Mitä häpesitte lapsuuden perheessä tai vanhemmissa?
Kerätäänpä tähän asioita, joita häpesitte lapsena liittyen perheeseenne. Lapsethan tuntevat häpeää joskus hassuistakin asioista, joita on aikuisena vaikea ymmärtää. Voi siis olla mitä vaan aiheita; hauskoja tai vähemmä hauskoja.
Itse häpesin meidän autoja, kun isä oli vanhojen autojen harrastaja ja autot olikin sitten aina viimeisen päälle laitettuja, joita ihmiset tulivat katsomaan kiinnostuneina ja kyselemään niistä. Itseä hävetti se, että ne oli vanhoja ja häiritsi se niiden herättämä huomio. Niin toivoin, että olisi ollut uusi ja tavallinen auto, niin kuin muilla. Aikuisena huvittanut tuo lapsuuden häpeän aihe, mutta silloin se tuntui todella vakavalta.
Kommentit (130)
Ei saa hävetä nähtävästi, kun viestini on poistettu.
Vierailija kirjoitti:
Häpesin omia mokiani, mutta en muista tunteneeni häpeää perheestä tai vanhemmista. En olisi hoksannut sitä ilman kysymystä.
Lisään, että perhe ei ollut tavallisin puhumattakaan täydellisyydestä. Vanhemmat tekivät jotain oikein, koska koti tuntui turvalliselta ja viihtyisältä. Ei ollut tarvetta vertailla muihin.
Äiti ompeli koulureppuni itse vanhasta tikkipäiväpeitosta. Se ei kestänyt vettä ja päästi kastuessaan väriä. Kirjat piti sateella laittaa muovipussissa reppuun etteivät kastuisi. Muilla oli Anttilasta tai Maxista ostetut hienot reput.
Risoja vaatteita, kaappijuoppoa isää.
Muiden äidit olivat "tavallisia", meidän äiti kiroili ja veti röökiä.
Isä joi. Nolotti nähdä häntä raitilla, jos oli humalassa.
Riitelyä ja kulissien ylläpitämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyyttämme ja huonoja koulueväitämme. Muilla aina maitopullotkin.
Milloin kävit koulut, kävitkö muualla kuin Suomessa? Eikö maksutomat kouluruokailut aloitettu 1948?
Aloitin kansakoulun eka luokan 1968 ja koulussa sai vain jonkun puuron tai vellin tai laihan keittoruoan.Itseltä piti olla eväsleivät ja maito pullo ja ruokaliina joka levitettiin pulpetillele ruokailun ajaksi.Tämä ihan Keski-pohjanmaalla.
Outoa. Minä aloitin kansakoulun 56 ja meillä oli kyllä ruoka ja näkkäri ja maito. Ei kukaan vienyt mitään omia juttuja. Lymenlaaksossa tämä.
En nyt tiedä outoudesta mutta näin tosiaan oli.Asia oli varmaan erilailla kaupungeissa tai rikkaammissa maalaiskunnissa.
En hävennyt perhettäni vaan itseäni vanhempieni edessä
Isän kausittainen alkonkäyttö.
Suomalaisiin verrattuna äitini käytös oli epätavallista. Hänellä 'ulkomaalaiset' vanhemmat ja täysin ulkomaalainen nimi. Olivat tulleet Suomeen noin vuonna 1920.
Sukumme oli aikanaan 'tunnetuissa' ammateissa ja aina joku oli kysymässä että oletko sukua sille ja sille.
Yms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyyttämme ja huonoja koulueväitämme. Muilla aina maitopullotkin.
Milloin kävit koulut, kävitkö muualla kuin Suomessa? Eikö maksutomat kouluruokailut aloitettu 1948?
Aloitin kansakoulun eka luokan 1968 ja koulussa sai vain jonkun puuron tai vellin tai laihan keittoruoan.Itseltä piti olla eväsleivät ja maito pullo ja ruokaliina joka levitettiin pulpetillele ruokailun ajaksi.Tämä ihan Keski-pohjanmaalla.
Outoa. Minä aloitin kansakoulun 56 ja meillä oli kyllä ruoka ja näkkäri ja maito. Ei kukaan vienyt mitään omia juttuja. Lymenlaaksossa tämä.
Kymenlaaksossa😅
Meillä poltettiin tupakkaa sisällä. Kauhea lemu tarttui tietenkin vaatteisiin ja arvaan että haisin aivan hirveältä.
Vanhempien ikäero, koulutustaso, köyhyys.
Kyllä meidän milleniaalien olisi aika ruveta saamaan hyvitystä.
Isäni oli hyväpalkkainen valtion virkamies, mutta hän kulki työmatkat päivittäin pyörällä aikana jolloin se ei ollut trendikästä ja vielä pukeutuneena johonkin ikivanhaan retkeilyasuun. Vaihtoi sitten työpaikalla pukuun. Eräs luokkakaveri tokaisi ”kato spurgu” kun isä ajoi pyörällä ohi. Kyllä hävetti.
Isä <3
En hävennyt mitään, vaikka oltiin vähävaraisia mutta silti tuntui että kaikkea oli ja terveellistä ruokaa sai joka päivä. Nolostuin kyllä itsestäni monin tavoin ujona lapsena.
Vierailija kirjoitti:
En mitään. Minut opetettiin häpeämään vain itseäni. Kotona kaikki oli täydellisesti ja jos oli jotain mikä ei minusta täydelliseltä tuntunut niin se oli minun syyni.
Ai että! En olisi itse osannut paremmin sanoa samat kokemukset. Kiitos!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys. Meillä ei ollut minkäänlaista vessaa, ei edes ulkohuussia. Tarpeet tehtiin saaviin eteisessä.
Ei ollut kaapeissa kuin makaronia.
Talo oli täysin rapistunut ja katto vuoti. Lattialankkujen alla ei ollut mitään muuta kuin paperia ja tuuli viuhui niiden suurista raoista läpi.
Ei ollut vaatteita kuin 2 vaatekertaa. Sukkia ei ollut, niitä varastin kavereilta.
Isäpuoli hakkasi.
Teininä soitin sossuun kun tajusin ettei tällainen ole normaalia. Sossut oli yhteydessä äitiini. Ainut asia mikä muuttui: isäpuoli ei enää hakannut.
Muutin omilleni 14-vuotiaana ja aloitin työnteon kylällä.
Ei, tämä ei ollut kertomus mistään 50-luvun Suomesta. Tämä alkoi 90-luvun lopulla jatkuen siitä pitkälle 2000-luvulle.
Nyt on kaikki hyvin. Kiva työ, ihana omakotitalo ja oma rakas perhe. Kunnollinen, ihana mies. Vanhempiini en pidä yhteyttä.
I feel you...
Olen kokenut vastaavaa.
Mutta syyhän ei missään tapauksessa ollut teidän vanhempien :D
Justjoo
Mitä ihmettä selität? Tietenkin oli. Olisi ollut myös vaihtoehto, talo josta muutimme.
Toki kuntakin olisi saanut reagoida paremmin, asiat olivat tiedossa. Ja puoli sukua kunnan hommissa.
Lähinnä siellä paapottiin juoppoja.
Pientä kotia