kokeilla jotain suurempaa.
Typerin kommentti pitkään aikaan.
Maailma on täynnä kokemuksia ja tekemistä, joten tylsistyminen on lopulta hyvin pitkälti oma valinta. Jos vanhat rutiinit puuduttavat, paras keino on todellakin katkaista se kierre ja tehdä jotain täysin tavallisesta poikkeavaa. Jos mikään ei kelpaa eikä mitään halua kokeilla, vika on asenteessa, ei siinä etteikö vaihtoehtoja olisi. Eivätkä nuo edes ole mitään mahdottomia ideoita. Tandemlaskuvarjohyppyyn menee kokeneen ohjaajan kanssa muutama tunti koulutuksineen, ja Antarktikselle pääsee kuka tahansa hyppäämällä valmiille risteilylle. Ei kyse ole mistään yli-ihmisuorituksista, vaan siitä, viitsiikö vain ottaa askeleen pois omalta mukavuusalueeltaan. Nuo nyt olivat vain esimerkkejä, eivätkä mitään kirjaimellisia ehdotuksia siitä, mitä juuri hänen pitäisi tehdä. On paljon muitakin uusia asioita, joita voi kokeilla.
Nuo on justiin tylsimpiä mahdollisia "kokemuksia". Ei tässä iässä ketään kiinnosta enää hakea huomiota muilta jollain raflaavilla tempauksilla, jotka ei ole edes mukavia. Ketä kiinnostaa jonkun laskuvarjohypyt tai tylsät jäätiköt.
Miksi laskuvarjohyppy olisi huomionhakuisempaa kuin vaikkapa puutarhanhoito? Ja miksi Antarktis olisi tylsä? 😄 Siellähän näkee ihan ainutlaatuista luontoa ja eläimiä, joita ei todellakaan näe missään muualla samalla tavalla... pingviinejä, hylkeitä, valaita, jäävuoria ja valtavia jäätiköitä. Mun mielestä olisi ihan mieletön kokemus nähdä sellainen paikka luonnossa.
Vierailija kirjoitti:
5 kymppisenä huomaa miten turhaa tämä kaikki on. Ihmiset, heidän tarpeensa, halut,työpaikat. Päättäjät. Odotan vain että pääsen pois täältä.
M55
Oletko hakenut apua itsellesi?
Kärsit aivan turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen antamaan elämän Jeesuksen käsiin. Tekemään parannusta synneistä ja hylkäämään ne ja lähteä seikkailuun Jeesuksen kanssa. On sitten uskossa lainkaan tai joskus tullut uskoon, jokaisen tulee tehdä parannus. Mä tein parannusta 1,5 vuotta sitten ja tylsä elämä muuttui. Olin äärimmäisen kärttyinen ja kyllästynyt kaikkeen.
N51
Seikkailuun Jeesuksen kanssa ? Onko hän mukana arkielämässä, auttamassa, se olisi tärkeää
Vierailija kirjoitti:
Mua ei motivoi työt. En jaksaisi enää opettajan hommia. Täysin turhaa työtä.
Matkustus kyllä kiinnostaa, hyvä ruoka, klassinen musiikki ja kirjallisuus. Elokuvat ja tv-sarjat. Mutta ei työ kunnan palveluksessa eikä suurin osa työpaikan tai muistakaan ihmisistä. Puhuvat pääosin turhia asioita. Suu käy aamusta iltaan mutta mitään kiinnostavaa ei osata sanoa.
Ei se turhaa ole, mutta kai tuolta alalta voi löytää muitakin vaihtoehtoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ostin uusimman Nintendon konsolin ja aloitin videopelien pelaamisen tämän ikäisenä. Nyt ymmärrän, miksi niin monet nuoret miehet (miksei naisetkin) käyttävät niijn paljon aikaansa näihin.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sama. Kun testot laskee, eikä tarvitse kaikkea tehdä pillun perässä voi ottaa elämän paljon rennommin.
Sitten jää enää pääaineet kun seksi ei enää kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan hiton hailee kaikki. Mutta kai tää vankilatuomio elämä pitää kärsiä loppuun saakka. M55
Elämästä pitäisi voida nauttia.
Toinen m 55.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sama. Kun testot laskee, eikä tarvitse kaikkea tehdä pillun perässä voi ottaa elämän paljon rennommin.
Sitten jää enää pääaineet kun seksi ei enää kiinnosta.
Sitähän voi vaikka kehittää itseään esim lukemalla. Tai soittamalla jos osaa soittaa jotain. Kehittää jotain taitoa, tuo ei ole koskaan huono idea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Estrogeeni voi auttaa.
Pitää vaan etsiä kivoja juttuja ettei masennu.. liikunta eri muodossa hyvä ruoka ja vitamiinit.
Monen elämä on vasta alkanut viisikymppisenä. Kirsti Paakkanen osti Marimekon yli kuuskymppisenä.
Nyt ylös siitä, elämää on vielä jäljellä. Aloita uusi harrastus.
No se loppu 50 vuotta (jonka harva saavuttaa) on pelkkää alamäkeä. Sairaudet lisääntyy ja äkkikuolema on hyvin mahdollinen. Siinä sitten odottelet hampaattomana, että joku tulee syöttämään liemiruokaa. Onko se elämää??
Vierailija kirjoitti:
Monen elämä on vasta alkanut viisikymppisenä. Kirsti Paakkanen osti Marimekon yli kuuskymppisenä.
Nyt ylös siitä, elämää on vielä jäljellä. Aloita uusi harrastus.
Ja kuoli 8 kymppisenä. Sitä ennen oli laitoshoidossa vaikka kuinka kauan. Mikä tässä nyt oli pointti.
Minua auttaa, kun on haasteita ja tavoitteita. Nyt kehitän ja harjoittelen laulamista, josta on tullut positiivista palautetta.
Haluaisin, että ihmisen elämä olisi pidempi. Olisi niin paljon vielä, mitä haluaisin tehdä ja kokea. Haluaisin myös rakkautta ja intohimoa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko käynyt Antarktiksella? Tai hypännyt laskuvarjolla? Jos vanhat tutut huvitukset eivät enää innosta, ehkä tavoitteiden ei tarvitsekaan olla samoja kuin ennen vaan voit kokeilla jotain suurempaa.
Klassinen viidenkympin villittäjä.
Miksi se, että osaa ottaa elämästä kaiken irti eikä tyydy vain neulomaan villasukkaa kiikkustuolissa, olisi jotenkin negatiivinen asia, oli ikä sitten mikä tahansa? Miksi keski-iässä pitäisi ajatella, ettei enää voi hankkia uusia elämyksiä vaan siksi, että on keski-ikäinen?
Mua ei motivoi työt. En jaksaisi enää opettajan hommia. Täysin turhaa työtä.
Matkustus kyllä kiinnostaa, hyvä ruoka, klassinen musiikki ja kirjallisuus. Elokuvat ja tv-sarjat. Mutta ei työ kunnan palveluksessa eikä suurin osa työpaikan tai muistakaan ihmisistä. Puhuvat pääosin turhia asioita. Suu käy aamusta iltaan mutta mitään kiinnostavaa ei osata sanoa.