Onko teillä muilla puolison kanssa keskustelu pelkkää jankkaamista ja "pingpongin" pelaamisen tapaista? Miehelle kun sanoo mistä asiasta

Vierailija kirjoitti:

Onko periytynyt tuo tyyli? Tunnetko sen faijaa?

Muistan meidän suhteen alussa, kun mieheni puhui paljon isoisästään, kun inhosi tätä. Niitä papan murahteluja ja käytöstä muutenkin.. tiettyä äkkipikaisuutta ja miten kohteli vaimoaan.

Miehessä on alkanut näkymään samoja piirteitä viisissäkymmenissä. En vaan kehtaa sanoa sitä ääneen, kun hän loukkaantuisi verisesti. Vaikka se saisi hänet varmasti miettimään käyttäytymistään, mutta kokisi myös mun tarkoituksellisesti loukanneen häntä sanomalla asian ääneen. Mun on nyt löydettävä tapa, jolla saan kiertoilmaistua asiasta. 

Inhoan tämmöistä pelaamista, mutta en nyt muutakaan ratkaisua löydä.

ohis

Samat havainnot olen tehnyt. Miesten vaihdevuosista puhutaan liian vähän ja ainakin jotkut miehet selvästi tarvitsevat niihin myös apua, kun käytös muuttuu pikku hiljaa lähipiirille raskaaksi. 

Mieheni käytös alkoi muuttua +40 vuotiaana ja lähemmäs 50 mennessä paheni. Kaikki kommunikaatiotaidot tuntuvat haihtuneen ilmaan ha vastuuta ei ota mistään ilkeistäkään sanomisistaan kun asiat kuulemma ovat juuri niin.

Noh, jokainen voi päätellä onko ok sano teinille, että haisee hielle, vaikka asia olisikin niin... Ikään kuin rakentavaa ja toista kunnioittavaa ilmaisutapaa ei olisikaan, vaan asia pitää ilmaista rumasti loukaten. 

Ero vireillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko miehesi persu? Jos on, niin lopeta ihmettely.

Kyllä. Hän oli kyllä tuollainen jo ennen kyseisen puolueen kannattamista. Joten hänen kohdallaan tämä ei välttämättä selitä asiaa.

Kyllä se itseasiassa selittää. Hän on viimeinkin löytänyt henkisen kotinsa (mörskä) ja tasostaan seuraa, joten hän ei tarvitse sinua enää mihinkään. Tämä on pelkästäön sinun onnesi. 

Vierailija kirjoitti:

En lukenut kaikkia viestejä, mutta huomaatteko naiset, että puheenne ovat aina epäsuoria. Sanokaa asianne suoraan! Ei niin, että kyselette jotain, mikä liittyy vain välillisesti todelliseen asiaanne.

Esim.

 "Miksi jätit ikkunan auki..?" > "Siivoapa nuo linnun jätökset, kun jätit ikkunan auki."

"Menetkö treeneihin?" > "Voitko käydä tänään Puuilossa? Ei pakko, mut jos ehdit."

"Mitä ruokaa laittaisin?" > "Teen pyttipannua, kun siihen on ainekset."

"Otatko kahvia tai teetä" > "Laitan teetä. Tee itsellesi kahvia, jos haluat."

Jne jne.

Sitä paitsi: miksi palvelette miestä ruoanlaittajana yms. Kai edes on vuorottelua ruokahuollossa? Tekeekö mies itse koskaan keittiöhommia, laittaako edes kahvia? Kysyykö teiltä, mitä joisitte?

"jos meet treeneihin, niin jaksatko käydä Puuilon kautta- Ei kiirusta, huomennakin kerkee!"

"Mitä ruokaa laittaisin?" Todellakin tarkoittaa, että mitä ruokaa laittaisin. Tai sitten sanon, että "kaapissa on pyttisaineet, teen sitä. Jos ei nappaa, hae itelles muuta". TAI teetkö sä tänään ruoan?

Otatko kahvia vai teetä.. - "onko kahvia?" jos ei ole, niin se keittää joka huomaa kannun olevan tyhjä. Eli vastavuoroisuutta on. Myös ruuanlaitossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut kaikkia viestejä, mutta huomaatteko naiset, että puheenne ovat aina epäsuoria. Sanokaa asianne suoraan! Ei niin, että kyselette jotain, mikä liittyy vain välillisesti todelliseen asiaanne.

Esim.

 "Miksi jätit ikkunan auki..?" > "Siivoapa nuo linnun jätökset, kun jätit ikkunan auki."

"Menetkö treeneihin?" > "Voitko käydä tänään Puuilossa? Ei pakko, mut jos ehdit."

"Mitä ruokaa laittaisin?" > "Teen pyttipannua, kun siihen on ainekset."

"Otatko kahvia tai teetä" > "Laitan teetä. Tee itsellesi kahvia, jos haluat."

Jne jne.

Sitä paitsi: miksi palvelette miestä ruoanlaittajana yms. Kai edes on vuorottelua ruokahuollossa? Tekeekö mies itse koskaan keittiöhommia, laittaako edes kahvia? Kysyykö teiltä, mitä joisitte?

"jos meet treeneihin, niin jaksatko käydä Puuilon kautta- Ei kiirusta, huomennakin kerkee!"

"Mitä ruokaa laittaisin?" Todellakin tarkoittaa, että mitä ruokaa laittaisin. Tai sitten sanon, että "kaapissa on pyttisaineet, teen sitä. Jos ei nappaa, hae itelles muuta". TAI teetkö sä tänään ruoan?

Otatko kahvia vai teetä.. - "onko kahvia?" jos ei ole, niin se keittää joka huomaa kannun olevan tyhjä. Eli vastavuoroisuutta on. Myös ruuanlaitossa.

Olen tuo Puuilo-kommentoija. Kyllä mä hoksaan itse, jos/kun hän ei ehdi molempiin paikkoihin, treeneihin ja sinne Puuiloon. Joten en puhu koko kaupasta mitään, jos hän on menossa treeneihin. Puhun sitten, kun tiedän hänellä olevan aikaa.

Pitkässä suhteessa on kyllä oppinut, miten ja milloin asiat kannattaa esittää 😀

Eikä meillä juurikaan vastavuoroisuutta ole esimerkiksi ruuanlaitossa. Minä teen ruuan ainakin 90%. Mies on vastuussa sitten muista asioista. Aivan normaalia tämäkin.

#miesvihanäkyväksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ei tee noin,  hän alkaa selittämään miksi teki mitäkin/ei tehnyt (useimmiten ei tehnyt) perusteellisesti, jos jotain kysyn. Se luento voi kestää 10-30min, eikä siihen kuulu anteeksipyyntöä/ minun näkemystäni asiasta. Lopussa hän on puhunut itsensä syyttömäksi kaikkeen, koska minä en enää jaksa kuunnella/kysyä mitään. Ei ole hyvä sekään.

Miesten keskuudessa tätä kutsutaan "tyhmien asioiden kysymiseksi" ja kun kerrotaan asia niin yllättäen nainen ei haluakkaan kuulla vastausta. Oikeasti nainen ei halua vastausta kysymykseensä vaan huomiota.

20 alapeukkua eli naiset haluaa että heitä ei asian suhteen huomioida lainkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehestä tuli vanhemmiten tuollainen.  Ihan joka ikisestä keskustelusta tuli taistelu, joka täytyy voittaa keinolla millä hyvänsä. 

Sitten ihmettelee, miksi en halua jutella hänen kanssaan.

Sama täällä. Ja miehen mielestä en osaa keskustella, jos en ole hänen kanssaan samaa mieltä. Usein meidän keskustelu on sitä, että mies luennoi minulle jostain ja jos kommentoin asiaa mitenkään, hän toteaa, että olen tyhmä eikä minun kanssani voi keskustella.

Ehkä kommenttisi miehen asiaan on epärelevantti.  Kun mies on jo todennut sinut tyhmäksi, miksi hän vaivautuu luennoimaan sinulle. (Retorinen kysymys) Mies yrittää valistaa sinua, mutta vastakommenttisi paljastaa, ettet ole ymmärtänyt asiaa.

Pitää ymmärtää että naisilla on kaksi eri asiaa tieto ja tunne. Jos tunne on tietty niin tiedolla ei ole väliä kuten esimerkiksi faktoilla. Jos vaikkapa kaatuu ja ihmettelee miksi ja kerrotaan maanvetovoimasta niin nainen vastustaa tätä tietoa koska se ei miellytä häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuommoinen on miehille tyypillistä käytöstä. Varmaan naisillekin, mutta minun tuntemat naiset osaavat keskustella miehiä paremmin. Toi on eräänlainen tapa manipuloida. Omassa suhteessa sanon yleensä että joo voidaan keskustella niistä minunkin tekemisistä, mutta puhutaan nyt ensin tämä asia jonka nostin esiin. 

Samaa olen sanonut mun miehelle. Että ei siirretä aihetta nyt mun huonouteen, vaan puhutaanko nyt tästä asiasta, jonka otin esille. Sitten hänellä alkaa ääni nousemaan ja lopulra huutaa kun pitää saada mun suu tukittua.

 

Passiivis-aggressiot, alistaminen ja hiljentäminen ovat hänen keinot, ei keslustelu, vaan henkinen väkivalta

Googlaa DARVO, se on yksi yleisimmistä manipulointitaktiikoista. Tulee sanoista:

Deny, Attack, Reverse Victim and Offender

Eli Kiistä, hyökkää ja käännä uhri ja tekijä roolit.

Esim "En tehnyt niin, sinä valehtelet, kanssasi ei voi puhua mistään, kun olet yliherkkä ja alat heti syytellä minua ihan keksityistä asioista."

Kun luin tästä, aloin huomata, että se on suunnilleen mieheni pääasiallinen reagointitapa. Jos sitä ei tunnista, niin on vaan tunne, että suhde on epämääräisen huono, mutta ei oikein pysty selittämään ulkopuoliselle, että miksi.

Mieshän nimen omaan kertoo asian.  Eikös tuo DARVO sovi naisen toimintaan miestä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Samat havainnot olen tehnyt. Miesten vaihdevuosista puhutaan liian vähän ja ainakin jotkut miehet selvästi tarvitsevat niihin myös apua, kun käytös muuttuu pikku hiljaa lähipiirille raskaaksi. 

Mieheni käytös alkoi muuttua +40 vuotiaana ja lähemmäs 50 mennessä paheni. Kaikki kommunikaatiotaidot tuntuvat haihtuneen ilmaan ha vastuuta ei ota mistään ilkeistäkään sanomisistaan kun asiat kuulemma ovat juuri niin.

Noh, jokainen voi päätellä onko ok sano teinille, että haisee hielle, vaikka asia olisikin niin... Ikään kuin rakentavaa ja toista kunnioittavaa ilmaisutapaa ei olisikaan, vaan asia pitää ilmaista rumasti loukaten. 

Ero vireillä

Vaihdevuodet eli klimakterium[1] on naisen elämän ajanjakso, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta sammuu. Tällöin munarakkuloiden määrä vähenee, ovulaatio eli munasolujen irtoaminen lakkaa ja munasarjojen estradiolin ja muiden estrogeenien sekä keltarauhashormonin tuotanto hiipuu.[2][3]

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samat havainnot olen tehnyt. Miesten vaihdevuosista puhutaan liian vähän ja ainakin jotkut miehet selvästi tarvitsevat niihin myös apua, kun käytös muuttuu pikku hiljaa lähipiirille raskaaksi. 

Mieheni käytös alkoi muuttua +40 vuotiaana ja lähemmäs 50 mennessä paheni. Kaikki kommunikaatiotaidot tuntuvat haihtuneen ilmaan ha vastuuta ei ota mistään ilkeistäkään sanomisistaan kun asiat kuulemma ovat juuri niin.

Noh, jokainen voi päätellä onko ok sano teinille, että haisee hielle, vaikka asia olisikin niin... Ikään kuin rakentavaa ja toista kunnioittavaa ilmaisutapaa ei olisikaan, vaan asia pitää ilmaista rumasti loukaten. 

Ero vireillä

Vaihdevuodet eli klimakterium[1] on naisen elämän ajanjakso, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta sammuu. Tällöin munarakkuloiden määrä vähenee, ovulaatio eli munasolujen irtoaminen lakkaa ja munasarjojen estradiolin ja muiden estrogeenien sekä keltarauhashormonin tuotanto hiipuu.[2][3]

Noniin löytyihän täältä yksi sauvartelijakin. 

Suurin osa kuitenkin varmaan ymmärsi että kyse on tietenkin andropaussista, vaikka se puhekielessä usein onkin "miesten vaihdevuodet".

Anteeksi suuri termivirheeni, korjaan siis tarkoittaneeni andropaussia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä olet pystynyt edes muodostamaan suhteen miehen kanssa, joka ei osaa kommunikoida kuin normaali ihminen?

Ei normaalille ihmiselle tarvitse selitellä miksi on jonkin asian tehnyt jollain tavalla. Mutta mikromanageeraajalle täytyy tottakai. En ihmettele miksi ei jaksa pidemmän päälle olla perustelemassa ja selittämässä tekemisiään.

 

Ps. Mikromanageeraavan perfektionistin luonteeseen toki kuuluu, että jos häneltä itseltään kysytään samalla tavalla, on se pelkkä kysymys jo kamalaa arvostelua ja loukkaantumisen aihe - eikä ihme, hänhän itse kyselee aina juuri sen takia, kun ei pidä tekotavasta, joka on erilainen kuin hänen oma ainoa oikea tapa.

Mä oon tommonen😂 

Tarpeeksi paljon kun muut ovat töppäilleet niin olen tarkistamassa että menee oikein. Vaikeimman kautta saa kyllä tehdä, en siihen puutu, jokainenhan tekee niin vaikeasti tai helposti kuin itse haluaa, mutta jos minun elämäni vaikeutuu töpeksimisestä niin se ei vain käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehestä tuli vanhemmiten tuollainen.  Ihan joka ikisestä keskustelusta tuli taistelu, joka täytyy voittaa keinolla millä hyvänsä. 

Sitten ihmettelee, miksi en halua jutella hänen kanssaan.

Sama täällä. Ja miehen mielestä en osaa keskustella, jos en ole hänen kanssaan samaa mieltä. Usein meidän keskustelu on sitä, että mies luennoi minulle jostain ja jos kommentoin asiaa mitenkään, hän toteaa, että olen tyhmä eikä minun kanssani voi keskustella.

Ehkä kommenttisi miehen asiaan on epärelevantti.  Kun mies on jo todennut sinut tyhmäksi, miksi hän vaivautuu luennoimaan sinulle. (Retorinen kysymys) Mies yrittää valistaa sinua, mutta vastakommenttisi paljastaa, ettet ole ymmärtänyt asiaa.

Pitää ymmärtää että naisilla on kaksi eri asiaa tieto ja tunne. Jos tunne on tietty niin tiedolla ei ole väliä kuten esimerkiksi faktoilla. Jos vaikkapa kaatuu ja ihmettelee miksi ja kerrotaan maanvetovoimasta niin nainen vastustaa tätä tietoa koska se ei miellytä häntä.

Tuollaisia tulee aina silloin tällöin vastaan. On kyllä epämiellyttäviä tyyppejä. Eivät ymmärrä että kaatuminen voi johtua tasapainohäiriöstä, kuopasta tai kivestä tms. vaan julistavat maan vetovoimaa 🥱

Vierailija kirjoitti:

Täällä sama, mies viiskymppinen. Ei jaksa enää oikein keskustella mistään kun aina alkaa joko mouhoamaan jostain tai sitten syyttelemään. Nykyään jos haluan että tekee jotain kotona, niin kirjoitan postit-lapun jonnekin pöydänkulmalle, sen kanssa ei voi riidellä ja vänkätä. Yleensä teen sen vielä silloin kun olen lähdössä, niin pääsen helpommalla. 

Kuvaamasi tapa on kaaduvalottamista. 

Mä olen miettinyt onko miehelläni joku alkava muistisairaus, vai onko hän vaan, no, mies? 

Kirjoitti ostoslistaa ja kysyi mitä pitää tuoda. Sanoin että punamaalia ja valkoista ovi- ja ikkunamaalia. Olin näyttänyt purkit varttia aiemmin. Mies kysyi paljonko näitä tarvitaan, vastasin että punamaalia se 10 litran ämpäri, ja ovi-ja ikkunamaalia riittää 3 litraa. Näytti kirjoittavan senkin.

Mies tuli kaupasta. Ei ollut ostanut punamaalia, koska sitä ei ollut 3 litran ämpärissä, oli vaan 10-litraisena. Ovi- ja ikkunamaalia toi 1 litran tölkin. 

Ja kiukustui minulle, kun meni väärin.

Ja vastaavaa on jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen miettinyt onko miehelläni joku alkava muistisairaus, vai onko hän vaan, no, mies? 

Kirjoitti ostoslistaa ja kysyi mitä pitää tuoda. Sanoin että punamaalia ja valkoista ovi- ja ikkunamaalia. Olin näyttänyt purkit varttia aiemmin. Mies kysyi paljonko näitä tarvitaan, vastasin että punamaalia se 10 litran ämpäri, ja ovi-ja ikkunamaalia riittää 3 litraa. Näytti kirjoittavan senkin.

 

Mies tuli kaupasta. Ei ollut ostanut punamaalia, koska sitä ei ollut 3 litran ämpärissä, oli vaan 10-litraisena. Ovi- ja ikkunamaalia toi 1 litran tölkin. 

Ja kiukustui minulle, kun meni väärin.

Ja vastaavaa on jatkuvasti.

Vastaavaa voisi tapahtua myös meillä. 

Mies keskittyy vain osaan keskustelusta ja muistaa mitä sattuu. Tärkeimmät yksityiskohdat unohtaa ja väittää sitten ettei niistä ollut mitään puhetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ei tee noin,  hän alkaa selittämään miksi teki mitäkin/ei tehnyt (useimmiten ei tehnyt) perusteellisesti, jos jotain kysyn. Se luento voi kestää 10-30min, eikä siihen kuulu anteeksipyyntöä/ minun näkemystäni asiasta. Lopussa hän on puhunut itsensä syyttömäksi kaikkeen, koska minä en enää jaksa kuunnella/kysyä mitään. Ei ole hyvä sekään.

Miesten keskuudessa tätä kutsutaan "tyhmien asioiden kysymiseksi" ja kun kerrotaan asia niin yllättäen nainen ei haluakkaan kuulla vastausta. Oikeasti nainen ei halua vastausta kysymykseensä vaan huomiota.

20 alapeukkua eli naiset haluaa että heitä ei asian suhteen huomioida lainkaan?

Jos minä kysyn mieheltäni jotain, niin haluan vastauksen kysymykseen. Niin mies tekeekin eikä ala luennoida jostain muusta.

Vierailija kirjoitti:

On. Nainen luulee tietävänsä paremmin eivätkä faktat tai logiikka kiinnosta häntä, koska hänestä tuntuu joltain muulta. Niinpä minä olen lopettanut vastaamasta hänen typeriin kysymyksiin, koska se on osoittautunut energiahukaksi. Hän saa olla oikeassa ja päteä.

Jos oikeasti olet pariskunnan toinen puoliso, kysyn: mitä suhde antaa sinulle, niin että haluat jäädä olemaan ja elämään typeryksen kanssa?

Jos itse kokisin päivittäin harmitusta siitä, että toinen on täysin epälooginen ja ärsyttävä tunteilunsa kanssa, en haluaisi jatkaa suhdetta. Olen heivannut ylitunteelliset feminiiniset miehet nopeasti, kun on käynyt ilmi, ettemme ole yhteensopivia luonteita. Olen mieluummin yksin. Tiedän, että alkaisin aika pian vältellä ja pitää henkilöä sietämättömänä. Eihän sellaisesta yhteiselämästä mitään tule!

Vierailija kirjoitti:

Mä olen miettinyt onko miehelläni joku alkava muistisairaus, vai onko hän vaan, no, mies? 

Kirjoitti ostoslistaa ja kysyi mitä pitää tuoda. Sanoin että punamaalia ja valkoista ovi- ja ikkunamaalia. Olin näyttänyt purkit varttia aiemmin. Mies kysyi paljonko näitä tarvitaan, vastasin että punamaalia se 10 litran ämpäri, ja ovi-ja ikkunamaalia riittää 3 litraa. Näytti kirjoittavan senkin.

 

Mies tuli kaupasta. Ei ollut ostanut punamaalia, koska sitä ei ollut 3 litran ämpärissä, oli vaan 10-litraisena. Ovi- ja ikkunamaalia toi 1 litran tölkin. 

Ja kiukustui minulle, kun meni väärin.

Ja vastaavaa on jatkuvasti.

Seurustelin joskus miehen kanssa, jonka oli tarkoitus ostaa kaupasta paristoja. Ne tulivat hänen omaan käyttöönsä, ei minulle. Silti oikein tolkutin hänelle, että katso nyt sitten, että ne ovat AAA eikä AA. Älä osta tavallisia sormiparistoja vaan niitä pienempiä. -  Eikös mitä, tuli kaupasta sormiparistojen kanssa ja kiukustui minulle.  Suhde jäi lyhytikäiseksi. Täällä naiset vaan pysyvät hölmöjen (tai "hölmöjen") ukkojensa kanssa, ja yhteen ääneen sitten marisevat. Jonkinlaista vertaistukea tuokin, kai. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko periytynyt tuo tyyli? Tunnetko sen faijaa?

Muistan meidän suhteen alussa, kun mieheni puhui paljon isoisästään, kun inhosi tätä. Niitä papan murahteluja ja käytöstä muutenkin.. tiettyä äkkipikaisuutta ja miten kohteli vaimoaan.

Miehessä on alkanut näkymään samoja piirteitä viisissäkymmenissä. En vaan kehtaa sanoa sitä ääneen, kun hän loukkaantuisi verisesti. Vaikka se saisi hänet varmasti miettimään käyttäytymistään, mutta kokisi myös mun tarkoituksellisesti loukanneen häntä sanomalla asian ääneen. Mun on nyt löydettävä tapa, jolla saan kiertoilmaistua asiasta. 

Inhoan tämmöistä pelaamista, mutta en nyt muutakaan ratkaisua löydä.

ohis

Mun exällä meni nuorempana hermot omaan äitiinsä, eli exanoppiini, kun tämä tuputti ruokaa jatkuvasti kun käytiin luonaan ja hamstrasi sitä kaapit täyteen. No, nyt reilu 20 vuotta myöhemmin meidän aikuiset lapset ei halua mennä isälleen, koska eivät jaksa sitä jatkuvaa ruokashowta. Lisäksi jemmaa ruokaa. Sinkku, mutta viisi pakastinta, iso kaappi täynnä kuivaruokia ja säilykkeitä, täyskorkea jääkaappi ääriään myöten täynnä...