Lue keskustelun säännöt.
Muita 50v naisia joilla ei mitään motivaatiota enää?
25.08.2026 |
Tuntuu ihan oudolta että mahd olisi vielä elinaikaa saman verran jäljellä mutta mikään ei enää motivoi. Ei kiinnosta matkustella kun joka paikassa on käyty, ei jaksa huvituksia ja vaan harvat harrastukset jaksaa kiinnostaa, lähinnä siksi että pakko liikkua. Tämä iski yllättäen heti kun täytin 50...mistä vatusta tällainen voi johtua? Kaikki ihmiset myös vtuttaa enkä jaksa nähdä ketään.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko käynyt Antarktiksella? Tai hypännyt laskuvarjolla? Jos vanhat tutut huvitukset eivät enää innosta, ehkä tavoitteiden ei tarvitsekaan olla samoja kuin ennen vaan voit kokeilla jotain suurempaa.
Typerin kommentti pitkään aikaan.
Maailma on täynnä kokemuksia ja tekemistä, joten tylsistyminen on lopulta hyvin pitkälti oma valinta. Jos vanhat rutiinit puuduttavat, paras keino on todellakin katkaista se kierre ja tehdä jotain täysin tavallisesta poikkeavaa. Jos mikään ei kelpaa eikä mitään halua kokeilla, vika on asenteessa, ei siinä etteikö vaihtoehtoja olisi. Eivätkä nuo edes ole mitään mahdottomia ideoita. Tandemlaskuvarjohyppyyn menee kokeneen ohjaajan kanssa muutama tunti koulutuksineen, ja Antarktikselle pääsee kuka tahansa hyppäämällä valmiille risteilylle. Ei kyse ole mistään yli-ihmisuorituksista, vaan siitä, viitsiikö vain ottaa askeleen pois omalta mukavuusalueeltaan. Nuo nyt olivat vain esimerkkejä, eivätkä mitään kirjaimellisia ehdotuksia siitä, mitä juuri hänen pitäisi tehdä. On paljon muitakin uusia asioita, joita voi kokeilla.
Nuo on justiin tylsimpiä mahdollisia "kokemuksia". Ei tässä iässä ketään kiinnosta enää hakea huomiota muilta jollain raflaavilla tempauksilla, jotka ei ole edes mukavia. Ketä kiinnostaa jonkun laskuvarjohypyt tai tylsät jäätiköt.
Mitä kivoja kokemuksia sinä ehdottaisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko käynyt Antarktiksella? Tai hypännyt laskuvarjolla? Jos vanhat tutut huvitukset eivät enää innosta, ehkä tavoitteiden ei tarvitsekaan olla samoja kuin ennen vaan voit kokeilla jotain suurempaa.
Typerin kommentti pitkään aikaan.
Maailma on täynnä kokemuksia ja tekemistä, joten tylsistyminen on lopulta hyvin pitkälti oma valinta. Jos vanhat rutiinit puuduttavat, paras keino on todellakin katkaista se kierre ja tehdä jotain täysin tavallisesta poikkeavaa. Jos mikään ei kelpaa eikä mitään halua kokeilla, vika on asenteessa, ei siinä etteikö vaihtoehtoja olisi. Eivätkä nuo edes ole mitään mahdottomia ideoita. Tandemlaskuvarjohyppyyn menee kokeneen ohjaajan kanssa muutama tunti koulutuksineen, ja Antarktikselle pääsee kuka tahansa hyppäämällä valmiille risteilylle. Ei kyse ole mistään yli-ihmisuorituksista, vaan siitä, viitsiikö vain ottaa askeleen pois omalta mukavuusalueeltaan. Nuo nyt olivat vain esimerkkejä, eivätkä mitään kirjaimellisia ehdotuksia siitä, mitä juuri hänen pitäisi tehdä. On paljon muitakin uusia asioita, joita voi kokeilla.
Nuo on justiin tylsimpiä mahdollisia "kokemuksia". Ei tässä iässä ketään kiinnosta enää hakea huomiota muilta jollain raflaavilla tempauksilla, jotka ei ole edes mukavia. Ketä kiinnostaa jonkun laskuvarjohypyt tai tylsät jäätiköt.
Mitä kivoja kokemuksia sinä ehdottaisit?
Mä ainakin olen aina ollut innokas oppimaan. Melkein mitä vain, geopolitiikasta hiukkasfysiikkaan ja evoluutiosta tähtitieteeseen, uuden ymmärtäminen on ihan parasta! Kokeile opiskelua.
Harvapa sitä satavuotiaaksi elää.
Sinulta puuttuu ne merkitykselliset asiat. Pitkäaikainen aviopuoliso, lapset (ja lastenlapset) sekä ikuinen elämä Jeesuksessa Kristuksessa. Ilmeisesti et myöskään ole missään vapaaehtoistyössä.
2/4 ehdit vielä saavuttaa.
Elämisiin!
Vaihdevuodet. Pitää nyt muutama vuosi vain lepäillä. Sitten taas jaksaa, kunhan vaihdevuodet on kestetty. Kuuntele hyvää musiikkia ja anna sen mennä mieleen ja sydämeen. Se piristää, vaikkei muuten kauheasti huvittaisikaan mikään.
Minä aloitin uudet yliopisto-opinnot virkistykseksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähdet mun kanssa treffeille, niin tulee mielenkiintoa elämään.
(What It's Like To Go Through MENOPAUSE | Smile Squad Comedy)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On minulla motivaatiota työni ja läheisteni suhteen. Kaikenlaiset kissanristiäiset ja turhanpäiväiset kaverisuhteet ovat jääneet ja minusta se on pelkästään vapauttavaa.
Mene ihmelääke terapiaaan se on pakosta masennus. Joku lapsuudesta johtuva ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No se loppu 50 vuotta (jonka harva saavuttaa) on pelkkää alamäkeä. Sairaudet lisääntyy ja äkkikuolema on hyvin mahdollinen. Siinä sitten odottelet hampaattomana, että joku tulee syöttämään liemiruokaa. Onko se elämää??
Höpsis. Tiesitkö että omaan terveyteensä voi vaikuttaa, jopa suuresti? Tuo alkaakin motivoida monia kun löytävät innostuksen muuttaa tapojaan ja olo virkistyy heti. Ei niin että taivas avautuu mutta niin että heti on vähän kivempaa. Ylipäänsä vaikka elämä olisi miten pientä niin siihen voi suhtautua myönteisesti. Moni ei kaipaa yhtään nuoruuttaan. Nythän sitä vasta alkaa hahmottaa kuka on ja mihin ei enää lähde, osaa rajata asioita pois. Kaikki hölmö muihin vertailu putoaa. Jos minä voin hyvin ja välitän itsestäni niin se ei ole keneltäkään pois. En tarvitse sille kyllä yleisöäkään.
Ota vaihdevuodet käänteisenä murrosikänä. Ala elämään vaarallisesti. Ihminen on onnellisin kun tekee asioita mitä on tehnyt teininä. Muistelepa sen ajan harrastuksia ja palaa niihin. Pois tylsästä keski-ikäisyydestä ja - luokkaisuudesta. Tee mitä huvittaa, ei tarvi miellyttää ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Länsimaisen ihmisen ongelma. Asiat on liian hyvin. Moni kahdehtii tuota tilaa, kun ei ole suurempia huolia kuin tuo.
Te, jotka valitatte, että elämä on ikävää, mitä konkreettisia asioita olette itse tehneet sen eteen, että elämä olisi mielekkäämpää?