Miksi miehet eivät tee enää aloitteita naisille?

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Jos jotakuta kiinnostaa keskustelun varsinainen aihe eli seuranhaku niin siitä viime aikoina käytyjä useita keskusteluita löytyy hakusanalla "sosiaalinen harraste":

https://www.vauva.fi/haku?keys=%22sosiaalinen%20harraste%22&sort&search…

Samat asiat käsitelty, samat argumentit esitetty, samat ohjeet annettu ja samoilla (teko)syillä kieltäydytty tekemästä seuran löytämistä edistäviä muutoksia omaan elämään. Syy yksin jäämiseen kun on monen mielestä aina muissa vaan ei itsessä.

Katsoitko itse, mitä tuossa haussa oli? 

Jo toinen listalla oli Muita, jolle vanhempi sukupolvi antaa täysin utopistisia pariutumisvinkkejä, jossa 24-vuotias kertoo, että "juuri kukaan kavereistani tai entisistä opiskelukavereista ei edes halua seurustella. Ne jotka seurustelevat ovat kaikki tavanneet somessa tai Tinderissä. Silti neuvotaan lavatansseja (ei näissä käy kukaan alle 50v), katua tai kauppaa (silkkaa ahdistelua), harrastuksia (paistaa tosi vahvasti läpi jos olet siellä pokailemassa), työpaikkaa (mikä 'työpaikka'? Hyvä kun saa muutaman viikon pätkissä nollatuntihommia joissa koko ajan vaihtuu porukka). Tuntuu, että ei osata asettua toisen asemaan, vaan ekstrapoloidaan omien kokemusten kautta ja jumitutaan niihin ymmärtämättä että ajat ovat muuttuneet."

Toivottavasti tunnistat itsesi kuvauksesta. Usko nyt jo: ohjeesi eivät ole olleet niin sanotusti tätä päivää enää aikoihin, eikä solvaaminen toimi. On keksittävä muuta, mutta mitä se sitten olisi?

Ovatko sinun mielestäsi sosiaaliset harrastukset nuorelle sukupolvelle "eilistä päivää" mitä tulee seuranhakuun ja parisuhteiden muodostumiseen? [...] 

Jos sinulla on mielessäsi joku henkilötasolla juuri nyt toimiva ratkaisu nuorten miesten seuranhaun ongelmaan niin kerro toki. Toimiva tarkoittaa tässä sellaista, jossa muutokset ovat miehille itselleen mahdollisissa valinnoissa eivätkä edellytä jotakin hyvin epätodennäköisesti toteutuvaa yhteiskunnan tai nuorten naisten yhtäkkistä muuttumista.

Itse asiassa on:

https://www.vauva.fi/keskustelu/5285164/mita-tehda-kun-vaikeuksia-loyta…

Kannattaa kyllä lukea koko tuo ketju vuodelta 2023 läpi ennen kuin kuvittelee että siinä ap:n antamat ohjeet olisivat nuorille miehille ratkaisu ongelmaan. Lainaus tekstistä: "Noin yleisesti ottaen naiset haluavat mieluiten pitkän, tumman, lihaksikkaan, tyylitajuisen, koulutetun, menestyneen ja varakkaan miehen. Naiset haluavat miehen, jonka kaikki muutkin naiset haluavat, ja jollainen kaikki miehet haluavat olla. Miehen on siis tietoisesti kyettävä kasvattamaan ”arvoa”." jne...

Aloituksessa esitetyn kritiikkiä ja parempia ohjeita löytyy ketjun sisältä. Nuoren miehen on lähes mahdotonta muuttua vakaassa ja hyvin palkatussa työssä olevaksi kun se ei nykyään onnistu kokeneelta konkariltakaan.

Jos on valmis itseään kehittämään niin suosittelisin pinnallisen kehonrakennuksen ja rahan perässä juoksemisen sijaan pikemminkin kirjaa Jonas Konstig: Hyvät naiset ja herrat - tyyli, käytös ja sydämen sivistys.

Tuosta linkitetystä ohjeesta jäi myös puuttumaan sosiaalinen ulottuvuus. Jos ei liiku ja kohtaa kiinnostavia ihmisiä niin silloin ei seuraa löydy vaikka olisi muuten palikat kohdallaan. Siksi sosiaaliset harrastukset ovat seuraa etsivälle erittäin hyödyllisiä.

Ei sinulla nyt ollut mitään vastaan sanomista, vaikka jostain syystä koetit vastauksesi sellaiseksi muotoilla. Onko ongelma se, ettei nuorempi polvi koe lavatansseja hyväksi paikaksi niiden sosiaalisten taitojen harjoitteluun, etkä pidä tästä toteamuksesta?

 

Minun vanhempani mainostivat niin ikään lavatansseja 1990-luvulla, eikä mitään muuta tuntunut olevan olemassakaan. Kun sitten vuosituhannen vaihteessa toin järjestyksessä kolmannen tytön näytille kotiin, loppui lavatanssien hehkuttaminen. Kävin siis elävän musiikin tapahtumissa säännöllisesti, eli suomeksi sanottuna bändien keikoilla. Pisin keikalta tarttunut parisuhde kesti 10 vuotta.

Sosiaalisista harrastuksista oli kysymys. Lavatanssit on yksi sellainen muiden joukossa. Livekeikoilla käyminen on myös sosiaalinen harraste. Aiemman pitkän parisuhteeni alku oli juurikin bändin keikalla (Eppu Normaali Tavastialla 90-luvun puolivälin tietämillä), jolloin itse olin kolmekymppinen.

Eipä näistä musiikillisista riennoista ole apua jos mies ei ole valmis tekemään aloitteita. Keikalla tai festareilla voi ujompi ihan helposti olla puhumatta kenenkään kanssa. Omasta kokemuksesta tämän tiedän.

Tuossa suhteessa paritanssi on keikoilla käymistä parempi vaihtoehto oppia sosiaalisuutta. Tanssiminen ei onnistu ilman fyysistä kontaktia ja yhdessä tekemistä vastakkaisen sukupuolen kanssa. Toki tanssipaikkaankin voi tulla seuraamaan vain musiikkia. Esim. Keiski&ENO keikoilla on myös sellaista väkeä aika paljon mukana.

Itse suosittelen sellaisia harrastuksia, joissa ei voi mitenkään välttää keskustelua JA kosketuksia.

Kaikki parisuhdekeskustelut johtavat paritanssiin. Kuinka pienestä oksankolosta sitä ihminen osaa maailmaa hahmottaa. Luulisi että päähesulissa olisi muitakin virikkeitä ja mahdollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa yrittää edes enää aloitteita tehdä. Elämäni aikana satoja aloitteita tehneenä, joihin kaikkiin vastausprosentti on 0 (lukuunottamatta ehkä 2-4 kpl vastauksia,: "Olen pahoillani, mutta..."), ei se tunnu vaivan arvoiselta. Ainoat suhteeni ovat alkaneet, että nainen on lähestynyt viestillä.

 

M40

Teet aloitteita netissä. Kokeilepa tutustua naisiin ihan elävässä elämässä harrasteiden parissa. 

Liian pelottavaa ja liian vaikeaa. Viestiä voi rustata ja säätää vaikka kuinka pitkään mutta kasvokkain pitäisi pystyä vastaamaan saman tien.

Parempi toistaa vanhaa toimimattomaksi havaittua kaavaa.