Lue keskustelun säännöt.
Mitä vastaatte työhaastattelussa perheenperustamiskysymyksiin?
02.10.2008 |
Olisi kiva kuulla esimerkkejä.
Itsellä on jo yksi lapsi mutta jos nyt pian pääsen haastatteluun on kysymys luultavasti muotoa "onkos lisää lapsia suunnitteilla?" Mikä olisi korrekti tapa vastata? En kommentoi?
Kommentit (33)
jossa ei sitten esim. kunnioiteta yksityisyyttä, syrjitään sitten raskaaksi tulevaa tms!
En haluaisi todellakaan sellaista työpaikkaa, joten oikeastaan on hyvä, että sellainen huono työnantajaehdokas menee jo haastattelussa paljastamaan "talon tavat". Eihän sellaisessa paikassa kuitenkaan kukaan itseään kunnioittava ihminen kauaa viihtyisi.
Eli jos kysytään, niin en vastaa mitään, tai toteaan asiallisesti, että tuo on laiton kysymys. Ja samalla jo mielessäni päätän sen haastattelun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu kyllä työnantajasta, mitä itse vastaisin. Jossain tapauksessa voisin suoraan sanoa, että yksi on vielä suunnitteilla, tai sitten sanoisin, että se riippuu niin kulloisestakin tilanteesta. Vaikka työnantaja ei saakaan kysyä tuollaista, on minusta parasta pitää melko avointa linjaa. Jos vastaat "en kommentoi" mihin tahansa kysymykseen, niin antaahan se sinusta tietynlaisen kuvan. Ja tämän kysymyksen kohdalla työnantaja olettaa sinun suunnittelevan isompaakin perhettä tai olevan raskaana.
Kannattaa myös olla varuillaan kysyttäessä kiertokysymyksiä, esim. haaveasunnon koosta tai siitä, onko nykyinen asunto riittävän iso.
Ootko sinkku vai meetkö koko perheen kanssa haastatteluun, jos vastaat "perheemme on tässä"? Heh.
ja itse asiassa ollut kymmenen vuotta jo omalla alallaan töissä. Ei vain edelleenkään tajua, pitääkö oudot kysymykset olla laittomia? Vaativiin tehtäviin olen käynyt psykologisissa testeissä.
Olen törmännyt useasti siihen, että rekrytoijilla tai haastattelijoilla ei ole minkään maailman koulutusta siihen haastatteluun/rekrytointiin. Luettu ehkä vaan jostain opuksesta, että tällaista voisi kysyä ja sillä saadaan selville sitä ja tätä. Ikävä kylllä työnhakijoilla on usein tiedossaan ne samat menetelmät.
Oikeaan mielipiteeseen tulee toki pyrkiä, mutta tyhmäksi ei kannata heittäytyä.
Esim. Mitkä ovat sinun huonot puolesi. "olen todella aamu-uninen ja kuukautisia edeltävinä päivinä kanssani on vittumaista työskennellä"
Ja alkuperäiseen kysymykseen. Mä olen kyllä vastannut aina siihen, mitä on kysytty. Millanen perhe sulla on? Mulla on mies. Noihin viiden vuoden suunnitelmiin olen puhunut tiukasti vain työhön liittyvistä suunnitelmista.
On tavallista että paineensietokykyä testataan juuri oudoilla tai urkkivilla kysymyksillä jos haet vaativiin tehtäviin. Usean haastattelijan paikalla olessa voidaan myös ottaa hyvä haastattelija, paha haastattelija -roolit. 12 kysymys on ihan tavallinen, samoin nuo perhekysymykset juurikin.
Ei ole ylipäätään hyvä vastata haastattelussa niin kuin luulee, että kysyjä haluaa vaan ihan oikean mielipiteensä. Sillä tavoin sitä päätyy itselle sopivaan paikkaan.
Juu, toki paineensietokykyä voidaan testata monellakin tapaa.
Laittomuudet eivät tähän "testaukseen" kyllä todellakaan kuulu yhdessäkään kunnon firmassa.
On AIVAN eri asia kysyä, että suostutko palkattomaan ylityöhön tai kysyä, että meinaatteko tehdä lapsia? Tuo ensin mainittu on vain typerä kysymys ja jälkimmäinen sekä typerä että laiton.
Jos haastattelussa joku selvästikin tyhmyyttään tai ajattelemattomuutaan kysyy jotain perheenlisäyksestä, niin kyllä siihen voi vastata ihan fiksusti jotain tyyliin, olemme tyytyväisiä nykytilaan tms. Toki voit olla kunnon feministi ja vastata, että en kommentoi tai että ei se teille kuulu, mutta voit olla 99% varmaa, ettet silloin työtä saa.
Jos taas joku sitä kysyy ihan tasan tarkoituksella, niin sitten kyllä kannattaa miettiä haluatko ylipäänsä koko firmaan töihin.
Ja lopuksi totean, että olet ERITTÄIN väärässä sen suhteen, ettei muka kannattaisi vastata siten kuin luulee haastattelijan haluavan kuulla. Tyhmyys ja mielistely ovat eri asioita, mutta se että asetut haastattelija asemaan ja mietit mitä hän haluaa kuulla, on erittäin viisasta. Ja tämän tulee kuulua osassa vastauksiasi. Tietenkin omia, fiksuja mielipiteitä pitää esittää, mutta tietenkin nämäkin ovat sopusoinnussa sen kanssa mitä oletat haastattelija haluavan kuulla. Jos näin ei olisi, niin minkä ihmeen takia edes olet mennyt kyseiseen haastatteluun, jos luulet, etteivät mielipiteesi ole niitä joita haastattelija haluaa kuulla????
On tavallista että paineensietokykyä testataan juuri oudoilla tai urkkivilla kysymyksillä jos haet vaativiin tehtäviin. Usean haastattelijan paikalla olessa voidaan myös ottaa hyvä haastattelija, paha haastattelija -roolit. 12 kysymys on ihan tavallinen, samoin nuo perhekysymykset juurikin.
Ei ole ylipäätään hyvä vastata haastattelussa niin kuin luulee, että kysyjä haluaa vaan ihan oikean mielipiteensä. Sillä tavoin sitä päätyy itselle sopivaan paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Multa ei ole kysytty ikinä, olen 35 ja 1 lapsi. Mun näkemys on kyllä vähän se, että jos kysyvät tuollaisia, niin se taitaa olla sellainen firma, johon ei mun kannata mennä töihin.
Tositilanteessa varmaan kysyisin, että millä lailla kysymys on merkityksellinen.
Ihmiset ovat tietty eri tilanteissa, mutta tässä iässä on kyllä jo hyvin varaa shopatakin kunnon duunia. Mihinkään perhevastaisiin paikkoihin en kyllä menisi töihin.
ja silloin vastasin (totuudenmukaisesti) että ei ole nyt tässä lähivuosien suunnitelmana. Siihen haastattelija vastasi että "no, eihän näitä asioita ihan sillä tavalla edes suunnitella, ja mielikin voi muuttua niin nopeasti". Saatuani paikan mä sitten kysyin että miksi ihmeessä multa oli sitä edes kysytty, ja se sanoi että ihan vain halusi kuulla mitä mä vastaisin. En tiedä tuliko sitten hullua hurskaammaksi.
Jos olisin hakenut uusia töitä kahden lapseni välissä tietäen että haluan vielä sen toisenkin, olisin varmaan vastannut että "ei ole nyt ajankohtaista, kuinka niin?" Eihän siihen voi kukaan kuitenkaan vedota vaikka tulisin raskaaksi saman tien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todennäköisesti vastaisi tai vastaisin jotain ympäripyöreätä.
Tuo ON laitonta, ja kysyjän pitäisi tietää se.
Ja vastasin että perheemme on näin tässä koossa ihan hyvällä mallilla. Asiaa jatkettiin (muka letkeässä äänensävyssä) että eikös nyt olisi hyvä aika saada toinen lapsi, totesin että ei, koska pääsen nyt jo niin helpolla kun lapsi on jo niin iso.
Kyllä, tuosta huolimatta, halusin juuri siihen työpaikkaan. Enkä antanut laittomien kysymysten häiritä.
Sain paikan ja puolitoista vuotta myöhemmin jäin äitiyslomalle. Kaikki suhtautuivat siihen tosi kivasti, kukaan ei ainaskaan minulle sanonut suoraan että on paska juttu.
Äitiyslomani aikana sain ylennyksen. En sitten tiedä miten huono työpaikka tämä yritys on, ja olisko kannattanut vastata rehellisesti vai mitä.
Omasta mielestäni tein juuri oikeen. Vastasin kysymykseen, enkä jäänyt tuppisuuna änkyttämään jotain, vaikka kysymys olikin laiton. Mutta koska se oli laiton, siihen saa myös valehdella kirkkain silmin, eikä sitä voi käyttää sinua vastaan. Lisäksi, eihän se ollut mitenkään varmaa että tulisin enää raskaaksi, aika epävarmaa koko asia oli. Jos en olisikaan enää tullut raskaaksi niin sittenhän en edes olisi valehdellut työnantajan silmissä.
Itse ajattelin, että turhaa tässä nyt on työnantajaa alkaa rasittaa millään tällaisilla mun omilla suunitelmilla, joiden toteen käyvää ei oikeen tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertokaapas, missä lainkohdassa kielletään kysymykset perheenperustamisesta? Yleinen harhaluulo on, että se olisi laitonta, vaikka asia ei näin ole.
Avomies on, ei lapsia. Ainoastaan sitä on kysytty, vaikuttaako tuo avomies mahdollisiin työmatkoihin ulkomaille. Elikkä vaikuttaako siihen, miten helposti pääsee pikaisille työmatkoille.
Ikinä ei ole kysytty mahdollisesta raskaudesta tai suunnitelmista tehdä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mä olin 27 ja vastavalmistunut KTM multa kysyttiin haastattelussa silloisen avomiehen duuneista ja että kestääkö hän jos nainen on iltatilaisuuksissa työn puolesta. Samoin kysyttiin missä haluaisin olla 5 ja 10 vuoden kuluttua. Kerroin positiohaaveet tarkkaan seuraavan 5 v. tähtäimellä ja vastasin että 10 v on liian pitkä mulle hahmottaa mutta siinä vaiheessa toivoisin että mulla olisi perhe. Sain työn ja kun myöhemmin kysyin miksi moinen kysymys niin haastattelija sanoi että naiset jotka eivät halua sanoa perheestä mitään joko ovat jo raskaana tai suunnittelevat raskautta ja antavat epärehellisen kuvan. Ne jotka myöntävät ovat ainakin rehellisiä ja koska suurinosa 27 v. naisista kuitenkin tekee lapsia niin sehän on jo perusoletus kuitenkin ja että miehetkin voivat lähteä vaikka kilpailijalle seuraava vuonna.
Itse olen hakenut töitä muutamaan otteeseen ja käynyt kolmet soveltuvuusarvioinnit. Eikä kyseessä ollut kassan paikka.
Hyvää pelisilmää tarvitaan, mutta realistisesti tässä maailmassa eläen: useimmat todella tarvitsevat juuri sen työn, jota ovat hakemassa. Kaikilla aloilla töitä ei odottele joka oksalla.
Kiva jos joku on aidosti sitä mieltä, että vastaamalla oman oikean mielipiteensä päätyy oikeaan paikkaan. Joku saattaa tosin päätyä vain kortistoon, joten kannattaa suhtautua näihin neuvoihin varauksella. On eri asia hakea pankin pääjuristin paikkaa kun vaikkapa jotakin tavallista projektisuunnittelijan paikkaa valtiolta. Niihin haastatteluihin pätee eri neuvot.