Lue keskustelun säännöt.
Onko sinusta ok pimittää suhteessa isot säästöt?
14.08.2026 |
Ajattele tilanne, että itse olet pieni/keskituoinen, perustatte perheen, hankitte asunnon, maksatte kaikki puoliksi. Ei paljoa varaa mihinkään ylimääräiseen, elelette suht vaatimattomasti. Ei matkoja, halpa auto. Lapsetkaan ei voi harrastaa mitään kallista.
Sitten selviää, että miehellä onkin iso perintö tms jemmassa, metsää josta tuloja jne
Olet koko ajan maksanut pienistä tuloistasi puolet kaikkeen. Olisiko huijattu olo? (mies ei ole halunnut naimisiin)
Kommentit (277)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"on miehellä elämänarvot keturallaan kun ei laiteta rahoja haisemaan."
Tahallasiko ymmärrät väärin, vai etkö oikeasti ymmärrä että tuosta ei ollut kyse?
Asian salaamisen oli se huono juttu. Saa säästää ja olla osakkeita, metsää, mitä tahansa. Mut jos näkee, että asia pitää salata rakkaimmaltaan, niin en ymmärrä arvojaan.
Juuri tämä! Ihan turha sanoa, että raha-asiat ovat omia eikä kuulu toiselle.
Ihan samalla periaatteella sitten voisi pimittää puolisolta vaikka lapsen toisen kanssa, koska se on oma asia. Tai ihan minkä muun asian tahansa. Ja kuinka moni hyväksyisi sitten sellaisen? Tuskin kukaan.
Ja jos perhe elää vaatimattomasti hankkimatta koskaan mitään isompaa ja tämä toinen puoliso on pienituloinen, niin tällä "tietämättään köyhemmällä" voi olla jatkuvasti pieni pelko toimeentulosta esim.sairastumisen varalta tai jos tiedossa on jotain isompaa hankintaa. Toinen sitten elelee stressittömästi tietäen, että varallisuutta on, jos jotain sattuu.
Itselläni on työmatkaa reippaasti ja meillä on vaatimaton auto. Aina on pieni ajatus takaraivossa, että mitäs jos autoon tulee jotain isompaa, millä rahalla korjataan ja millä pääsisin töihin.
Kyllä minä ainakin loukkaantuisin ja luottamus menisi, jos selviäsi, että miehellä olisi ollut koko ajan varallisuutta ja olisi "stressivapaa" tälläisistä seikoista
Eihän se, että puoliso tietää toisen varallisuuden tarkoita aina sitä, että ne varat pitäisi ottaa heti käyttöön, mutta kuten sanoin, kyllä se varallisuuden olemassaolon tiedostaminen lievittää monia rahalla ratkaistavia huolia ja ongelmia.
Aapeen tapauksessakin kyllä tulee eittämättä mieleen, että miehen tarkoitus on ollut turvata vain oma elämänsä.
Mitä? Siis miten miehen varallisuus sinun työmatka-autoosi liittyy? Jos sinun autosi hajoaa niin sinähän sen korjaamisen maksat.
Kai sinä nyt omat työmatkakulusi itse kustannat, vai subventoiko mies sinun kulujasi sponsoroimalla sinulle auton? Antaako vielä bensa- ja viikkorahaa päälle kuten huollettavalle kuuluu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Säästöt ei kuulu kumppanille. Mullakin oli perintörahaa. Eksä halusi erota koska jouduin työttömäksi. En kertonut perinnöstä sille koska se kulutti omat rahat turhaan krääsään muutenkin. En ala elättää ketään.
Teillä oli avioehto tietenkin ja kai exä sen tiesi
Vierailija kirjoitti:
Meillä on varallisuutta, asuntoja ja kiinteistöjä molemmilla. Ollaan aina vastattu molemmat omista omistuksistamme.
Salaisesti? Miksi tämä aihe on niin monille tabu, miksi ei voi keskustella aiheesta omaisuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On, mies on itse säästänyt tai saanut perinnön johon sinulla ei ole mitään oikeutta.
Se ei ollut pointti. Vaan se, eikö lapsilla ole oikeutta isänsä varoihin esim. harrastuksen muodossa.
Vakava tunnevamma, jos kokee lapsensa loisiksi.
Ja koko yhteiskunnan tasolla: eikö köyhien perheiden lapsilla ole oikeutta rikkaampien perheiden rahoihin esim. harrastuksen muodossa,
Vakava tunnevamma, jos kokee toisten perheiden lapset loisiksi.
Vi är alla socialister när vi dör.
Juuri siksi meillä Suomessa on kova verotus, että kukaan lapsi ei joutuisi liikaa kärsimään vanhempiensa vähävaraisuudesta.
Samaa mieltä, hirveän kylmää jos kokee muiden perheiden lapset loisiksi!
Rakastetaan kaikkia, koko kylä kasvattaa ja huolehtii <3
Rakastaminen on onneksi jokaiselle ilmaista. Siihen ei tarvita rahaa.
En olisi päätynyt tuohon tilanteeseen, mutta jos olisin niin ero.
Sama jos olisi pimitetty joku aiempi lapsi, biseksuaalisuus, rikostuomio, aiempi parisuhde. En jaksa pelleillä kenenkään kanssa johon ei voi luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästöt ei kuulu kumppanille. Mullakin oli perintörahaa. Eksä halusi erota koska jouduin työttömäksi. En kertonut perinnöstä sille koska se kulutti omat rahat turhaan krääsään muutenkin. En ala elättää ketään.
Teillä oli avioehto tietenkin ja kai exä sen tiesi
Niinpä? Jos ei ole ollut avioehtoa, myös perintö kuuluu osituksen piiriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on varallisuutta, asuntoja ja kiinteistöjä molemmilla. Ollaan aina vastattu molemmat omista omistuksistamme.
Salaisesti? Miksi tämä aihe on niin monille tabu, miksi ei voi keskustella aiheesta omaisuus?
Emme ole kiinnostuneita toistemme omaisuudesta. Se olisi noloa. Sitä on ja se tieto riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On, mies on itse säästänyt tai saanut perinnön johon sinulla ei ole mitään oikeutta.
Se ei ollut pointti. Vaan se, eikö lapsilla ole oikeutta isänsä varoihin esim. harrastuksen muodossa.
Vakava tunnevamma, jos kokee lapsensa loisiksi.
Jokainen perhe määrittää itse, miten niitä varoja käytetään. Ei ainakaan tuntemissani varakkaissa perheissä ole lapsilla mitään automaattista oikeutta vanhempiensa rahoihin. Se, mitä harrastetaan ja miten rahoja käytetään, riippuu täysin perheen arvoista.
Tyypillisesti suht varakkaassa perheessä pidetään huoli, että on puskuria. Jotkut hyvätuloiset elävät "kädestä suuhun" ja sekä vanhemmat että lapset harrastavat kalliita harrastuksia. Jotkut taas pitävät harrastuksia vain yhtenä elämän osa-alueena, eikä niihin laiteta kuin murto-osa tuloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästöt ei kuulu kumppanille. Mullakin oli perintörahaa. Eksä halusi erota koska jouduin työttömäksi. En kertonut perinnöstä sille koska se kulutti omat rahat turhaan krääsään muutenkin. En ala elättää ketään.
Teillä oli avioehto tietenkin ja kai exä sen tiesi
Niinpä? Jos ei ole ollut avioehtoa, myös perintö kuuluu osituksen piiriin.
Pernnön jättäjä on voinut sulkea avio-oikeuden pois, silloin ei avioehtoa tarvita erikseen perinnön osalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ei, lapsilla ei ole oikeutta vanhemman varoihin. Lapsilla on oikeus elatukseen ja harrastukset ei siihen suoraan kuulu. Harrastukset, varsinkin kalliit harrastukset, on ihan vanhemman hyvän tahdon varassa."
Lapsilla ja puolisolla on kuitenkin oikeus tietää onko harrastuksen epäämisen syynä oikea rahojen puute vai vain piheys. Vai eikö sinusta?
"Se, mitä harrastetaan ja miten rahoja käytetään, riippuu täysin perheen arvoista."
Arvot näkyvät kuitenkin vain jos kaikki asiaan vaikuttavat syyt ovat näkyvillä. Jos vaikka varallisuutta salataan muilta niin ei ole mahdollista enää arvioida sen toisen arvoja koska ei tiedä onko jokun asian syynä rahattomuus vai kuitenkin säästäväisyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästöt ei kuulu kumppanille. Mullakin oli perintörahaa. Eksä halusi erota koska jouduin työttömäksi. En kertonut perinnöstä sille koska se kulutti omat rahat turhaan krääsään muutenkin. En ala elättää ketään.
Teillä oli avioehto tietenkin ja kai exä sen tiesi
Niinpä? Jos ei ole ollut avioehtoa, myös perintö kuuluu osituksen piiriin.
Monet perinnönjättäjät ovat testamentissaan vielä erikseen poissulkeneet lastensa puolisot. Toimii avioehdon tavoin.
Suhde menee siinä vaiheessa pilalle kun kumppani alkaa pihtaa rahoja. Jos kumppanilta varastetaan fillari eikä sillä ole rahaa uuden ostamiseen ja sillä toisella on rahaa mutta ei kerro eikä auta kumppania joka ei pääse töihin koska ei ole fillaria. Itse olen ostanut naiselleni pyörän meinaan joka varastettiin. Pitää auttaa aina kumppania se o suhteen perusta että voi luottaa toiseen. Minun avovaimo ostin minulle perämoottorin koska vanha hajosi ja olen ollut työtön. Ei tässä 15 vuoden aikana ole laskettu kuka maksaa mitä. Se ostaa jolla on rahaa ollut. Itse olen maksanut matkojakin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä taitaisi niitä säästöjä enää olla jos olisi niistä kertonut.
"Ja koko yhteiskunnan tasolla: eikö köyhien perheiden lapsilla ole oikeutta rikkaampien perheiden rahoihin esim. harrastuksen muodossa, "
Sitä kutsutaan verotukseksi. Rikkaampia verotetaan ja köyhemmät voivat saada yhteiskunnan tukea mm. harrastuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästöt ei kuulu kumppanille. Mullakin oli perintörahaa. Eksä halusi erota koska jouduin työttömäksi. En kertonut perinnöstä sille koska se kulutti omat rahat turhaan krääsään muutenkin. En ala elättää ketään.
Teillä oli avioehto tietenkin ja kai exä sen tiesi
Niinpä? Jos ei ole ollut avioehtoa, myös perintö kuuluu osituksen piiriin.
Pernnön jättäjä on voinut sulkea avio-oikeuden pois, silloin ei avioehtoa tarvita erikseen perinnön osalle.
Aika jännä ettei se exä tiennyt miehensä vanhempien kuolleen
Miten miehesi perintö sinulle kuuluisi? Sitenkö, että sitä perintöä pitäisi päästä tuhlaamaan? Onko juolahtanut mieleesi, että puolisosi haluaa sen perinnön ehkä aikanaan eteenpäin teidän lapsillenne se sijaan, että se tuhlattaisiin nyt matkoihin, uuteen autoon jne? Luultavasti mies on salaillut juuri siksi, ettei tulisi tuhlaamisongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"on miehellä elämänarvot keturallaan kun ei laiteta rahoja haisemaan."
Tahallasiko ymmärrät väärin, vai etkö oikeasti ymmärrä että tuosta ei ollut kyse?
Asian salaamisen oli se huono juttu. Saa säästää ja olla osakkeita, metsää, mitä tahansa. Mut jos näkee, että asia pitää salata rakkaimmaltaan, niin en ymmärrä arvojaan.
Juuri tämä! Ihan turha sanoa, että raha-asiat ovat omia eikä kuulu toiselle.
Ihan samalla periaatteella sitten voisi pimittää puolisolta vaikka lapsen toisen kanssa, koska se on oma asia. Tai ihan minkä muun asian tahansa. Ja kuinka moni hyväksyisi sitten sellaisen? Tuskin kukaan.
Ja jos perhe elää vaatimattomasti hankkimatta koskaan mitään isompaa ja tämä toinen puoliso on pienituloinen, niin tällä "tietämättään köyhemmällä" voi olla jatkuvasti pieni pelko toimeentulosta esim.sairastumisen varalta tai jos tiedossa on jotain isompaa hankintaa. Toinen sitten elelee stressittömästi tietäen, että varallisuutta on, jos jotain sattuu.
Itselläni on työmatkaa reippaasti ja meillä on vaatimaton auto. Aina on pieni ajatus takaraivossa, että mitäs jos autoon tulee jotain isompaa, millä rahalla korjataan ja millä pääsisin töihin.
Kyllä minä ainakin loukkaantuisin ja luottamus menisi, jos selviäsi, että miehellä olisi ollut koko ajan varallisuutta ja olisi "stressivapaa" tälläisistä seikoista
Eihän se, että puoliso tietää toisen varallisuuden tarkoita aina sitä, että ne varat pitäisi ottaa heti käyttöön, mutta kuten sanoin, kyllä se varallisuuden olemassaolon tiedostaminen lievittää monia rahalla ratkaistavia huolia ja ongelmia.
Aapeen tapauksessakin kyllä tulee eittämättä mieleen, että miehen tarkoitus on ollut turvata vain oma elämänsä.
Mitä? Siis miten miehen varallisuus sinun työmatka-autoosi liittyy? Jos sinun autosi hajoaa niin sinähän sen korjaamisen maksat.
Kai sinä nyt omat työmatkakulusi itse kustannat, vai subventoiko mies sinun kulujasi sponsoroimalla sinulle auton? Antaako vielä bensa- ja viikkorahaa päälle kuten huollettavalle kuuluu?
Kyllähän molemmat tietenkin parisuhteessa kustantaa yhteisen auton korjaukset ym. kulut.
Ja mitä meidän tapauksessa on, niin minä olen meillä se työssäkäyvä! Minä maksan isomman osan perheen kuluista ja teen myös kaikki kotityöt töitten päälle. Myös saamani perintörahat on käytetty myös miehen tarpeisiin ja menoihin.
Että ihan turhaan siellä pahoitit mielesi siitä, että meillä mies joutuisi antamaan minulle taskurahaa tai huolehtimaan yksin autosta, jolla kuljen töissä, joka on myös miehen etu.
Meidän parisuhteessa ei ole ikinä ollut sinun ja minun rahat tai sinun ja minun menot. Kaikki on sovussa jaettu ja maksettu, mitä kulloinkin kukin on pystytty.
Sinä ilmeisesti pidät tiukasti kiinni siitä, että maksatte "parisuhteessa" vain omat menonne. Onko teillä jääkaapissakin omat hyllyt..?
Vierailija kirjoitti:
Jos puoliso kuolee äkillisesti,niin kuin meidän tapauksessa kävi, ja 30 vuoden kituuttamisen sekä jatkuvan pihistelyn jälkeen selviääkin puolison omaisuuden määrä, tuntui se aika väärältä. Koska olin käyttänyt omia rahojani, perintöäni,. meidän hyväksi reilusti ja ikään avioliiton yhteishengessä, olin leskenä täysin puolison sisaruksien armoilla heidän vaatiessaan omaa osuuttaan puolison sekä minun yhteisestä omaisuudesta. Koska meillä ei ollut avioehtoa, eikä puoliso korvamerkinnyt omaisuuttaan, tuntui epäreilulta joutua lähtemään yhteisestä kodista sekä menettää samalla kaikki se mitä itse olin sijoittanut kotimme kunnostukseen ja elämänlaatuun. Armoa ei rahan edessä leskeä kohtaan tunnettu. Meillä ei myöskään ollut lapsia, joten asemani oli todella huono.
Jos nyt joku viisastelee, että olisi pitänyt säilyttää kuitit ja vaatia puolisoa puhumaan totta, saa juosta itsensä mutkille. Parisuhteessa on välit perustuttava luottamukseen, eikä elämästä tulisi mitään epäilemällä toista koko ajan. Puolisoni oli "sairastunut" pihiyteen, se oli osa hänen luonnettaan ja äidinmaidosta imetty asenne. Siihen totuin ja maksoin.
En koe tulleeni sentään huijatuksi, mutta ap:lle sanoisin, että ota asia vakavasti puheeksi kenelle hän haluaa omaisuutensa periytyvän. Onko testamenttia, avioehtoa, mitään, jossa sinut otetaan myös huomioon?
Mitä ihmettä? Jos olitte naimisissa ilman avioehtoa eikä puolisollasi ollut lapsia eikä testamenttia, olit lain mukaan puolisosi ainoa perillinen. Miksi annoit hänen omaisuutensa hänen sisaruksilleen?
Ei, lapsilla ei ole oikeutta vanhemman varoihin. Lapsilla on oikeus elatukseen ja harrastukset ei siihen suoraan kuulu. Harrastukset, varsinkin kalliit harrastukset, on ihan vanhemman hyvän tahdon varassa. Ap voi miettiä parisuhteensa arvomaailmaa, haluaako jatkaa vai ei, luottamus on ilmeisesti jo mennyt.