Ärsyttää ihmiset, jotka ensitreffien lopulla kysyy, haluanko nähdä uudestaan
Se kuuluu kysyä viestillä myöhemmin. Vaikka halusinkin nähdä uudestaan, en osaa vastata kysymykseen ennen kun olen saanut kelailla treffejä pääni sisällä yksin rauhassa.
Kommentit (83)
Onpa hankalaa. Onneksi olen itse pariutunut jo vajaat parikymmentä vuotta sitten niin ei tarvitse tällaisiakaan murehtia. Luulen että nykyaikaisilla lihamarkkinoilla ainoastaan hajoaisi pää 🤯
Voi saatana, mitä sosiaalisesti kyvyttömiä autisteja koko ketju täynnä. Kyllä saa kysyä ekoilla treffeillä vaikka mitä, etenkin jos ilmapiiri ja kemia on sopiva. Normaali tunneälyinen ihminen kyllä tietää, mikä milloinkin on sopivaa ja mikä ei.
En yhtään ihmettele miksi olet käynyt näin monilla treffeillä
Miten jumalattoman hitaasti ajattelusi toimii, jos tuollaista asiaa pitää miettiä päiväkausia? Haluatko nähdä tyypin uudestaan vai et? Eikö se nyt jumalauta ole päivänselvä asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä miettimistä siinä on kun siihen on vain kaksi vaihtoehtoa jotka on kyllä tai ei?
Jos siinä hetkessä tuntuu että joo voisi tavata, mutta kotona asiaa tarkemmin mietittyä vastaus onkin ei, niin toinen pettyy kun on eka luvannut, että tavataan.
Mitä? Miksi mieli muuttuisi kotona? Ei mitään järkeä. Demonisoitko ihmisiä jotenkin jälkikäteen ja keksit heistä väkisin vikoja, joita ei oikeasti ollut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikeaa ymmärtää mikä tässäkin voi olla niin vaikeaa. Mä en edes kysyis tuollaista kysymystä jos oikeasti treffeillä ei olisi ollut kivaa ja siellä ei olisi vallinnut sellainen tunne, että kaksi ihmistä etsii samaa asiaa ja viihtyi toistensa kanssa. Jos sen jälkeen toinen tarvitsee aikaa pohtia niin sehän kertoo vain siitä, että minä olen tulkinnut perinpohjin jotain väärin?
Toisaalta on sosiaalisia ihmisiä, jotka viihtyvät lähes kaikkien kanssa. Jos mulla oli kivaa, niin en oleta automaattisesti, että toinen koki minut niin upeaksi että haluaa tavata uudestaan. Ihan kohteliasta tunnustella tilannetta, ihan sanallisestikin. Et olinko se vain minä, vai oletko sinäkin sitä mieltä et olen vaimomatskua just sulle.
Mitä ihmeen sekoilua. Vaimomatskua? Jos treffeillä oli kivaa, voi tavata uudestaan, jotta olisi taas kivaa. Ei se tarkoita, että kukaan olisi mitenkään ihmeellinen tai että oltaisiin alkamassa seurustelemaan saati menemässä naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Miten jumalattoman hitaasti ajattelusi toimii, jos tuollaista asiaa pitää miettiä päiväkausia? Haluatko nähdä tyypin uudestaan vai et? Eikö se nyt jumalauta ole päivänselvä asia?
Oikeastihan naiset päättää sen muutamassa sekunnissa sen jälkeen kun näkevät miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten jumalattoman hitaasti ajattelusi toimii, jos tuollaista asiaa pitää miettiä päiväkausia? Haluatko nähdä tyypin uudestaan vai et? Eikö se nyt jumalauta ole päivänselvä asia?
Oikeastihan naiset päättää sen muutamassa sekunnissa sen jälkeen kun näkevät miehen.
Nimenomaan. Juoppo, narkkari. Ei jatkoon. Kiva, suht fiksu, vois nähdä uudestaan. En ymmärrä, miten näinkin yksinkertaista päätöstä pitäisi jäädä sekoilemaan ja vatvomaan ”rauhassa”. Itse en todellakaan haluaisi tavata uudestaan tuollaista vainoharhailijaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten jumalattoman hitaasti ajattelusi toimii, jos tuollaista asiaa pitää miettiä päiväkausia? Haluatko nähdä tyypin uudestaan vai et? Eikö se nyt jumalauta ole päivänselvä asia?
En puhunut päiväkausista, vaan muutamasta tunnista treffien jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä miettimistä siinä on kun siihen on vain kaksi vaihtoehtoa jotka on kyllä tai ei?
Jos siinä hetkessä tuntuu että joo voisi tavata, mutta kotona asiaa tarkemmin mietittyä vastaus onkin ei, niin toinen pettyy kun on eka luvannut, että tavataan.
Mitä? Miksi mieli muuttuisi kotona? Ei mitään järkeä. Demonisoitko ihmisiä jotenkin jälkikäteen ja keksit heistä väkisin vikoja, joita ei oikeasti ollut?
Koska normaalia ihmistä ei yhdet treffit hetkauta niin paljon, että tietää välittömästi kannattaako tavata. Pitää vähän matkustella.
Siis pitää vähän makustella, ei matkustella.
Vierailija kirjoitti:
Sinähän voit vastata, ettet tiedä vielä/ mietit asiaa. Saatko suusi auki?
Pahimpia ihmisiä ovat mykistyjät, jotka eivät osaa antaa selvää myönteistä tai kielteistä vastausta. Se auttaa ratkaisemaan mahdollisen jatkosiirron eikä joudu ihmettelemään limbotilassa.
Vierailija kirjoitti:
Seuraava sitten jo odottamassa. Tämäkin on nykyaikaa. Tai että treffaillaan monia yht'aikaa. Oksettavaa.
No eihän nyt ekojen treffien jälkeen vielä tiedä haluaako seurustella :D tuossa vasta tutustutaan toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Voi saatana, mitä sosiaalisesti kyvyttömiä autisteja koko ketju täynnä. Kyllä saa kysyä ekoilla treffeillä vaikka mitä, etenkin jos ilmapiiri ja kemia on sopiva. Normaali tunneälyinen ihminen kyllä tietää, mikä milloinkin on sopivaa ja mikä ei.
Sosiaalisesti kyvytön olet sinä. Opettele käyttäytymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikeaa ymmärtää mikä tässäkin voi olla niin vaikeaa. Mä en edes kysyis tuollaista kysymystä jos oikeasti treffeillä ei olisi ollut kivaa ja siellä ei olisi vallinnut sellainen tunne, että kaksi ihmistä etsii samaa asiaa ja viihtyi toistensa kanssa. Jos sen jälkeen toinen tarvitsee aikaa pohtia niin sehän kertoo vain siitä, että minä olen tulkinnut perinpohjin jotain väärin?
Toisaalta on sosiaalisia ihmisiä, jotka viihtyvät lähes kaikkien kanssa. Jos mulla oli kivaa, niin en oleta automaattisesti, että toinen koki minut niin upeaksi että haluaa tavata uudestaan. Ihan kohteliasta tunnustella tilannetta, ihan sanallisestikin. Et olinko se vain minä, vai oletko sinäkin sitä mieltä et olen vaimomatskua just sulle.
Mitä ihmeen sekoilua. Vaimomatskua? Jos treffeillä oli kivaa, voi tavata uudestaan, jotta olisi taas kivaa. Ei se tarkoita, että kukaan olisi mitenkään ihmeellinen tai että oltaisiin alkamassa seurustelemaan saati menemässä naimisiin.
Sanoisin et nykyaika on niin paljon enemmän sekoilua kuin mikään. Vapaa tapailu ei ole tehnyt nykypolvea yhtään meitä onnellisemmaksi, pikemminkin päinvastoin.
Kun 90-luvulla tavattiin kiva ihminen niin alettiin lähes lennosta seurustelemaan, simppeliä. Miksi ihmeessä tuhlata aikaa mukavankaan ihmiseen, jos hän ei olisi sen verran ihmeellinen, että voisin kuvitella olevani hänen kanssaan pidempäänkin? Hupiseurustelu ei ole koskaan kiinnostanut.
Itsellä oli ajatus, et kulutan aikaani vain sellaisen kanssa, jonka kanssa voisin kuvitella avioliittoa. Aika pian sen sitten huomaa, et onko toinen sellainen vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä tiedän jo heti sytyttääkö ja haluanko tavata uudestaan. Jos ei treffien lopulla tiedä, niin sitten ei kyllä sytyttänyt ja homma kannattaa jättää siihen.
Voi olla, että henkilö sytytti, mutta elämäntilanteissa oli jotain sellaista, mikä mietityttää. Esim. toinen paljastaa, että hänellä on lapsi.
Jos henkilö on siihen asti (esim. viesteissä) esiintynyt lapsettomana ja jättänyt mainitsematta lapsensa, niin eikös siinä olisi jo riittävästi syytä, että ei kiinnosta? Toki tuossa tilanteessa voi vastata, että kiinnostaisi kyllä, mutta kun vähän tuli yllätyksenä tuo lapsi, niin täytyy vähän miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Sinähän voit vastata, ettet tiedä vielä/ mietit asiaa. Saatko suusi auki?
Kyllä se aika selvää on, ettei halua ole, jos asiaa täytyy miettiä.
Ihmiset lataavat aivan liikaa odotuksia yksittäiseen tapaamiseen. Jos toisesta on ok fiilis miksei voisi tavata uudemmankin kerran. Huonot vibat ja kannattaa siirtyä seuraavaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä miettimistä siinä on kun siihen on vain kaksi vaihtoehtoa jotka on kyllä tai ei?
Jos siinä hetkessä tuntuu että joo voisi tavata, mutta kotona asiaa tarkemmin mietittyä vastaus onkin ei, niin toinen pettyy kun on eka luvannut, että tavataan.
Mitä? Miksi mieli muuttuisi kotona? Ei mitään järkeä. Demonisoitko ihmisiä jotenkin jälkikäteen ja keksit heistä väkisin vikoja, joita ei oikeasti ollut?
Koska normaalia ihmistä ei yhdet treffit hetkauta niin paljon, että tietää välittömästi kannattaako tavata. Pitää vähän matkustella.
Olen eri, mutta kyllä minä ainakin tiedän, viihdyinkö toisen seurassa, herättikö hän kiinnostuksen ja haluanko tavata uudestaan. Joidenkin kohdalla se on erittäin vahva "TODELLAKIN!" ja joidenkin kohdalla lievempi "vaikuttaa ihan lupaavalta/mahdolliselta". Näissä tapauksissa voin tavata uudestaan. Jos pitää miettiä ja sulatella erikseen, silloin tarkoittaa, että ei sytyttänyt eikä muutenkaan ollut kemiaa tai henkistä yhteyttä. Itselleni kaikki yllätyksenä tulleet turn off -asiat ovat niitä, jotka tarkoittavta, että en halua tavata uudestaan.
Miksi tuo ärsyttää? Eikö voisi ottaa kohteliaisuutena, toinen ei ainakaan heti antanut pakkeja?