Millä mä saan mun tyttärelle päähän,että isot ja näkyvät tatskat pilaa sen tulevaisuuden?! On 19 eli en mä voi määrätä

Trollollooo

Vierailija kirjoitti:

Tatuointi on pysyvä muistutus omasta tyhmyydestä.

Tämän kaltainen kommentti on pysyvä muistutus omasta tyhmyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Weetee-lihaleimat on arvostettuja peukkupiireissä.

Aistin, että nyt kirjoittaa kokemusasiantuntija.

Vierailija kirjoitti:

Ei millään jaksaisi käydä tätä keskustelua enää vuonna 2026.

Tyypillinen av-vastaus: toiset puhuu aidasta ja toiset aidanseipäästä. Eli a) piilossa olevat, itseä varten tai tyhmyyksissä, tarkemmin ajattelematta otetut leimat, ja sitten b) näkyvät, julistavat leimat.

Moni vanhempi tyyppi kuvittelee, että tatuointi on iäisesti jonkinlaisen kapinallisuuden, räväkkyyden tunnusmerkki, ja niinhän ne voivat ollakin, mutta ehkä ei ole tullut sen tarkemmin ajateltua, että onko kapinallisuus ja räväkkyys iäisesti toivottavia asioita. Voi olla että auktoriteettien (vaikkapa äiskän) uhmaamisen ja kapinallisuuden perusteella otetut leimat nolottavat jo muutaman vuoden päästä.  Tatuoitu lääkäri tai tuomari, joka ihannoi rikollisten, merimiesten, sotilaiden aiemmin käytössä ollutta juttua, jolla julistetaan omaa vaarallisuutta ja kuulumista johonkin ryhmään, lojaaliutta sitä ryhmää kohtaa, niin voi herättää ihan vuonna 2026kin hieman epäilyksiä taviksissa - ja syystä - ainakin mitä asenteeseen tulee. Ja veikkaanpa, että 20 vuoden kuluttua tatuointeja pidetään vielä enemmän nolona juttuna kuin nyt, vanhan väen tyhmänä trendinä.

Tatuoinnit ovat nykyaikanakin leimautuneet (no pun intented) r'''oskaväen ja r'''oskaväkeä ihannoivien jutuksi. Viihdemaailma on niitä täynnä, väkivaltaa, sotaa ja näyttäviä tatskoja. Jotenkin huvittaa nykyihminen, joka omii toisten jutun kunseonniinmua ja kuvittelee olevansa todella yksilöllinen cityErimies, ja ei sitten kestä itse ollenkaan sitä, että leimautuu r'''ikolliseksi ja v'''äkivallan ihannoijaksi tai n''arkiksi. Eikös sen pitänyt olla niinku siis tosi hyvä juttu, pääasia et erottuu niistä tyhmistä ja valjuista tyypeistä? Mihin nykyihminen sitä hyväksyntää tarvitsee, kun tatuoidut tyypit on tulleet ihan hyvin toimeen ilman sitäkin? Eli jälleen taitaa olla vain kyse siitä, että moni haluaa vain oikeuksia, mutta ei minkäänlaista vastuuta omista tekemisistä. Ei kestetä sitä, että moni ei tykkää, ja heillä on myös oikeus olla tykkäämättä. 

Minusta tatskat ovat pääosin rumia ja tekevät esim. käsissä ja kaulassa lähinnä sottaisen ja sekavan vaikutelman. 

Sano sille kans ettei naamaan laiteta uistimia. Eikä niitä korvalehtiä venytetä, aivan hirveän näköistä.

Sitten kun kasvaa aikuiseksi eikä halua enää pitää uistimia naamassa niistä on jäänyt silti pysyvät jäljet lärviin ja korvalehdet roikkuu tosi nätisti.

Voihan tatuointi olla kivakin, jos kuvalla on hyvä tarina. Jollakulla oli pihakeinussa istuva mummonsa kuvana käsivarressa, toisella menetetyn lapsuudenkodin pihapuu selässä. Tai lapsen tai lemmikin kuva. Kaunista. 

Sitten yhdellä naisella oli rintakehässä ranskaksi iso teksti, kokonainen värssy, monta riviä. Eikä nainen tiennyt mitä siinä lukee! Kunhan jotain tekstiä oli. Eikä naisella ollut mitään yhteyttä Ranskaan, ei sukua, ei tuttuja, ei ollut käynyt, ei kielen opiskelua .

Hölmöläisen hommaa. Jos nahkaansa tekstin naputtaa, niin sitten äidinkielellä! 

Omasta puolestani sanon: minulla ei ole tatuointeja.Suvussani on muistisairautta ja pitkää ikää. Olen kyllä harkinnut henkilötunnuksen tatuoimista ranteeseen ( jos en peräti otsaan ) kun aikanaan tulen demintikkona karkailemaan ulos..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät estä nykyään töiden saamista. 

Kyllä estää. Esim. fine dining -ravintolan tarjoilija, hyvän lääkäriaseman sairaanhoitaja, lääkäri, lakimies, balettitanssija, malli, klassisen musiikin viulisti, opettaja muulla kuin erityisluokissa, asikaspalvelija, jossa kohdataan asiakas kasvotusten, jooga/pilatesopettaja, voimistelu, tanssi jne jne.

 

Näihin ei kaulatatuoitu pääse.

Mulla on tatuointeja ja lävistys kasvoissa. Työskentelen luokanopettajana ihan yleisopetuksen luokassa, tällä hetkellä vielä alkuopetuksessa. 

Mieheni on tatuoitu juristi. 

Upeaa, että ihan tatuoitu juristi ;D

 Kolme asiaa olen aikanani poikani kanssa tehnyt oikein. Tatuionnit kielsin, mopoa en ikinä hänelle hankkinut, enkä sallinut lävistyksiä.  Huomasin toki, että vaihdossa oli  korvaansa pienen hankkinut?  Siitäkin järkytyksestä selvisin, koska rakastan häntä niin suuresti :D Ajokortin ja auton hankimme heti,  kun ikä riitti!

Meidän pojat saivat mopokortin ja mopon. Toinen halusi kevarikortin ja kevarin, sai. Toinen halusi isomman moottoripyörän ja kortin, sai. Nyt kevarikortti muuttuu isommaksi, maksamme yo-lahjana. Kumpikaan ei halua ajaa autolla. Molemmilla on tatskoja hillitysti ja toisella muutama lävistys. No se pointti: Rakastamme molempia täydestä sydämestä. 

Rakastamme molempia täydestä sydämestä.

Tatuointeja ja lävistyksiä?

Vierailija kirjoitti:

Sano sille kans ettei naamaan laiteta uistimia. Eikä niitä korvalehtiä venytetä, aivan hirveän näköistä.

Sitten kun kasvaa aikuiseksi eikä halua enää pitää uistimia naamassa niistä on jäänyt silti pysyvät jäljet lärviin ja korvalehdet roikkuu tosi nätisti.

Olet käsittänyt jotain pahasti väärin. Missään ei ole tapana laittaa naamaan uistimia.

Omapahan on asiansa. En koskisi. Halpa, ruma, hyi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päästä irti, kontrollifriikki psyko

Sellainen vanhempi, joka suree 19-vuotiaan ratkaisuja, ei ole kontrollifriikki. Yhdeksäntoistavuotias ei hahmota, että ratkaisujensa kanssa on elettävä vielä kolme-, neljä-, viisi-, kuusi-, seitsemänkymmenvuotiaanakin. Vuodet vierivät nopeasti.

Erikoista miten lapsia kasvatetaan jos täysi-ikäinen ei ymmärrä tekojensa seurauksia. Ne pitäis jo olla hallussa ennen ylä-astetta.

Ihminen (aivot) kehittyvät vielä yli kaksikymppisenäkin. Eikä yhdeksäntoistavuotiaalla voi olla samanlaista perspektiiviä elämään kuin vaikkapa hänen keski-ikäisellä vanhemmallaan. Vaikka ymmärtäisi yksinkertaiset syyseuraussuhteet, se ei tarkoita, että oikeasti pystyisi hahmottamaan, miten arki ja sen vaatimukset ilmenevät joskus vaikkapa nelikymppisenä.

Mitä sitä länkyttää jos reidet jne ovat jo musteessa, ei voi enää mitään, antaa mennä loputkin.

Nousukkuuden merkki. Luulee olevansa jotakin. 

Wt dream

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tatuointeja olen nähnyt esim lääkäreillä, sairaanhoitajilla, juristeilla. Tuskin on pilannut elämää.

2000-luvulla tatuointimuoti vapautui, ja monet nuoret ovat ottaneet silloin tatuointeja. Nämä ovat nyt niitä ruuhkavuosissaan eläviä ammattilaisia. Siksi niitä näkee myös lääkäreillä, juristeilla ym. korkeasti koulutetuilla ihmisillä. Tämä ei silti poista sitä, että ne on nuoruuden tyhmyydessä otettuja. Oman aikansa tatuointiguru k von dee on sittemmin peittänyt kaikki kuvat käsivarsistaan mustalla.

Juristeja ei ole suomessa montaa sataa. Piirit on meillä pienet ja voin todeta tuntien 90% heistä että ei ole tatuointeja.
-OTM

Mistä voit tietää mitä jollain on paidan tai housujen alla?

Minun tyttärelläni on myös tatuointeja. Hän on kaunis peikkotyttö,sellainen hippi ja kun hän otti  käsivarteensa neonvärisiä sieniä se tatuointi sopi hänelle,kuin olisi aina ollut siinä. Samoin se kun otti Muumien noidan reiteensä,myös kirkkaissa  väreissä.

Hän on taiteilija,metsissä liikkuja,vapaa sielu. Olen ylpeä hänestä vaikka itse en tatuointia ottaisi.

Ap:n tuomitseva asenne on surullista.

Vierailija kirjoitti:

Minun tyttärelläni on myös tatuointeja. Hän on kaunis peikkotyttö,sellainen hippi ja kun hän otti  käsivarteensa neonvärisiä sieniä se tatuointi sopi hänelle,kuin olisi aina ollut siinä. Samoin se kun otti Muumien noidan reiteensä,myös kirkkaissa  väreissä.

Hän on taiteilija,metsissä liikkuja,vapaa sielu. Olen ylpeä hänestä vaikka itse en tatuointia ottaisi.

Ap:n tuomitseva asenne on surullista.

Eli lapsen lapsia ei tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 42-vuotias mies, enkä tunne yhtäkään miestä, joka pitäisi tatuoinneista tai huulitäytteistä naisilla. Ehkä ne on sitten just niitä miehiä, joiden takia naiset kuvittelee tarvitsevansa feminismiä.

Sama juttu. En ole koskaan kuullut yhdenkään miehen toteavan että "oispa sillä muijalla ollut tatuointeja! " Sen sijaan aika moni toteaa tatuoinnit yhdeksi kriteeriksi miksi ei jatka tapailua.
M39

Kuule ei varmaan naisia kiinnosta mitä joku konservatiivi ajattelee hänestä ja halua juuri häntä kumppaniksi. Jos joku sanoisi, ettei voisi olla kanssani tatuoinnin takia niin eipä minuakaan kyseinen ihminen kiinnostaisi, vaikka minulla ei olekaan tatuointia. Tuollainen ennakkoluulo kertoo, että saattaa olla muutenkin kontrolloiva ja jotenkin jäykkä.

Jos ei kiinnosta vastakkaisen mielenkiinto niin tuskin silloin on valmis parisuhteeseen tai ylipäätään sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On akateemisella puolella tatuointeja tohtoreita myöten. Ilmiö on valtavirtaistunut huimasti viimeisten 10-20 vuoden aikana. Korneja suurin osa niistä kuvista on, mutta näin nyt vain on käynyt. Varmaan vaikuttimista löytyy tutkimustakin. Liittyisikö tämän ajan yltiöyksilöllisyyden tavoitteluun, en tiedä.

Kyllä. Ja aina tulee hylkimis- ja vastareaktio, kun uusi ilmiö alkaa tuntua vanhanaikaiselta. Kehon voimakas muokkaus on aina oman aikansa ilmiö eli trendi, ei pysyvä tila. 

Kyllä ihmiset ovat muokanneet kehojaan tatuoinneilla ja monilla muilla keinoilla vuosituhansia. Ötzilläkin oli useita tatuointeja.

alun alkujaan eri kansat v ii lsi itseensä muistoksi arpia m en ehtyneistään sukulaisista. Tämä sitten monoteismi uskonnon myötä väheni. Ateismin myötä näköjään palaa takasin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päästä irti, kontrollifriikki psyko

Sellainen vanhempi, joka suree 19-vuotiaan ratkaisuja, ei ole kontrollifriikki. Yhdeksäntoistavuotias ei hahmota, että ratkaisujensa kanssa on elettävä vielä kolme-, neljä-, viisi-, kuusi-, seitsemänkymmenvuotiaanakin. Vuodet vierivät nopeasti.

Erikoista miten lapsia kasvatetaan jos täysi-ikäinen ei ymmärrä tekojensa seurauksia. Ne pitäis jo olla hallussa ennen ylä-astetta.

Ihminen (aivot) kehittyvät vielä yli kaksikymppisenäkin. Eikä yhdeksäntoistavuotiaalla voi olla samanlaista perspektiiviä elämään kuin vaikkapa hänen keski-ikäisellä vanhemmallaan. Vaikka ymmärtäisi yksinkertaiset syyseuraussuhteet, se ei tarkoita, että oikeasti pystyisi hahmottamaan, miten arki ja sen vaatimukset ilmenevät joskus vaikkapa nelikymppisenä.

kun ihminen täyttää 20 vuotta niin sen jälkeen hän ei enää opi mitään uutta koska aivot ei kehity.

Tämä valhe on lähtösin menshealt lehdestä missä huuhaa lääkäri väitti ja tieteelliset tahot tyrmäsi kyseisen väitteen täysin. Kuitenkin se sopii feministien propagandaan joten se elää tiukassa.