Millä mä saan mun tyttärelle päähän,että isot ja näkyvät tatskat pilaa sen tulevaisuuden?! On 19 eli en mä voi määrätä

Ei ole mitään kuvaa tmv. jota jaksaa eliniän katsoa omassa kropassa. Varsinkin ne, joihin on laitettu montaa eri väriä ovat järjestään aika kamalia. Tasan varma, että valtaosa tatuioinneista tuntuu hetkellisesti hyvåältä idealta, mutta aika pian iskee morkkis  ja toivoo tehtyä tekemättömäksi. Siis impulssiivista toimintaa, jolla pysyvät jäljet.

 Tämä on oma mielipiteeni ja kukin saa tehdä omalla kehollaan tai keholleen mitä haluaa. Minä en halua. Sääliksi käy ne, jotka alkavat sitten tikuttamaan niitä pakonomaisesti lisää. Sekin on vain oire siitä, että yrittää jotenkin peitota  aikaisempia tatskoja hukuttamalla ne paljouteen, jolloin yksittäinen ei erotu muiden joukossa.

No minä menin 15vuotiaana lupalapun,johon olin väärentänyt äidin nimmarin,kanssa tatuointiliikkeseen ja otin nenäkorun sekä huulikorun. Ja 18vuotiaana festareilla hämärässä (kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti)tatuointibussissa otin liekehtivän perhosen tissiin.

Ja mun isä oli terveyskeskuslääkäri ja äiti perhepäivähoitaja,oli omakotitalo ja mä kävin pienenä pianotunneilla sekä baletissa.  Ja mun lukihäiriöön äiti palkkasi yksityisen puheterapeutin.

Että kyllä ne hyvänkin perheen teinit osaa!😄

Tatuointeja olen nähnyt esim lääkäreillä, sairaanhoitajilla, juristeilla. Tuskin on pilannut elämää.

Miettikääpä, miksi jotkut ihmiset eivät ehdottomasti ota tatuointeja.  Millaisia he ovat, mitä opiskelevat, harrastavat tai millaisista kodeista tulevat?  Kannattaisiko sittenkin vielä harkita?

Tatuoinnit ovat ruminta, mitä tiedän.  Kuvat ovat poikkeuksetta halvan näköisiä ja mauttomia.  Kasvojen ja kaulan alueen tatuoinnit kertovat mielenterveysongelmista.  Selän ja dekoltee-alueen tatuoinnit voivat pilata koko myöhemmän elämäsi.  Näkeehän niitä, jopa linnan juhlissa persujen frouvilla.

Vierailija kirjoitti:

Tatuointeja olen nähnyt esim lääkäreillä, sairaanhoitajilla, juristeilla. Tuskin on pilannut elämää.

2000-luvulla tatuointimuoti vapautui, ja monet nuoret ovat ottaneet silloin tatuointeja. Nämä ovat nyt niitä ruuhkavuosissaan eläviä ammattilaisia. Siksi niitä näkee myös lääkäreillä, juristeilla ym. korkeasti koulutetuilla ihmisillä. Tämä ei silti poista sitä, että ne on nuoruuden tyhmyydessä otettuja. Oman aikansa tatuointiguru k von dee on sittemmin peittänyt kaikki kuvat käsivarsistaan mustalla.

Keskity omaan elämääsi

Muotijuttu. Lähes kaikilla nykyään on tatskoja.

Ap, Sinä olet jo pilannut tyytäresi. Otapa opiksesi.

Vierailija kirjoitti:

No minä menin 15vuotiaana lupalapun,johon olin väärentänyt äidin nimmarin,kanssa tatuointiliikkeseen ja otin nenäkorun sekä huulikorun. Ja 18vuotiaana festareilla hämärässä (kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti)tatuointibussissa otin liekehtivän perhosen tissiin.

 

Ja mun isä oli terveyskeskuslääkäri ja äiti perhepäivähoitaja,oli omakotitalo ja mä kävin pienenä pianotunneilla sekä baletissa.  Ja mun lukihäiriöön äiti palkkasi yksityisen puheterapeutin.

Että kyllä ne hyvänkin perheen teinit osaa!😄

Mulla sama tausta. Molemmat teinitatuoinnit ja lävistykset poistettu ajat sitten ja olen kunniallisissa töissä hyvällä palkalla. 
Yksi pointti nuorille on, että tatuoinnit sumenee vuosien aikana. Näyttävät lopulta mössöltä, etenkin kun iho alkaa nelikymppisten jälkeen löystyä. Mutta eivät usko. 

Olen 42-vuotias mies, enkä tunne yhtäkään miestä, joka pitäisi tatuoinneista tai huulitäytteistä naisilla. Ehkä ne on sitten just niitä miehiä, joiden takia naiset kuvittelee tarvitsevansa feminismiä.

Vierailija kirjoitti:

Olen 42-vuotias mies, enkä tunne yhtäkään miestä, joka pitäisi tatuoinneista tai huulitäytteistä naisilla. Ehkä ne on sitten just niitä miehiä, joiden takia naiset kuvittelee tarvitsevansa feminismiä.

Samanlaiset vetää toisiaan puoleensa. 

Vierailija kirjoitti:

Arvot olisi pitänyt iskostaa jo nuorena. Kai arvostelit tatuoituja jo lapsena? Onko lapsella mielenterveysongelmia?

 

Muutto Japaniin voisi muuttaa mielen. Siellä ei ole tatuoituja ihmisiä, ellei ole rikollinen.

Sielläkin on alkanut pikkuhiljaa tatuointeja näkymään nuoremmilla. Ajat muuttuvat. Toki vanhemmissa ja virallisemmissa piireissä ne on edelleen no no.

Onsenit eli kylpylät useimmiten edelleen kysyvät ja tsekkaavat tatskat.

Säälihän se on, mutta kun kaulakin on jo pilattu, niin anna olla. Toki kasvot voisi vielä pelastaa, mutta tuskinpa tytär uskoo puhetta. Suomessa alkaa olla jo kohtuullisen ok olla tatuoitu. Itse tulkitsen näin tatuoidut huumeidenkäyttäjäksi tai mielenterveysongelmaiseksi. Tai ehkä nykyaikaiseksi prostituoiduksi. Mutta ajat muuttuvat ja jos ei paljoa matkusta ulkomaille, niin eiköhän ole turvassa. Ehkä voit myöhemmin auttaa kaulan tatuointien poistamisessa.

N59

En tiedä juuri ketään akateemisia tatuoituja. Tatuoinnit yleistyneet tietyllä porukalla niin, että ovat yhä selvempi merkki yhteiskuntaluokasta. Ehkä sit jossain baarissa ei oikein enää voisi edes olla töissä ilman tatuointeja.

En olisi liian huolissani ainakaan työpaikan puolesta, jos nykyiset tatuoinnit on piilotettavissa vaatteilla. Olen itse juristi, ja monella kollegalla suuriakin tatuointeja. Toki siinä on mennyt vuosia, että olen ne ylipäänsä huomannut, sillä usein nämä ihmiset pitävät sen verran peittäviä vaatteita töissä, etteivät tatuoinnit asiakkaille tai työkavereille näy. 

Terveysriskit toki erikseen – laseroinnin seurauksista on käsittääkseni jo joitain terveystutkimuksia ja sekään ei ole riskitöntä, kun musteet lähtevät kiertämään elimistöön.

Vierailija kirjoitti:

Tatskat todellakin vaikuttaa, ja asettaa rajoja mm. työpaikan ja puolison suhteen. Ei niitä ylempi keskiluokka hyväksy, joten tyttären elämä on aika taputeltu pitkälti eteenpäin. Ehkä se olisi muutenkin, ja tatskat ovat vain merkki jo tehdyistä arvovalinnoista, eivätkä syy? 

Mulla ei oo tatuointeja, mutta ei kiinnosta pskan vertaa mitä keskiluokka hyväksyy ja mitä ei. Hyvä vaan jos pysyy tollaset pystyyn kuolleet tosikot kaukana. Ja jos joku ei haluaisi olla kanssani mahdollisen tatuoinnin takia, niin ei ehkä olisi sitten mulle sopiva puoliso.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä juuri ketään akateemisia tatuoituja. Tatuoinnit yleistyneet tietyllä porukalla niin, että ovat yhä selvempi merkki yhteiskuntaluokasta. Ehkä sit jossain baarissa ei oikein enää voisi edes olla töissä ilman tatuointeja.

Akateemisia eli yliopistoissa työskenteleviä vai yliopiston käyneitä? Vaikka kuinka paljon tatuoituja. Mutta yleensä vain pari pientä jossain piilossa. Kaulan tatuointi on aikamoisen ekstremeä kaikissa yhteiskuntaluokissa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät estä nykyään töiden saamista. 

Kyllä estää. Esim. fine dining -ravintolan tarjoilija, hyvän lääkäriaseman sairaanhoitaja, lääkäri, lakimies, balettitanssija, malli, klassisen musiikin viulisti, opettaja muulla kuin erityisluokissa, asikaspalvelija, jossa kohdataan asiakas kasvotusten, jooga/pilatesopettaja, voimistelu, tanssi jne jne.

 

Näihin ei kaulatatuoitu pääse.

Mulla on tatuointeja ja lävistys kasvoissa. Työskentelen luokanopettajana ihan yleisopetuksen luokassa, tällä hetkellä vielä alkuopetuksessa. 

Mieheni on tatuoitu juristi. 

onko teillä myös lemmikkinä lentävä lehmä?
-Juristi.

Vierailija kirjoitti:

Esittelet sille naamatatuointeja ja kaivat tarinoita netistä miten se on vaikuttanut esimerkiksi työpaikan saamiseen? 

Sinä et voi määrätä, mutta voit kertoa vaikutukset ja lopulta meidän on aikuisina vain hyväksyttävä se, että toinen aikuinen saa perseillä elämänsä, se on hänen oikeutensa.

Tietenkin ketään ei voi velvoittaa toisen perseilyn katsomista oli oma lapsi tai ei.