Lue keskustelun säännöt.
Syöminen lapsiperheissä - Miksi tämä on tällaista?
25.08.2026 |
Kesän aikana sain seurailla läheltä ja pidemmän aikaa useammankin lapsiperheen syömistouhua.
Kaikissa perheissä syöminen oli enemmän tai vähemmän härdelliä. Lapsia komennettiin koko ajan "istu paikallasi, älä potki tuolia, et saa vielä maitoa, et saa vielä leipää, syö nyt, ota vielä kaksi haarukallista, ota vielä yksi lusikallinen, pitää syödä vielä kolme lusikallista muuten et saa jäätelöä, vielä pitää jaksaa syödä vähän perunaa, istu paikallasi, otatko lisää porkkanaa, kyllä pitää porkkaakin ottaa..."
Siis vanhempien ja muidenkin huomio oli koko ajan lapsissa, he olivat ikään kuin koko ruokapöydän keskipiste. Miksi ihmeessä? Luulisi, että tuo jatkuva aikuisten tuijottaminen ja ohjeistaminen ja komentaminen vain lisäisivät sitä levotonta käytöstä?
En myöskään tajua ollenkaan, että jos viisi vuotias sanoo olevansa täynnä ja lopettamassa ruokailua, niin vanhemmat rupeavat hokemaan "pitää vielä ottaa kolme lusikallista, syö vielä riisi loppuun, leipä pitää syödä kokonaan..."
Eikö se lapsi itse tiedä, milloin on täynnä? Sotii kaikkea vastaan tuo kauhea tuputtaminen ja ruoalla kiristäminen.
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Hotelliaamiaisilla huomasi hyvin miten se säätäminen alkoi heti kun äiti tuli paikalle. Sitä ennen isä ja lapset söi ihan rauhassa.
Valitettavasti tämä pitää paikkansa. Oltiin neljän äidin sekä lasten voimin ulkomaanreissulla ja ruokailujen aikana olin ainut kuka istui lastensa kanssa pöydän ääressä ja vaan söi. Muut äidit häsläsivät ja hössöttivät pöydän ympäri jatkuvasti antaen komentoja, negatiivista palautetta ja häiritsivät lasten ruokailua tarpeettomalla jatkuvalla kyselyllä. Lopulta totesivat, että syövät yleensä vasta kun lapset ovat syöneet, kun lasten kanssa ruokaillessa ei voi keskittyä itse syömiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä myöskään ymmärtänyt tuota "pitää ottaa vielä viisi lusikallista" sen jälkeen, kun lapsi on selvästi jo täynnä ja lopettamassa syömistä. Ei ole ihme, että kylläisyydentunne ja -tunnistaminen häiriintyy ja aikuisena lihoo.
Joskus tuntuu, että aikuiset eivät myöskään ihan hahmota, että kuinka paljon (eli vähän) pikkulapset syö. Itselläni on kaksi päiväkoti-ikäistä tyttöä ja kyllä ne on linnunannoksia, mitä tuon ikäiset syö. Molemmat normaalipainoisia ja kasvavat ihan normaalisti.
Tietenkin myös lapset lihovat yli kulutuksensa tulevasta energiasta. Lapsilla vielä nälän ja kylläisyydensäätely toimii kunnes aikuiset rikkovat sen. Eivät ne lapset liho mistään herkuista vaan päivittäin ateriasta toiseen tulevista yli nälän syödyistä lusikallisista, haarukallisista ja millilitroista.
Jos syö vain siihen asti kunnes nälkä häviää niin sitten joutuu ihan kohta syömään uudestaan. Tosin juuri niinhän lapset haluaisivat toimia.
Sitten odotetaan seuraavaa ruokailukertaa. Nälkä on paras kokki. Nälkä on ihan luonnollinen tunne. Ei siihen kuole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä myöskään ymmärtänyt tuota "pitää ottaa vielä viisi lusikallista" sen jälkeen, kun lapsi on selvästi jo täynnä ja lopettamassa syömistä. Ei ole ihme, että kylläisyydentunne ja -tunnistaminen häiriintyy ja aikuisena lihoo.
Joskus tuntuu, että aikuiset eivät myöskään ihan hahmota, että kuinka paljon (eli vähän) pikkulapset syö. Itselläni on kaksi päiväkoti-ikäistä tyttöä ja kyllä ne on linnunannoksia, mitä tuon ikäiset syö. Molemmat normaalipainoisia ja kasvavat ihan normaalisti.
Tietenkin myös lapset lihovat yli kulutuksensa tulevasta energiasta. Lapsilla vielä nälän ja kylläisyydensäätely toimii kunnes aikuiset rikkovat sen. Eivät ne lapset liho mistään herkuista vaan päivittäin ateriasta toiseen tulevista yli nälän syödyistä lusikallisista, haarukallisista ja millilitroista.
Jos syö vain siihen asti kunnes nälkä häviää niin sitten joutuu ihan kohta syömään uudestaan. Tosin juuri niinhän lapset haluaisivat toimia.
Sitten odotetaan seuraavaa ruokailukertaa. Nälkä on paras kokki. Nälkä on ihan luonnollinen tunne. Ei siihen kuole.
Nälästä seuraa kaikenlaista sekoilua ja keskittymiskyvyttömyyttä, kun verensokeri laskee liian alas.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus opettaa lapset tuohon, siellä päätetään, koska olet syönyt tarpeeksi. Sama jatkuu sitten kotona: jos ei muistuta, että nyt on ruoka-aika, niin ennen kuin tiskit on koneessa, on lapsi jo murtautumassa jääkaappiin, koska on nälkä.
Ei meillä ainakaan, 3/4 osa meidän ryhmän lapsista ei syö ollenkaan ja loput vain vähän tai kun on mieluisaa ruokaa tarjolla. Ei päätetä koska on syönyt tarpeeksi, annetaan olla syömättä. Varmasti on nälkä kotona.
Nimenomaan nykyään ei saa painostaa lapsia syömään varhaiskasvatuksessa ja tähän on sitten tultu, ei painosteta kotona, ei päiväkodissa ja lapset sitten on syömättä tai huolestuneet vanhemmat syöttää mitä tahansa mitä lapset vaan suostuu syömään, eli herkkuruokia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus opettaa lapset tuohon, siellä päätetään, koska olet syönyt tarpeeksi. Sama jatkuu sitten kotona: jos ei muistuta, että nyt on ruoka-aika, niin ennen kuin tiskit on koneessa, on lapsi jo murtautumassa jääkaappiin, koska on nälkä.
Ei meillä ainakaan, 3/4 osa meidän ryhmän lapsista ei syö ollenkaan ja loput vain vähän tai kun on mieluisaa ruokaa tarjolla. Ei päätetä koska on syönyt tarpeeksi, annetaan olla syömättä. Varmasti on nälkä kotona.
Nimenomaan nykyään ei saa painostaa lapsia syömään varhaiskasvatuksessa ja tähän on sitten tultu, ei painosteta kotona, ei päiväkodissa ja lapset sitten on syömättä tai huolestuneet vanhemmat syöttää mitä tahansa mitä lapset vaan suostuu syömään, eli herkkuruokia.
Korjaan vähän: Lounasta ei siis syödä, mutta välipalan makeat kiis selit ja jogurtit toki maistuu lapsille. Ja leipä.
Aha sensuuri iski, mikähän nyt on, kun kaikki ihan tavallisia sanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä myöskään ymmärtänyt tuota "pitää ottaa vielä viisi lusikallista" sen jälkeen, kun lapsi on selvästi jo täynnä ja lopettamassa syömistä. Ei ole ihme, että kylläisyydentunne ja -tunnistaminen häiriintyy ja aikuisena lihoo.
Joskus tuntuu, että aikuiset eivät myöskään ihan hahmota, että kuinka paljon (eli vähän) pikkulapset syö. Itselläni on kaksi päiväkoti-ikäistä tyttöä ja kyllä ne on linnunannoksia, mitä tuon ikäiset syö. Molemmat normaalipainoisia ja kasvavat ihan normaalisti.
Tietenkin myös lapset lihovat yli kulutuksensa tulevasta energiasta. Lapsilla vielä nälän ja kylläisyydensäätely toimii kunnes aikuiset rikkovat sen. Eivät ne lapset liho mistään herkuista vaan päivittäin ateriasta toiseen tulevista yli nälän syödyistä lusikallisista, haarukallisista ja millilitroista.
Jos syö vain siihen asti kunnes nälkä häviää niin sitten joutuu ihan kohta syömään uudestaan. Tosin juuri niinhän lapset haluaisivat toimia.
Sitten odotetaan seuraavaa ruokailukertaa. Nälkä on paras kokki. Nälkä on ihan luonnollinen tunne. Ei siihen kuole.
Nälästä seuraa kaikenlaista sekoilua ja keskittymiskyvyttömyyttä, kun verensokeri laskee liian alas.
Höpö höpö. Terveellä ei laske verensokeri liian alas. Ykköstyypin diabeetikot ovat asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
No lapsi voi olla levoton monestakin syystä eikä syy aina ole vanhemmissa. Tuo tuputtaminen voi johtua usein siitä, että vanhempi tietää lapsen ruokailutottumukset ja yrittää ennakoida ettei tulisi tunnin päästä nälkä
Oma havaintoni on sellainen, että useat vanhemmat eivät millään tavalla ennakoi asioita ja siitä sitten seuraa kaaos vaikkapa reissussa.
Kun omat lapseni olivat alle kouluikäisiä, niin ruokailut piti suunnitella etukäteen ja säännöllisestä päivä- ja ruokarytmistä pidettiin kiinni.
Lomilla ja reissuissa tämä rytmistä kiinni pitäminen korostui. Jonkun mielestä voi kuulostaa hirveältä että lomallakin syötiin aamiainen viimeistään klo 8, lounas 11-12, välipala iltapäivällä ja päivällinen klo 17-18. Iltapala noin 20. Joskus lomareissulla meni rytmi sekaisin ja se koko päivä oli sitten ihan kamala.
Nämä tilanteet, missä rytmi on muuttunut ja nukutaankin lomalla hotellihuoneessa tunnin pidempään, mennään aamiaiselle vasta klo 9 ja lapsi on jo valmiksi levoton sekä nälkäkiukkuinen, on juuri niitä tilanteita mitä muut hotellivieraat sitten todistavat huonona käytöksenä, tuputtamisena, lapsen levottomuutena jne.
Mitä väliä sillä on, tuleeko tunnin päästä nälkä? Kun lapsi oppii että ruoka-aikoina syödään, niin hän oppii myös huolahtimaan että syö kun ruoka on tarjolla. Jos tunnin päästä on nälkä niin se on voivoi, kun on vielä 2 tuntia seuraavaan ruoka-aikaan.
Tosi valaiseva tämä keskustelu kyllä näin varhaiskasvatuksen työntekijän näkökulmasta, olenkin ihmetellyt että mitä tämä nyt on kun on niin yleistä ettei lapset syö. Nämähän selittääkin paljon: On opittu taktikoimaan, lapset on tottuneet että kun he ei nyt syö tätä vähemmän mieluisaa ruokaa, niin tunnin päästä voi valittaa nälkää ja saa jotakin paremmin maistuvaa niinkuin pussismoothieta tai muumikeksejä esim.
Vähän sellaista olen arvaillutkin kun vähänväliä joku lapsi tulee hoitoon aamulla pillimehu ja suklaakeksi kädessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hotelliaamiaisilla huomasi hyvin miten se säätäminen alkoi heti kun äiti tuli paikalle. Sitä ennen isä ja lapset söi ihan rauhassa.
Voi olla kyse äidin kontrollintarpeesta, mutta myös siitä, että isä antaa lasten syödä pelkkää croissanttia ja pullaa, ja lasten pitäisi kuitenkin jaksaa monta tuntia aamiaisen voimin. Äiti sitten joutuu hössöttämään, kun haluaisi, että lapset söisivät esim hedelmiä ja proteiinia mutta ovat jo täynnä sitä pullaa. Lomalla tuo ongelma korostuu kun kävellään pitkiä matkoja, uidaan, mennään huvipuistoon jne.
Miksi ihmeessä siinä joutuisi hössöttämään? Lasta voi ohjeistaa ja kasvattaa rauhallisesti ilman jatkuvaa hokemista ja hössöttämistä.
Niin voi, pointtini oli edelleenkin se, että ensimmäinen kommentoija on voinut tulkita hössöttämiseksi käytöksen, joka ei mitenkään objektiivisesti sellaista ole. Joidenkin ihmisten mielestä kaikki pikkulasten ohjaaminen julkisella paikalla tuntuu olevan hössöttämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä myöskään ymmärtänyt tuota "pitää ottaa vielä viisi lusikallista" sen jälkeen, kun lapsi on selvästi jo täynnä ja lopettamassa syömistä. Ei ole ihme, että kylläisyydentunne ja -tunnistaminen häiriintyy ja aikuisena lihoo.
Joskus tuntuu, että aikuiset eivät myöskään ihan hahmota, että kuinka paljon (eli vähän) pikkulapset syö. Itselläni on kaksi päiväkoti-ikäistä tyttöä ja kyllä ne on linnunannoksia, mitä tuon ikäiset syö. Molemmat normaalipainoisia ja kasvavat ihan normaalisti.
Tietenkin myös lapset lihovat yli kulutuksensa tulevasta energiasta. Lapsilla vielä nälän ja kylläisyydensäätely toimii kunnes aikuiset rikkovat sen. Eivät ne lapset liho mistään herkuista vaan päivittäin ateriasta toiseen tulevista yli nälän syödyistä lusikallisista, haarukallisista ja millilitroista.
Jos syö vain siihen asti kunnes nälkä häviää niin sitten joutuu ihan kohta syömään uudestaan. Tosin juuri niinhän lapset haluaisivat toimia.
Sitten odotetaan seuraavaa ruokailukertaa. Nälkä on paras kokki. Nälkä on ihan luonnollinen tunne. Ei siihen kuole.
Nälästä seuraa kaikenlaista sekoilua ja keskittymiskyvyttömyyttä, kun verensokeri laskee liian alas.
Höpö höpö. Terveellä ei laske verensokeri liian alas. Ykköstyypin diabeetikot ovat asia erikseen.
Nyt ei puhuta mistään mahdollisesti sairaalahoitoa vaativasta laskusta vaan ihan normaalista laskusta joka seuraa nälästä. Jokainen tietää mitä seurauksia ihmiselle on nälästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus opettaa lapset tuohon, siellä päätetään, koska olet syönyt tarpeeksi. Sama jatkuu sitten kotona: jos ei muistuta, että nyt on ruoka-aika, niin ennen kuin tiskit on koneessa, on lapsi jo murtautumassa jääkaappiin, koska on nälkä.
Tuossa on taas yksi syy miksi lapset kannattaisi kasvattaa itse eikä laittaa heitä mihinkään laitokseen kasvatettaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hotelliaamiaisilla huomasi hyvin miten se säätäminen alkoi heti kun äiti tuli paikalle. Sitä ennen isä ja lapset söi ihan rauhassa.
Voi olla kyse äidin kontrollintarpeesta, mutta myös siitä, että isä antaa lasten syödä pelkkää croissanttia ja pullaa, ja lasten pitäisi kuitenkin jaksaa monta tuntia aamiaisen voimin. Äiti sitten joutuu hössöttämään, kun haluaisi, että lapset söisivät esim hedelmiä ja proteiinia mutta ovat jo täynnä sitä pullaa. Lomalla tuo ongelma korostuu kun kävellään pitkiä matkoja, uidaan, mennään huvipuistoon jne.
Eikö niille voi ottaa jotain eväspatukoita mukaan?
Voi, ja otetaankin, mutta olisihan se kiva jos saisivat syödäkseen myös jotain tuoretta ravitsevaa ruokaa aamulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä Kreikan lomamatkalla jouduimme miehen kanssa jo viimein tarkkailemaan yhden lapsiperheen aamiaisella käymistä, että ovatko jo käyneet vai tulevatko vielä. Toivottiin aina, että ei osuttaisi samaan aikaan. Oli se sen vertaista showta.
Neljä ihan pientä ja yksi vielä tulossa.
Miehen kotona oli ollut viisi lasta ja aina oli kuulemma ollut ruokapöydässä ihan rauhallista. Meitä oli kolme, ja sama juttu. Miksi ihmeessä meitä 60-luvun lapsia ei tarvinnut koko ajan komentaa?
Ei meillä ainakaan edes mikään kova kuri ollut, meillä ei koskaan annettu selkäsaunoja eikä mitään sellaista, riitti kun isä vähän ärähti, ei koskaan sen enempää.
Ehkä se sitten johtui siitä, että elämänmeno oli muutenkin rauhallisempi.
Oletko kuullut koskaan sana temperamentti. Jokaisella on se mutta erillainen.
Temperamentti on vain tietyntyyppisten ihmisten tekosyy käyttäytyä huonosti
Jaahas et siis tiedä mitä se tarkoittaa?
Jokaisella ihmisellä on se joillakin tulisempi kuin toisilla. Ei ole mikään tekosyy. Vai onko sun mielestä viilipytty (eli lammas) jotenkin parempi ihminen?
Meillä lounaalla tai päivälliselle ei ole ollut koskaan maito tai leipää, mikä ratkaisee jo ison osan ongelmista: kaikki keskittyvät varsinaiseen ruokaan. On ymmärtääkseni suomalainen (ja osin ruotsalainen) ajatus, että lapsen pitäisi saada iso osa proteiinistaan ja samalla tuotteeseen keinotekoisesti lisätty D-vitamiini juuri maidosta.
Vielä vähemmän ymmärrän lasten ruokajuomana kauramaitoja tai vastaavia, jotka ovat vain nestemäinen alusta D-vitamiinille (ei proteiinihyötyä, eikä noin laimeana edes kauran terveysvaikutuksia). Helpompi olisi ottaa vitamiini purkista kuin kantaa kotiin maidonnäköistä vettä, johon sama tavara on tehtaassa liuotettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus opettaa lapset tuohon, siellä päätetään, koska olet syönyt tarpeeksi. Sama jatkuu sitten kotona: jos ei muistuta, että nyt on ruoka-aika, niin ennen kuin tiskit on koneessa, on lapsi jo murtautumassa jääkaappiin, koska on nälkä.
Tuossa on taas yksi syy miksi lapset kannattaisi kasvattaa itse eikä laittaa heitä mihinkään laitokseen kasvatettaviksi.
Oletko valmis elättämään kaikki lapselliset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä myöskään ymmärtänyt tuota "pitää ottaa vielä viisi lusikallista" sen jälkeen, kun lapsi on selvästi jo täynnä ja lopettamassa syömistä. Ei ole ihme, että kylläisyydentunne ja -tunnistaminen häiriintyy ja aikuisena lihoo.
Joskus tuntuu, että aikuiset eivät myöskään ihan hahmota, että kuinka paljon (eli vähän) pikkulapset syö. Itselläni on kaksi päiväkoti-ikäistä tyttöä ja kyllä ne on linnunannoksia, mitä tuon ikäiset syö. Molemmat normaalipainoisia ja kasvavat ihan normaalisti.
Tietenkin myös lapset lihovat yli kulutuksensa tulevasta energiasta. Lapsilla vielä nälän ja kylläisyydensäätely toimii kunnes aikuiset rikkovat sen. Eivät ne lapset liho mistään herkuista vaan päivittäin ateriasta toiseen tulevista yli nälän syödyistä lusikallisista, haarukallisista ja millilitroista.
Jos syö vain siihen asti kunnes nälkä häviää niin sitten joutuu ihan kohta syömään uudestaan. Tosin juuri niinhän lapset haluaisivat toimia.
Sitten odotetaan seuraavaa ruokailukertaa. Nälkä on paras kokki. Nälkä on ihan luonnollinen tunne. Ei siihen kuole.
Ensimmäinen ihminen, joka väittää kirkkain silmin ettei nälkään kuole. Eikä varmaan aiheuta muutakaaan pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus opettaa lapset tuohon, siellä päätetään, koska olet syönyt tarpeeksi. Sama jatkuu sitten kotona: jos ei muistuta, että nyt on ruoka-aika, niin ennen kuin tiskit on koneessa, on lapsi jo murtautumassa jääkaappiin, koska on nälkä.
Tuossa on taas yksi syy miksi lapset kannattaisi kasvattaa itse eikä laittaa heitä mihinkään laitokseen kasvatettaviksi.
Oletko valmis elättämään kaikki lapselliset?
Nyt ei puhuttu mistään lapsettomien elättämisestä vaan siitä valitettavan yleisestä näkökannasta, että lapsi pitää "varhaiskasvattaa" koska tavallinen kasvatus ei muka riitä lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä Kreikan lomamatkalla jouduimme miehen kanssa jo viimein tarkkailemaan yhden lapsiperheen aamiaisella käymistä, että ovatko jo käyneet vai tulevatko vielä. Toivottiin aina, että ei osuttaisi samaan aikaan. Oli se sen vertaista showta.
Neljä ihan pientä ja yksi vielä tulossa.
Miehen kotona oli ollut viisi lasta ja aina oli kuulemma ollut ruokapöydässä ihan rauhallista. Meitä oli kolme, ja sama juttu. Miksi ihmeessä meitä 60-luvun lapsia ei tarvinnut koko ajan komentaa?
Ei meillä ainakaan edes mikään kova kuri ollut, meillä ei koskaan annettu selkäsaunoja eikä mitään sellaista, riitti kun isä vähän ärähti, ei koskaan sen enempää.
Ehkä se sitten johtui siitä, että elämänmeno oli muutenkin rauhallisempi.
Oletko kuullut koskaan sana temperamentti. Jokaisella on se mutta erillainen.
Kummasti 70-luvullakin kaikilla temperamenteilla varustetut lapset tottelivat ja kunnioittivat vanhempia ja muita aikuisia. Samassa joukossa olivat normit, nepsyt, kirjot ja kirjainyhdistelmät ja kaikki oppivat.
Onkohan aika kullannut muistot? Silloin hakattiin remmillä, jos ei toteltu.
Ottakaa selvää mitä temperamentti tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä myöskään ymmärtänyt tuota "pitää ottaa vielä viisi lusikallista" sen jälkeen, kun lapsi on selvästi jo täynnä ja lopettamassa syömistä. Ei ole ihme, että kylläisyydentunne ja -tunnistaminen häiriintyy ja aikuisena lihoo.
Joskus tuntuu, että aikuiset eivät myöskään ihan hahmota, että kuinka paljon (eli vähän) pikkulapset syö. Itselläni on kaksi päiväkoti-ikäistä tyttöä ja kyllä ne on linnunannoksia, mitä tuon ikäiset syö. Molemmat normaalipainoisia ja kasvavat ihan normaalisti.
Tietenkin myös lapset lihovat yli kulutuksensa tulevasta energiasta. Lapsilla vielä nälän ja kylläisyydensäätely toimii kunnes aikuiset rikkovat sen. Eivät ne lapset liho mistään herkuista vaan päivittäin ateriasta toiseen tulevista yli nälän syödyistä lusikallisista, haarukallisista ja millilitroista.
Jos syö vain siihen asti kunnes nälkä häviää niin sitten joutuu ihan kohta syömään uudestaan. Tosin juuri niinhän lapset haluaisivat toimia.
Sitten odotetaan seuraavaa ruokailukertaa. Nälkä on paras kokki. Nälkä on ihan luonnollinen tunne. Ei siihen kuole.
Nälästä seuraa kaikenlaista sekoilua ja keskittymiskyvyttömyyttä, kun verensokeri laskee liian alas.
Ja vähästä nukkumisesta seuraa myös sama. Pakotatko lapsesi myös nukkumaan hössöttämällä ja toistelamalla että "noh, nuku, nuku nyt, nukutko jo? Älä nyt pidä silmiä aukiv aan nuku, nuku".
Sama pätee siihen ruokailuunkin, kyllä se hössöttäminen vaan pahentaa ja on todella karmeaa katsottavaa myös ulkopuolisista. Ja täysin tarpeetonta.
T: Varhaiskasvatuksen työntekijä, jolla on kokemusta sadoista eli lapsista heidän syömisestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus opettaa lapset tuohon, siellä päätetään, koska olet syönyt tarpeeksi. Sama jatkuu sitten kotona: jos ei muistuta, että nyt on ruoka-aika, niin ennen kuin tiskit on koneessa, on lapsi jo murtautumassa jääkaappiin, koska on nälkä.
Tuossa on taas yksi syy miksi lapset kannattaisi kasvattaa itse eikä laittaa heitä mihinkään laitokseen kasvatettaviksi.
Oletko valmis elättämään kaikki lapselliset?
Nyt ei puhuttu mistään lapsettomien elättämisestä vaan siitä valitettavan yleisestä näkökannasta, että lapsi pitää "varhaiskasvattaa" koska tavallinen kasvatus ei muka riitä lapselle.
No voi vithu. Miten ihmiset pääsee töihin ja saa rahaa?
Jos syö vain siihen asti kunnes nälkä häviää niin sitten joutuu ihan kohta syömään uudestaan. Tosin juuri niinhän lapset haluaisivat toimia.