Miten teitä kosittiin?
Silloin kun teitä kosittiin tai menitte kihloihin, missä ja miten se tapahtui? Osasitteko odottaa vai oliko se yhteinen sopimus? Oliko miehellä jo sormus valmiina? Sovitteko heti hääpäivästä? Vai kysyikö jompi kumpi osapuoli vielä myöhemmin, että pitäisikö ne häätkin järjestää?
Haluan tietää, miten nämä kuviot muilla hoitui. Itse olen ollut jo useamman vuoden naimisissakin, mutta vieläkin vähän kaihertaa, kun ei mikään näistä oikeastaan tapahtunut miehen aloitteesta, eikä kumpaankaan pahemmin mitään romantiikkaa liittynyt...
Kommentit (43)
Useamman vuoden seurustelun jälkeen mentiin lomalle Comojärvelle. Mies kosi polvillaan järven rannalla samalla kun aurinko oli laskemassa vuorien taa. Vastasin kyllä ja ollaan oltu 11 vuotta naimisissa .
N44
Oltiin käymässä miehen isovanhempien haudalla ja hän siinä kysyi että haluaisinko maata joskus samassa sukuhaudassa hänen kanssaan. Sormusta ei ollut valmiina, eikä kosinta kuulemma ollut mitenkään suunniteltu juttu.
Vierailija kirjoitti:
Olen järkyttynyt monen ihmisen vastauksista täällä ketjussa...
Anteeksi nyt vain, mutta missä on perinne, kunnollisuus, romantiikka, puolisoiden huomaavaisuus, vakavuus ja suunnitelmallisuus?
Mitä tarkoitat perinteellä, kunnollisuudella, romantiikalla jne?
Riideltiin jostain älyttömän typerästä asiasta. Mies sanoi "sä voit olla joskus niin s**tanan ärsyttävä, mutta mä silti haluan mennä sun kanssa naimisiin". Minä vastasin "no minä haluan myös mennä sun kanssa naimisiin". Mies pysähtyi hetkeksi ja totes "me ollaan varmaan nyt sitten kihloissa". Häät vuoden päästä, 15 vuotta avioo takana.
Oltiin kihloissa toistakymmentä vuotta, asuttiin yhdessä. Pikkuhiljaa molemmat vuorotellen otti naimisiinmenon puheeksi. Maistraatti ja säilytin nimeni. Nyt on 10v avioliittoa takana, yli 30v yhdessä. Sopuisaa on ja rakkautta riittää.
"Sitten asia vain kypsyi. Teimme hiljaisen päätöksen ja kävimme ostamassa kihlasormukset."
Miten käytännössä? Kumpikaan ei sanonut mitään ja yht'äkkiä olitte ostamassa sormuksia. Tosi outoa.
Sanoin, että se on ero tai avioliitto.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kihloissa toistakymmentä vuotta, asuttiin yhdessä. Pikkuhiljaa molemmat vuorotellen otti naimisiinmenon puheeksi. Maistraatti ja säilytin nimeni. Nyt on 10v avioliittoa takana, yli 30v yhdessä. Sopuisaa on ja rakkautta riittää.
Siis joku moderni systeemi, jossa mennään kihloihin ja vasta sen jälkeen kositaan? Entisajan ihmiset kääntyvät haudoissaan.
Olin vaihtamassa sukunimeäni, mutta en tiennyt miksikä ja pitkäaikainen kumppanini ehdotti, että mitä jos mentäisiinkin naimisiin ja ottaisin hänen sukunimensä. Ensin se oli vitsi, joka pitkittyi kumppanini alkoi kosia minua tilanteessa kuin tilanteessa. Lopulta ymmärsin hänen oikeasti haluavan mennä naimisiin kanssani ja suostuin kosintaan.
Menimme naimisiin viime kuussa.
1. Vitsinä , mille nauroi päälle.
2. Halusi suomen kansalaisuuden olisi maksanut 300000 tuhatta euroa.
3. Vit tuillakseen minulle kesken vakavan riidan.
En ole koskaan ollut kihloissa, saati naimisissa.
Vietettiin hotelliviikonloppua kotikaupungissamme. Oli kaikenlaista seksileikkiä siinä takana, ja pötköttelimme sängyssä paljon saaneena ja antaneena. Siinä mies sitten jotenkin herkistyi ja totesi haluavansa mennä kanssani naimisiin. Ja minä suostuin. Ei ole tarina jota kerrottaisiin kavereille tai sukulaisille :D Kaikki taitavat luulla ettei minua kosittu ollenkaan, tai että minä kosin, mies kun on muualla kuin kotona jäyhä ja epäromattinen, ja minulla tapana järjestää asioita. Naimisissa ollaan oltu 22 vuotta, ja kolme lasta saatu.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kihloissa toistakymmentä vuotta, asuttiin yhdessä. Pikkuhiljaa molemmat vuorotellen otti naimisiinmenon puheeksi. Maistraatti ja säilytin nimeni. Nyt on 10v avioliittoa takana, yli 30v yhdessä. Sopuisaa on ja rakkautta riittää.
Luetun ymmärtäminen? Ko-sin-ta. Miten ko-sin-ta tapahtui?
Vierailija kirjoitti:
"Sitten asia vain kypsyi. Teimme hiljaisen päätöksen ja kävimme ostamassa kihlasormukset."
Miten käytännössä? Kumpikaan ei sanonut mitään ja yht'äkkiä olitte ostamassa sormuksia. Tosi outoa.
Av:lla on ihan tavanomaista, että jotenkin päädytään yhteisestä sopimuksesta sanaakaan sanomatta maistraattiin. Mielellään ilman sormuksia pieruverkkarit jalassa, bonuspisteitä saa jos häämatka on yhtä kuin roskapussin vieminen.
Oltiin asuttu yhdessä jo vuosia. Olin lähdössä toiselle paikkakunnalle viikoiksi töihin. Tuli mieleen että työsuhdeasunnon saa vähentää veroissa, jos puoliso asuu toisella paikkakunnalla. Mentiin maistraattiin ja viikko siitä muutin toisaalle.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kihloissa toistakymmentä vuotta, asuttiin yhdessä. Pikkuhiljaa molemmat vuorotellen otti naimisiinmenon puheeksi. Maistraatti ja säilytin nimeni. Nyt on 10v avioliittoa takana, yli 30v yhdessä. Sopuisaa on ja rakkautta riittää.
Kai sua nyt jotenkin kosittiinkin kun kihloissa olitte?
Oltiin just yöjunasta just jääty jossain päin Eurooppaa ja molemmilla hirvee ripuli. Ei vessaa missään, ni juostiin lähimpään hieman tuuheampaan pusikkoon ja eiku takapuoli nauramaan siinä vierekkäin istuessa. Tyttö siinä, et kun me ei tätä hävetä, vaikka ollaan vasta muutama kuukaus tunnettu ja kestetään tää yhessä, ni hitto, mennään naimisiin! No, mentiinkin ja saatiin kaks ihanaa lasta! Vuosien jälkeen kyllä erottiin, mutta yhä ollaan perhe lasten kanssa, vaikka eri maissa asutaan ja molemmilla uudet kumppanit.
Mikä perinne? Amerikkalaistenko?