Syöminen lapsiperheissä - Miksi tämä on tällaista?

Illasta nälkä on suurin, turhaan moni tuputtaa sitä 4-5 aikaan.

Niin syödään myös muissa maissa, meillä päivällinen on aikasin suomessa.

Teinit syö enmpi kun kasvaa humisten.

Voi hyvin kokeilla perheessä mikä aika on se parhain.

Riippuu tilanteesta. Jos lapsi saa itse päättää, ottaa päivälliseksi pelkän puolikkaan leivän, jonka syö seisaltaan ja sitten juoksee leikkimään ja on uudestaan jääkaapilla puolen tunnin päästä jugurttia hakemassa, niin ei se  tervettä ole.

Tietysti jos syö ihan kunnolla niin ei silloin tarvitse vanhemman puuttua mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä Kreikan lomamatkalla jouduimme miehen kanssa jo viimein tarkkailemaan yhden lapsiperheen aamiaisella käymistä, että ovatko jo käyneet vai tulevatko vielä.  Toivottiin aina, että ei osuttaisi samaan aikaan.  Oli se sen vertaista showta.

Neljä ihan pientä ja yksi vielä tulossa.  

Miehen kotona oli ollut viisi lasta ja aina oli kuulemma ollut ruokapöydässä ihan rauhallista.  Meitä oli kolme, ja sama juttu.  Miksi ihmeessä meitä 60-luvun lapsia ei tarvinnut koko ajan komentaa?

Ei meillä ainakaan edes mikään kova kuri ollut, meillä ei koskaan annettu selkäsaunoja eikä mitään sellaista, riitti kun isä vähän ärähti, ei koskaan sen enempää.

Ehkä se sitten johtui siitä, että elämänmeno oli muutenkin rauhallisempi.  

Oletko kuullut koskaan sana temperamentti. Jokaisella on se mutta erillainen.

Temperamentti on vain tietyntyyppisten ihmisten tekosyy käyttäytyä huonosti 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä Kreikan lomamatkalla jouduimme miehen kanssa jo viimein tarkkailemaan yhden lapsiperheen aamiaisella käymistä, että ovatko jo käyneet vai tulevatko vielä.  Toivottiin aina, että ei osuttaisi samaan aikaan.  Oli se sen vertaista showta.

Neljä ihan pientä ja yksi vielä tulossa.  

Miehen kotona oli ollut viisi lasta ja aina oli kuulemma ollut ruokapöydässä ihan rauhallista.  Meitä oli kolme, ja sama juttu.  Miksi ihmeessä meitä 60-luvun lapsia ei tarvinnut koko ajan komentaa?

Ei meillä ainakaan edes mikään kova kuri ollut, meillä ei koskaan annettu selkäsaunoja eikä mitään sellaista, riitti kun isä vähän ärähti, ei koskaan sen enempää.

Ehkä se sitten johtui siitä, että elämänmeno oli muutenkin rauhallisempi.  

Oletko kuullut koskaan sana temperamentti. Jokaisella on se mutta erillainen.

Kummasti 70-luvullakin kaikilla temperamenteilla varustetut lapset tottelivat ja kunnioittivat vanhempia ja muita aikuisia. Samassa joukossa olivat normit, nepsyt, kirjot ja kirjainyhdistelmät ja kaikki oppivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä Kreikan lomamatkalla jouduimme miehen kanssa jo viimein tarkkailemaan yhden lapsiperheen aamiaisella käymistä, että ovatko jo käyneet vai tulevatko vielä.  Toivottiin aina, että ei osuttaisi samaan aikaan.  Oli se sen vertaista showta.

Neljä ihan pientä ja yksi vielä tulossa.  

Miehen kotona oli ollut viisi lasta ja aina oli kuulemma ollut ruokapöydässä ihan rauhallista.  Meitä oli kolme, ja sama juttu.  Miksi ihmeessä meitä 60-luvun lapsia ei tarvinnut koko ajan komentaa?

Ei meillä ainakaan edes mikään kova kuri ollut, meillä ei koskaan annettu selkäsaunoja eikä mitään sellaista, riitti kun isä vähän ärähti, ei koskaan sen enempää.

Ehkä se sitten johtui siitä, että elämänmeno oli muutenkin rauhallisempi.  

Oletko kuullut koskaan sana temperamentti. Jokaisella on se mutta erillainen.

Ei temperamentti ole kuitenkaan syy käyttäytyä huonosti ruokapöydässä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tilanteesta. Jos lapsi saa itse päättää, ottaa päivälliseksi pelkän puolikkaan leivän, jonka syö seisaltaan ja sitten juoksee leikkimään ja on uudestaan jääkaapilla puolen tunnin päästä jugurttia hakemassa, niin ei se  tervettä ole.

 

Tietysti jos syö ihan kunnolla niin ei silloin tarvitse vanhemman puuttua mitenkään.

Ruuat syödään pöydässä. Myös se puolikas voikkari. Syö mitä syö, mutta puolen tunnin päästä ei tule jukurttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma kun lapsia yrittää kasvattaa syömään edes jotenkuten oikein, niin sekään ei kelpaa. Sitten toisaalta kitistään kasvatuksen puutteesta.

Paras opetus on PIDÄ HUOLI OMISTA ASIOISTA.

Lapsella on oikeus hyvään ja kunnioittavaan kohteluun myös ruokapöydässä. Ruokailutilanteen muuttuminen taistelutantereeksi aiheuttaa lapselle ahdistusta ruokaa kohtaan. Ihmisen keho ja mieli muistaa pitkäaikaisesti lapsuudenaikaiset tapahtumat. 

Joku random ap viereisessä pöydässähän se on paras arvostelemaan perheen sisäistä dynamiikkaa, varsinkin kun on jo pitkään haaveillut pääsevänsä provosoimaan vauvapalstalle aiheesta. 

Oppisi jo läksyn, että toisten asiat ei kuulu hänelle vaan huolehtisi omistaan yhtä hyvin, niin ei tarttis sekoilla.

En usko pätkääkään ap:n tarinasta.

Ne teidän asianne nyt vain sattuvat sekä kuulumaan että varsinkin näkymään meille muille esim. hotelliaamiaisilla…

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä Kreikan lomamatkalla jouduimme miehen kanssa jo viimein tarkkailemaan yhden lapsiperheen aamiaisella käymistä, että ovatko jo käyneet vai tulevatko vielä.  Toivottiin aina, että ei osuttaisi samaan aikaan.  Oli se sen vertaista showta.

Neljä ihan pientä ja yksi vielä tulossa.  

Miehen kotona oli ollut viisi lasta ja aina oli kuulemma ollut ruokapöydässä ihan rauhallista.  Meitä oli kolme, ja sama juttu.  Miksi ihmeessä meitä 60-luvun lapsia ei tarvinnut koko ajan komentaa?

Ei meillä ainakaan edes mikään kova kuri ollut, meillä ei koskaan annettu selkäsaunoja eikä mitään sellaista, riitti kun isä vähän ärähti, ei koskaan sen enempää.

Ehkä se sitten johtui siitä, että elämänmeno oli muutenkin rauhallisempi.  

Tuollaisen shown katseleminen on mitä parhainta ehkäisyvalistusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hotelliaamiaisilla huomasi hyvin miten se säätäminen alkoi heti kun äiti tuli paikalle. Sitä ennen isä ja lapset söi ihan rauhassa. 

Tältä se saattoi ulkopuolisesta näyttää. Totuus kuitenkin on, että jollei lapsi syö kunnolla kyseisellä aterialla, nälkä ja kiukku alkaa viimeistään parin tunnin kuluttua.

Meillä tämä "säätäminen" oli puhtaasti sitä, että määräsin aina hotelliaamiaisella syömään riittävästi proteiinia, jotta nälkä pysyisi poissa vähintään 3 - 4 tuntia. Muuten reissussa olosta ei olisi lasten kanssa tullut mitään.

Lasten pakkosyöttäminen toivoisi kuuluvan jo menneisyyteen. Pakottaminen häiritsee lapsen kykyä tunnistaa oma nälkänsä ja kylläisyytensä ja ruokailusta tulee taistelutanner.

Ensin se oli häsläystä ja nyt jo taisteliutanner? Tuskinpa sulla taistelutentereesta on mitään kokemusta.

Huuteleeko siellä monenkin sodan veteraani? Soti kaikissa sodissa molemmilla puolilla?

Jos ollaan hotellin aamiaisbuffetissa, niin kyllä, vanhempana katson että lapsi syö muutakin kuin maapähkinälevitettä tai puolikkaan muffinsin, ja jaksaa lounasaikaan saakka. Jos se näyttäytyy tuputtamisena tai häslinkinä niin sitten näyttäytyy. Tosiaan niitä lapsivapaita hotelleja on olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tilanteesta. Jos lapsi saa itse päättää, ottaa päivälliseksi pelkän puolikkaan leivän, jonka syö seisaltaan ja sitten juoksee leikkimään ja on uudestaan jääkaapilla puolen tunnin päästä jugurttia hakemassa, niin ei se  tervettä ole.

 

Tietysti jos syö ihan kunnolla niin ei silloin tarvitse vanhemman puuttua mitenkään.

Ruuat syödään pöydässä. Myös se puolikas voikkari. Syö mitä syö, mutta puolen tunnin päästä ei tule jukurttia.

Nimenomaan. Siksi pitääkin opettaa syömään oikeaa ruokaa.

Ei se ole "tuputtamista".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hotelliaamiaisilla huomasi hyvin miten se säätäminen alkoi heti kun äiti tuli paikalle. Sitä ennen isä ja lapset söi ihan rauhassa. 

Voi olla kyse äidin kontrollintarpeesta, mutta myös siitä, että isä antaa lasten syödä pelkkää croissanttia ja pullaa, ja lasten pitäisi kuitenkin jaksaa monta tuntia aamiaisen voimin. Äiti sitten joutuu hössöttämään, kun haluaisi, että lapset söisivät esim hedelmiä ja proteiinia mutta ovat jo täynnä sitä pullaa. Lomalla tuo ongelma korostuu kun kävellään pitkiä matkoja, uidaan, mennään huvipuistoon jne. 

Miksi ihmeessä siinä joutuisi hössöttämään? Lasta voi ohjeistaa ja kasvattaa rauhallisesti ilman jatkuvaa hokemista ja hössöttämistä.

Tähän ketjuun ei vissiin normaalin ihmisen kannata tulla ehdottamaan mitään! Kyllä se on rytmirytmirytmi ja proteiini joka pätee! T: Aiemmin kommentoinut, alapeukkuja saanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No lapsi voi olla levoton monestakin syystä eikä syy aina ole vanhemmissa. Tuo tuputtaminen voi johtua usein siitä, että vanhempi tietää lapsen ruokailutottumukset ja yrittää ennakoida ettei tulisi tunnin päästä nälkä 

Oma havaintoni on sellainen, että useat vanhemmat eivät millään tavalla ennakoi asioita ja siitä sitten seuraa kaaos vaikkapa reissussa.

Kun omat lapseni olivat alle kouluikäisiä, niin ruokailut piti suunnitella etukäteen ja säännöllisestä päivä- ja ruokarytmistä pidettiin kiinni. 

Lomilla ja reissuissa tämä rytmistä kiinni pitäminen korostui. Jonkun mielestä voi kuulostaa hirveältä että lomallakin syötiin aamiainen viimeistään klo 8, lounas 11-12, välipala iltapäivällä ja päivällinen klo 17-18. Iltapala noin 20. Joskus lomareissulla meni rytmi sekaisin ja se koko päivä oli sitten ihan kamala. 

Nämä tilanteet, missä rytmi on muuttunut ja nukutaankin lomalla hotellihuoneessa tunnin pidempään, mennään aamiaiselle vasta klo 9 ja lapsi on jo valmiksi levoton sekä nälkäkiukkuinen, on juuri niitä tilanteita mitä muut hotellivieraat sitten todistavat huonona käytöksenä, tuputtamisena, lapsen levottomuutena jne.

Ei meillä ollut koskaan noin.  Myöhäinen aamupala ja ei ollut koskaan lapsille ongelma. Rytmi oli eri lomilla, kuin arkena. Silti sujui hyvin. Mä en lomilla jaksanut pitää mitään tiukkaa aikataulua. Tietty jos joku retki yms. niin etukäteen mietin, että on nukuttu hyvin ja syöty. Vielä jotain pientä evästä mukaan esim. bussimatkalle.  Mitään kiukkuja ei ollut. 

Ihan kehityspsykologiassakin on todettu, että rutiinit ovat hyväksi pienille lapsille ja että rutiineista poikkeaminen aiheuttaa lapsille stressiä. Näin on myös silloin, kun rutiineista poiketaan jostain kivasta syystä, esimerkiksi lomamatkan takia.

Se ettet ole huomannut oireita omissa lapsissasi, ei tarkoita etteikö näin yleisesti olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä Kreikan lomamatkalla jouduimme miehen kanssa jo viimein tarkkailemaan yhden lapsiperheen aamiaisella käymistä, että ovatko jo käyneet vai tulevatko vielä.  Toivottiin aina, että ei osuttaisi samaan aikaan.  Oli se sen vertaista showta.

Neljä ihan pientä ja yksi vielä tulossa.  

Miehen kotona oli ollut viisi lasta ja aina oli kuulemma ollut ruokapöydässä ihan rauhallista.  Meitä oli kolme, ja sama juttu.  Miksi ihmeessä meitä 60-luvun lapsia ei tarvinnut koko ajan komentaa?

Ei meillä ainakaan edes mikään kova kuri ollut, meillä ei koskaan annettu selkäsaunoja eikä mitään sellaista, riitti kun isä vähän ärähti, ei koskaan sen enempää.

Ehkä se sitten johtui siitä, että elämänmeno oli muutenkin rauhallisempi.  

Oletko kuullut koskaan sana temperamentti. Jokaisella on se mutta erillainen.

Kummasti 70-luvullakin kaikilla temperamenteilla varustetut lapset tottelivat ja kunnioittivat vanhempia ja muita aikuisia. Samassa joukossa olivat normit, nepsyt, kirjot ja kirjainyhdistelmät ja kaikki oppivat.

Höpsis. Ei 70-luvulla tai nytkään päiväkoti-ikäinen lapsi voi olla niin kehittynyt, että  pystyisi itse arvioimaan oman  energiantarpeensa ja ruokasuositukset, vaan kyllä se on aikuisten tehtävä valvoa , vielä jopa kouluiköisen lapsen ruokailua.  Miksi Suomessa lapset eivät saa olla lapsia ja kehittyä lapsen tahtisesti, vaan jo 4-5v lapselta odotetaan samaa käytöstä kuin aikuiselta. Ja kommenteista päätellen, monen aikuisenkin kehitys on jäänyt kesken, niin vihamielistä törkytekstiä kommenteissa. 

Vierailija kirjoitti:

 

Illasta nälkä on suurin, turhaan moni tuputtaa sitä 4-5 aikaan.

Niin syödään myös muissa maissa, meillä päivällinen on aikasin suomessa.

Teinit syö enmpi kun kasvaa humisten.

Voi hyvin kokeilla perheessä mikä aika on se parhain.

Yhtäusein siellä "ulkomaillakin " syödään" mutta myöhemmi , johtuen aikavyöhyykkeestä esim.Italiassa lounas klo 13-15, välipala 16-18 ja päivällinen 20-22. 

Itse olen 80-luvun lautanen pitää syödä tyhjäksi -sukupolvea ja nyt aikuisena lihava. Omille lapsilleni en ole koskaan tuputtanut ruokaa, syövät mitä syövät. Olen saanut tästä huomauttelua kyllä sukulaisilta aikoinaan, kun lapset oli pieniä. Pidin pääni. Nyt teineinä syövät oikein hyvin, ovat terveitä ja urheilullisia.

Lapsille ei ole selviä sääntöjä vaan säännöt muuttuvat joka kerta ja niistä voidaan joustaa. Tämä on se ongelma. 

Liberaalin ja individualistisen kasvatuksen hedelmiä.

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä myöskään ymmärtänyt tuota "pitää ottaa vielä viisi lusikallista" sen jälkeen, kun lapsi on selvästi jo täynnä ja lopettamassa syömistä. Ei ole ihme, että kylläisyydentunne ja -tunnistaminen häiriintyy ja aikuisena lihoo. 

Joskus tuntuu, että aikuiset eivät myöskään ihan hahmota, että kuinka paljon (eli vähän) pikkulapset syö. Itselläni on kaksi päiväkoti-ikäistä tyttöä ja kyllä ne on linnunannoksia, mitä tuon ikäiset syö. Molemmat normaalipainoisia ja kasvavat ihan normaalisti. 

Tietenkin myös lapset lihovat yli kulutuksensa tulevasta energiasta. Lapsilla vielä nälän ja kylläisyydensäätely toimii kunnes aikuiset rikkovat sen. Eivät ne lapset liho mistään herkuista vaan päivittäin ateriasta toiseen tulevista yli nälän syödyistä lusikallisista, haarukallisista ja millilitroista. 

Vierailija kirjoitti:

On se kumma kun lapsia yrittää kasvattaa syömään edes jotenkuten oikein, niin sekään ei kelpaa. Sitten toisaalta kitistään kasvatuksen puutteesta.

Paras opetus on PIDÄ HUOLI OMISTA ASIOISTA.

Tajuatko, että käytöksesi vääristää lapsen luontaisesti terveen ruokasuhteen ja hän kärsii siitä loppuikänsä? Vain sinun kunnianhimosi vuoksi. On vanhempia, jotka mittaavat omaa onnistumistaan lastensa syömällä ruokamäärää ja se on väärin lapsia kohtaan.