Lue keskustelun säännöt.
Näin fiilistelykelan siitä miten lapset ovat jo omillaan. Se hehkutettu seesteinen elämänvaihe oli kuin kenen tahansa lapsettoman elämää.
16.08.2026 |
Joku wannabe someinfluensseri, aah katsokaa kun tässä mä nousen vapaapäivänä kaikessa rauhassa sängystä, pesen rauhassa hampaat, menen siistin kotini keittiöön ja keittelen kaikessa rauhassa kahvit, oo-la-laa. Tulokulma oli että tämä on empty nesterin lifestylesisältöä muille mammoille. Tarpeeksi kauan kun jaksat niin voit lopulta taas elää kuin lapseton!
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mutta lämmin ja rauhaa antava tunne, että on täyttänyt biologisen olennon syvimmän vietin eli lisääntymisen. Miten sen saa lapsettomana?
Ihmisiä on jo nyt ihan liikaa.
Kuinka Suomalaisia voisi olla liikaa, kun olemme koko maailman mittakaavassa aivan ääripieni kansa? Se ei tule millääntavoin ratkaisemaan maailman ylikansoitusongelmaa, jos tässä sivistyneessä ja koulutetussa korkean elintason maassa suomalaiset itse jättävät lapset tekemättä. Asia tulee vaikuttamaan milteipä päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa lapsen, sitä voi verrata siihen, kun värisokea saa värinäön. Sitä ei voi selittää värisokeille. He eivät voi ymmärtää. Se on ihanaa 💕💕
Tämä.
Ja eniten ihmetyttää se, että vela ei ymmärrä, että onhan se lapsen saanutkin elänyt elämää (joskus pitkäänkin) ilman lapsia ja hän pystyy siis vertailemaan molempia, sekä lapsetonta, että elämää lapsen kanssa. Ja se elämä lapsen kanssa on miljoona kertaa parempaa.
Itsekin kuitenkin elänyt puolet elämästäni ilman lapsia ja toisen puolen lasten kanssa. Ikinä en vaihtaisi takasin lapsettomaan elämään.
lapseton saa olla, mutta turha tulla säälimään lapsiperhe-elämää elävää aikuista ja väittämään, että elämä ilman lapsia on parempaa, kun et kerran OIKEASTI tiedä, millaista elämä lapsen kanssa on. Ei se, että tunnet jonkun jolla on lapsia riitä siihen, että tietäisit millaisen rakkauden oma lapsi tuo tullessaan.
Mua taas huvittaa, miten herttaisen vilpittömästi mammat kuvittelevat että se oma nuorena eletty lapsettoman elämä tarkoittaa että on kokenut kaikki mahdolliset versiot lapsettoman ihmisen kokemuksesta ja tietää asiat muidenkin puolesta. Jonkun parikymppisen opiskelijan väliaikaista lapsettomuutta ei voi tasan mitenkään verrata siihen, miten lapseton mahdollisesti elää nelikymppisenä tai kuusikymppisenä. Puhumattakaan siitä että lapsettomuus voi olla valittua tai tahatonta. Osoittaa ihan uskomatonta moukkamaisuutta ja omahyväisyyttä teeskennellä että kun minä olin lapseton vielä 28-vuotiaana niin tiedän täsmälleen, mitä se on jollain ventovieraalla 50-vuotiaalla.
Minulla tuli tuollainen aah saan tehdä asioita ihanassa rauhassa ja tulla puhtaaseen kotiin, kun muutin erilleen miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mutta lämmin ja rauhaa antava tunne, että on täyttänyt biologisen olennon syvimmän vietin eli lisääntymisen. Miten sen saa lapsettomana?
Rauhaa?
Suurin osa nuorten aikuisten vanhemmista pelkää jatkuvasti jälkikasvun puolesta.
Osa antaa aikuisille lapsilleen rahaa opiskelujen aikana.
Lapset alkavat seurustella, entä jos sinusta tuleekin heti mummo ja ralli alkaa alusta?
Onko rauha lähettää lapsesi armeijaan näinä epävakaina aikoina?
Puhumattakaan tekojesi ympäristövaikutuksista kun olet tehnyt lisää kuluttajia palavaan maailmaan.
Pessimisti ei pety :D
On surkeaa, kun maailman näkee noin mustana.
Ehkäisy on keksitty ja vaikka seurustellaan, ei se tarkoita saman tien vauvaa. Rahan antaminen opiskelvalle lapselle on ihan normaalia, ei aiheuta tuskaa. Lapseni kävi armeijan, ei pelota yhtään.
Ympäristövaikutus? Suomen 5.5 miljoonaa on kuin kärpäsen paska meressä, eli ei mitään. käännä katseesi tuossa asiassa vaikka Jakartaan, Dhakaan, Tokioon tai Delhiin.
Niissä on jo yhdessä kaupungissa moninkertaisesti koko Suomen väkiluku useamman kerran.
Vaikka suomalaiset ei tekisi enää koskaan yhtään lasta, ei se maailman ympäristöä pelastaisi.
Jokaisella ihmisellä on ihan sama vastuu ympäristöstä ja ilmastosta keinotekoisista valtiollisista rajoista riippumatta. Vähän kuin sanoisi, että Rääkkylän asukkailla on Suomessa pienin vastuu :D
Tuo nyt ei vaan pidä paikkaansa. Totta kai luontoa ja ympäristöä pitää suojella jne, mutta on ihan järjellä ymmärrettävä juttu, että vaikka kaikki Rääkkylän asukkaat tekisi kaikkensa ympäristön eteen tai eivät tekisi mitään, sillä ei ole mitään merkitystä maailman tilanteeseen. Suomi ja sen 5,5 miljoonaa asukasta ei pysty maailmaan pelastamaan. Muutoksen täytyy tulla sieltä missä ihmisiä on eniten ja saastuttamine suurta, että sillä on mitään vaikutusta. Onhan se ok, että Suomessa yritetään elää egokokisesti ja luontoa säästäen, mutta se, että suomaisten pitäisi lopettaa lapsen teko, että maailma pelastuu, on ihan potaskaa.
Esim Intiassa syntyy päivässä enemmän lapsia kuin Suomessa 1,5 vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mutta lämmin ja rauhaa antava tunne, että on täyttänyt biologisen olennon syvimmän vietin eli lisääntymisen. Miten sen saa lapsettomana?
Rauhaa?
Suurin osa nuorten aikuisten vanhemmista pelkää jatkuvasti jälkikasvun puolesta.
Osa antaa aikuisille lapsilleen rahaa opiskelujen aikana.
Lapset alkavat seurustella, entä jos sinusta tuleekin heti mummo ja ralli alkaa alusta?
Onko rauha lähettää lapsesi armeijaan näinä epävakaina aikoina?
Puhumattakaan tekojesi ympäristövaikutuksista kun olet tehnyt lisää kuluttajia palavaan maailmaan.
Pessimisti ei pety :D
On surkeaa, kun maailman näkee noin mustana.
Ehkäisy on keksitty ja vaikka seurustellaan, ei se tarkoita saman tien vauvaa. Rahan antaminen opiskelvalle lapselle on ihan normaalia, ei aiheuta tuskaa. Lapseni kävi armeijan, ei pelota yhtään.
Ympäristövaikutus? Suomen 5.5 miljoonaa on kuin kärpäsen paska meressä, eli ei mitään. käännä katseesi tuossa asiassa vaikka Jakartaan, Dhakaan, Tokioon tai Delhiin.
Niissä on jo yhdessä kaupungissa moninkertaisesti koko Suomen väkiluku useamman kerran.
Vaikka suomalaiset ei tekisi enää koskaan yhtään lasta, ei se maailman ympäristöä pelastaisi.
Jokaisella ihmisellä on ihan sama vastuu ympäristöstä ja ilmastosta keinotekoisista valtiollisista rajoista riippumatta. Vähän kuin sanoisi, että Rääkkylän asukkailla on Suomessa pienin vastuu :D
Tuo nyt ei vaan pidä paikkaansa. Totta kai luontoa ja ympäristöä pitää suojella jne, mutta on ihan järjellä ymmärrettävä juttu, että vaikka kaikki Rääkkylän asukkaat tekisi kaikkensa ympäristön eteen tai eivät tekisi mitään, sillä ei ole mitään merkitystä maailman tilanteeseen. Suomi ja sen 5,5 miljoonaa asukasta ei pysty maailmaan pelastamaan. Muutoksen täytyy tulla sieltä missä ihmisiä on eniten ja saastuttamine suurta, että sillä on mitään vaikutusta. Onhan se ok, että Suomessa yritetään elää egokokisesti ja luontoa säästäen, mutta se, että suomaisten pitäisi lopettaa lapsen teko, että maailma pelastuu, on ihan potaskaa.
Esim Intiassa syntyy päivässä enemmän lapsia kuin Suomessa 1,5 vuodessa.
Intiassa syntyy si*is PÄIVÄSSÄ 63 000-65 000 lasta / päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuli tuollainen aah saan tehdä asioita ihanassa rauhassa ja tulla puhtaaseen kotiin, kun muutin erilleen miehestä.
Tämä. Samoin olen kuullut myös useamman eronneen perheenäidin sanovan, etteivät lapset ole olleet arkielämästä löytyvän onnen tiellä, vaan mies oli.
Vierailija kirjoitti:
Eilisessä Hesarissa oli artikkeli yhdysvaltalaisista nuorista aikuisista jotka muuttavat yliopistosta valmistuttuaan takaisin lapsuudenkotiinsa, koska eivät saa töitä https://www.hs.fi/maailma/art-2000012194933.html
Sama homma myös Briteissä. Täällä puhutaan bumerangisukupolvesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa lapsen, sitä voi verrata siihen, kun värisokea saa värinäön. Sitä ei voi selittää värisokeille. He eivät voi ymmärtää. Se on ihanaa 💕💕
Tämä.
Ja eniten ihmetyttää se, että vela ei ymmärrä, että onhan se lapsen saanutkin elänyt elämää (joskus pitkäänkin) ilman lapsia ja hän pystyy siis vertailemaan molempia, sekä lapsetonta, että elämää lapsen kanssa. Ja se elämä lapsen kanssa on miljoona kertaa parempaa.
Itsekin kuitenkin elänyt puolet elämästäni ilman lapsia ja toisen puolen lasten kanssa. Ikinä en vaihtaisi takasin lapsettomaan elämään.
lapseton saa olla, mutta turha tulla säälimään lapsiperhe-elämää elävää aikuista ja väittämään, että elämä ilman lapsia on parempaa, kun et kerran OIKEASTI tiedä, millaista elämä lapsen kanssa on. Ei se, että tunnet jonkun jolla on lapsia riitä siihen, että tietäisit millaisen rakkauden oma lapsi tuo tullessaan.
Mua taas huvittaa, miten herttaisen vilpittömästi mammat kuvittelevat että se oma nuorena eletty lapsettoman elämä tarkoittaa että on kokenut kaikki mahdolliset versiot lapsettoman ihmisen kokemuksesta ja tietää asiat muidenkin puolesta. Jonkun parikymppisen opiskelijan väliaikaista lapsettomuutta ei voi tasan mitenkään verrata siihen, miten lapseton mahdollisesti elää nelikymppisenä tai kuusikymppisenä. Puhumattakaan siitä että lapsettomuus voi olla valittua tai tahatonta. Osoittaa ihan uskomatonta moukkamaisuutta ja omahyväisyyttä teeskennellä että kun minä olin lapseton vielä 28-vuotiaana niin tiedän täsmälleen, mitä se on jollain ventovieraalla 50-vuotiaalla.
Moni saa lapsia vasta nelikymppisenä. Ja todellakin vaikea ymmärtää mikä siinä yksin olossa 50v on nii paljon parempaa jos ei niitä lapsia ole ollenkaan, kuin jos sinulla on lapsia mutta ne on jo tuossa iässä omissa elämissään, eli olet yksin??? Ethän sinä tiedä miten hyvää se eläminen on 50v jolla ON niitä lapsia, kun ei sinulla ole siitä kokemusta, millaista se on kun niitä lapsia siinä(kin )iässä on.
Miksi yksin eläminen kokonaan ilman lapsia olisi jotenkin parempaa,, kun lapset on kerran pois kotoa jo niilläkin joilla niitä lapsia on, kun olet 50-60v???
Kerro mikä on parempaa???
Mistä sinä tiedät miten hyvää elämää on jollakin ventovieraalla 50v jolla on lapsia/ lapset on jo maailmalla? Varmaan yhtä hyvää(paitsi parempaa) kuin lapsettomallakin. Paitsi, että niistä omista aikuisista lapsista on paljon seuraa ja tukea. Ja elämässä on paljon rakkautta ja välittäviä ihmisiä.
Miksi ne aikuiset omaa elämäänsä elävät lapset tekisivät 50v ihmisen elämästä jotenkin huonoa????
Ite olen jo 60v, mutta en keksi yhtään asiaa, joka voisi olla paremmin, jos minulla ei olisi lapsia.
Kun lapsen kasvattamisesta tehtiin niin hankalaa, ei niitä enää haluta. Hinta on liian kova.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa lapsen, sitä voi verrata siihen, kun värisokea saa värinäön. Sitä ei voi selittää värisokeille. He eivät voi ymmärtää. Se on ihanaa 💕💕
Tämä.
Ja eniten ihmetyttää se, että vela ei ymmärrä, että onhan se lapsen saanutkin elänyt elämää (joskus pitkäänkin) ilman lapsia ja hän pystyy siis vertailemaan molempia, sekä lapsetonta, että elämää lapsen kanssa. Ja se elämä lapsen kanssa on miljoona kertaa parempaa.
Itsekin kuitenkin elänyt puolet elämästäni ilman lapsia ja toisen puolen lasten kanssa. Ikinä en vaihtaisi takasin lapsettomaan elämään.
lapseton saa olla, mutta turha tulla säälimään lapsiperhe-elämää elävää aikuista ja väittämään, että elämä ilman lapsia on parempaa, kun et kerran OIKEASTI tiedä, millaista elämä lapsen kanssa on. Ei se, että tunnet jonkun jolla on lapsia riitä siihen, että tietäisit millaisen rakkauden oma lapsi tuo tullessaan.
Mua taas huvittaa, miten herttaisen vilpittömästi mammat kuvittelevat että se oma nuorena eletty lapsettoman elämä tarkoittaa että on kokenut kaikki mahdolliset versiot lapsettoman ihmisen kokemuksesta ja tietää asiat muidenkin puolesta. Jonkun parikymppisen opiskelijan väliaikaista lapsettomuutta ei voi tasan mitenkään verrata siihen, miten lapseton mahdollisesti elää nelikymppisenä tai kuusikymppisenä. Puhumattakaan siitä että lapsettomuus voi olla valittua tai tahatonta. Osoittaa ihan uskomatonta moukkamaisuutta ja omahyväisyyttä teeskennellä että kun minä olin lapseton vielä 28-vuotiaana niin tiedän täsmälleen, mitä se on jollain ventovieraalla 50-vuotiaalla.
Kuka teeskentelee, että tietää miltä tuntuu olla 50v lapseton, jos itse on saanut lapsen/lapset vaikka kolmekymppisenä?
Eiköhän se parikymppinen lapsi ole jo aika omillaan ja lapsellinenkin aikuinen elää aika lapsivapaata elämää. Eikä se aikuinen lapsi varmaan sitä elämää mitenkään pilaa. outoa luulla, että lapset on pelkkä taakka ja niissä asuu kaikki maailmanpahuus. Ja että elämä 50v on ihan varmasti parempaa ilman lapsia. On ihan yhtä moukkamaisuutta ja omahyväisyyttä väittää että ihan varmasti on noin. Kun et sinä voi sitä tietää, mitä se elämä aikuisten/ jo kotoa pois muuttaneiden lasten vanhempana on.
Jep, ja jollain delhiläisen slummin asukilla menee koko elinaikanaan luonnonvaroja sen, mitä suomalaisella kermaperseellä menee viikossa. Ei se ihmisten määrä, vaan yksilön käyttämät resurssit.
Käykö muuten nuo lapsettomat, jotka leveilee sillä, etteivät ole tehneet maailmaan lisää kuluttajia sättimässä omia vanhempiaan siitä, että menivät synnyttämään heidät tähän maailmaan? Miten se muka niin menee, että sillä joka on aiemmin syntynyt, on jotenkin enemmän oikeus olla täällä ja tuhota luontoa, ja myöhemmin syntynyt on pahempi tuholainen? tai että jos ei tee itse lapsia, niin silloin on jotenkin oikeutetumpi käyttämään luononvaroja.