Lue keskustelun säännöt.
Mitä häpesitte lapsuuden perheessä tai vanhemmissa?
14.08.2026 |
Kerätäänpä tähän asioita, joita häpesitte lapsena liittyen perheeseenne. Lapsethan tuntevat häpeää joskus hassuistakin asioista, joita on aikuisena vaikea ymmärtää. Voi siis olla mitä vaan aiheita; hauskoja tai vähemmä hauskoja.
Itse häpesin meidän autoja, kun isä oli vanhojen autojen harrastaja ja autot olikin sitten aina viimeisen päälle laitettuja, joita ihmiset tulivat katsomaan kiinnostuneina ja kyselemään niistä. Itseä hävetti se, että ne oli vanhoja ja häiritsi se niiden herättämä huomio. Niin toivoin, että olisi ollut uusi ja tavallinen auto, niin kuin muilla. Aikuisena huvittanut tuo lapsuuden häpeän aihe, mutta silloin se tuntui todella vakavalta.
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä ketju nyt yhtäkkiä muuttui sellaiseksi, missä kansakoulun käyneet kertovat missä kunnassa tuotiin eväitä ja maitoa kouluun?
Lukekaa otsikko, pliis
Sutä kutsutaan keskusteluksi.
Jep, keskusteluksi aiheen vierestä. Perusta oma ketju omalle aiheellesi, itseä ainakin kiinnostaisi lukea otsikonmukaisia muistoja kun taas teidän eväskeskustelunne on täysin epäkiinnostava.
Itse skippaan nuo. Helposti onnistuu ensimmäisen lauseen lukemisella. Ei tarvi stressata.
Joo, mutta kun sitten saa skipata jo monta sivua ja ketjusta tulee pelkkää epäkiinnostavaa ohista, niin ärsyttäähän se. Mikseivät voi vaan perustaa oma ketjua omalle aiheelleen? Se on ihan helppoa
Aiheen vierestä se on tämäkin🤪🤪🤪
Sinäkö sairas haluat kieli pitkällä lukea mitä ihmiset hävenneet? Häpeä itseäsi jos osaan pöljä... 😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭
Eri. En halunnutkaan lukea kun tämän .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli outo, kukaan kaveri ei halunnut tulla meille
Kiitos kun kerroit...... Nyt viisastuin
Vierailija kirjoitti:
Häpesin kun minun boomer vanhemmat oli köyhiä duunareita ilman koulutusta. Nyt olen heitä köyhempi ja moninkertaisesti kouluttautuneempi.
-milleniaali
Sama täällä.
Gen X
Tupakan hajua ja tunkkaisuutta sisustuksessa. Meillä oli kaikkea vanhaa esim kaatopaikalta haettu haiseva jääkaappi kakkosjääkaappina. Huonekalut oli kamalat. Vanhemmat kävivät töissä, mutta älytöntä tupakanpolttoa ja viikonloppuisin alkoholia. Mitään ei ollut varaa ostaa. Tupakkaa meni varmaan neljä askia päivässä molemmilla. Sitä poltettiin sisällä koko ajan ja varsinkin viikonloppuna. Äiti varsinkin poltti ihan ketjussa. Entiset savut leijui, kun uutta sytytettiin. Vaatteet oli kamalia.
Traumat on jäänyt. Olen tarkka siisteydestä, vaatteista, kodin hajuista. Inhoan tupakkaa yli kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niiden huutamista. Ne tosi usein huusi mulle ja haukkui mua (ja kotona joskus löivät). Pelkäsin, että ne huutaa mulle kavereiden (tai vieraiden ihmisten) edessä (ja sitten mun olisi pitänyt hävetä, koska olin nolo ja epäkelpo) ja en halunnut pyytää kavereita meille kylään.
Niiden huutamista. Ne tosi usein huusi mulle ja haukkui mua (ja kotona joskus löivät). Pelkäsin, että ne huutaa mulle kavereiden (tai vieraiden ihmisten) edessä (ja sitten mun olisi pitänyt hävetä, koska olin nolo ja epäkelpo) ja en halunnut pyytää kavereita meille kylään.
Tänä sama mulla, se väkivalta vaan raaistui vuosien jälkeen ja lopulta en enää halunnut pyytää ketään kylään (ei kyllä kukaan ollut tulossakaan) koska pelkäsin että pahoinpitelevät minut muiden nähden tai pahoinpitelevät ehkä jopa sen vieraan. Meillä myös pieni ja sotkuinen koti, äiti ja isä vimpanpäälle elämämkolulaisia ja äiti varsinkin vihasi jos olen tekemisissä perheen ulkopuolisten kanssa, eli ihan tahallaan järjesti jonkun huutoshown jos jonkun kaverin saan kylään että ei tulisi toisten.
parikymppisenä katkaisin välit täysin lapsuudenperheeseeni, nyt nelikymppisenä kerkesin saada elämäni siihen pisteeseen että sain oman lapsen, oman kodin, oman mökin ja nyt vielä lähdin opiskelemaan. Sain kaikki ne asiat mitä muutkin (paitsi sitä lapsuudenkotia), jouduin vain itse tekemään paljon töitä niiden eteen.
Isän alkoholismia ja ylipäänsä hänen käytöstä. Jos meillä kävi vaikka vieraita, niin hän jäi makoilemaan sänkyyn, kun äiti kestitsi. Tuli sitten verkkaisesti viimeisenä pöytään kännissä sössöttäen. Edelleen on samanlainen juoppo, pää toki pehmennyt entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärsin vasta aikuisena, mikä aina teki tukalan olon, myös vahvasti häpellä höystettynä. Kotona canhampani (nyt jo 80-vuotiaita) käyttäytyivät meitä lapsia kohtaan kontrolloivasti, tappelivat edessämme, äitini tilitti vihaamistaan ihmisistä ja nitistäjä-miehestään meille lapsille koko ajan. Sitten ulospäin näytettiin ihan erilaista kuvaa. Äitini elämä meni sekaisin jos naapurintyttö toi stipendin kotiin tai paremman keskiarvon kuin minä. Isäni taas narsismissaan väläytteli pelle-puoltaan julkisuudessa ymmärtämättä yhtään, että käytös ihmetyttää muita. Äitini vajosi säännöllisesti traumoihinsa ja edelleen usein vetoaa omiin karuihin kokemuksiinsa, kun pitäisi puhua asiasta. Järjellinen keskustelu vesittyy, kun taas pohditaan kuinka demarinaiset oli niin kovaäänisiä määräilijöitä. Tämän sitten pitäisi selittää jotain täysin muuta asiaa, johon se ei edes kuulu. Hän käytti ilkeää kieltä isän puolen mummostani ja ihan kaikista naisista, jotka kävivät tansseissa, vaikka olivat naimisissa. Nämä olivat muutamat esimerkit solvauksien kohteista. Edelleen puheenparsi on sellaista että Peltokankaan sanat Nasimasta kalpenevat sen rinnalla. Se hävettää edelleen, vaikka hänellä ei ole sellaista sosiaalista piiriä missään, mihin asia voisi levitä.
Koko muun perheen päihdeongelmia ja siitä johtuvaa köyhyyttä. Yh-vanhemman mt-ongelmia, joiden vuoksi piti valvoa yökaudet. Eipä käynyt kavereita kylässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heidän alkoholismiansa. Sinänsä tienasivat hyvin mutta kaikki kaverini näkivät heidät joskus ihan räkäkännissä. Ja kylillä tiedettiin että etenkin faijalle maistui kaikki millä sai pään sekaisin.
Muistan hyvin kun kerran inttilomilla palailin viihteeltä hieman yliliikuttuneessa tilassa eikä askel ollut ihan suorin. Lähellä kotia tuli vastaan yksi vanhempi pariskunta yökävelyllään, rouva tuhahti "yhtä juoppo kuin isänsä". Se oli ensimmäinen osaherätys asiaan, parin muun tapahduttua enpä juuri kännissä ole ollut.
Olen pöyristynyt tästä sisällä tupakoinnin määrästä. Poltin ennen itsekin, mutta ei olisi tullut mieleenkään tehdä sitä kotona. Oli lapsia tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys. Meillä ei ollut minkäänlaista vessaa, ei edes ulkohuussia. Tarpeet tehtiin saaviin eteisessä.
Ei ollut kaapeissa kuin makaronia.
Talo oli täysin rapistunut ja katto vuoti. Lattialankkujen alla ei ollut mitään muuta kuin paperia ja tuuli viuhui niiden suurista raoista läpi.
Ei ollut vaatteita kuin 2 vaatekertaa. Sukkia ei ollut, niitä varastin kavereilta.
Isäpuoli hakkasi.
Teininä soitin sossuun kun tajusin ettei tällainen ole normaalia. Sossut oli yhteydessä äitiini. Ainut asia mikä muuttui: isäpuoli ei enää hakannut.
Muutin omilleni 14-vuotiaana ja aloitin työnteon kylällä.
Ei, tämä ei ollut kertomus mistään 50-luvun Suomesta. Tämä alkoi 90-luvun lopulla jatkuen siitä pitkälle 2000-luvulle.
Nyt on kaikki hyvin. Kiva työ, ihana omakotitalo ja oma rakas perhe. Kunnollinen, ihana mies. Vanhempiini en pidä yhteyttä.
I feel you...
Olen kokenut vastaavaa.
Mutta syyhän ei missään tapauksessa ollut teidän vanhempien :D
Justjoo
Tämä. Kauheeta katsoa miten lapset puolustaa niiden luuserivanhempia.
Missä kohtaa nuo lainaamanne henkilöt ovat puolustelleet vanhempiaan? En löydä sellaista kohtaa.
Sivusta
Sitä kehumisen määrää 1990-luvun alkuvuosina: Kun lähdetään huomenna hiukan aikaisemmin töistä. Että ehditään hakea isompi auto huollosta. Niin ei myöhästytä lentokentältä. Siis mehän hankittiin lomaosake Espanjasta. Vietetään siellä kielikurssin päätösjuhlaa. On kuule viinit ja viinirypäleet joka lähtöön. Tytär ei osallistu, lukee pääsykokeisiin. Hänestä tulee lääkäri. Valmistumisen jälkeen muutetaan pysyvästi ulkomaille. Kasvaa sitten lastenlapsistakin kielitaitoisia. Kerran kesässä voidaan käydä Suomessa. Vaikka eihän meidän ole mikään pakko. Ai että. Ja sitä rataa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhoja vanhempiani. Koulukaverit kutsuivat äitiä minun mummoksi ja isää ukiksi. Äiti oli jo 50 kun minä olin kymmenen.
Mun vanhemmat taas olivat paljon nuorempia kuin muiden.
Olen kasarin lapsi ja silloin lapsia saatiin nuorempina kuin nyt, mutta mun vanhemmat olivat teinejä kun synnyin.
Eihän teineistä oikein ole vanhemmiksi ja siten niitä häpeän aiheita kyllä kertyikin..
Sitä kun vanhemmat eivät ymmärtäneet ettei oikeaa kommunismia ole vielä kokeiltu!
En ole osannut hävetä. Alkoholismin vaivaamasta suurperheestä olin, että olisi ollut paljonkin hävettävää. Ehkä enemmänkin kiukkua tunsin asioista ja olin kateellinen, mutta häpeää en muista kokeneeni kovinkaan moneen kertaa elämässäni. Joskus on tunnetta kokenut, että tunnistan sen kyllä.
Yhäkään en häpeä, en kyllä enää kiukuta tai ole kateellinenkaan. olen oppinut olemaan sinut ympäröivän maailman kanssa, mutta epäreiluus suututtaa.
Isän alkoholismia, köyhyyttä ja äidin umpimielisyyttä.
70-luku.
Sitä että Leevi-eno otti ahteriin.
Se on ollut tosi paha juttu. Saitko traumoja 😂😂😂