Lue keskustelun säännöt.
Poikani 14v sanoo ettei mikään tunnu miltään. Ei tunne iloa ei surua.
12.08.2026 |
Isoisä kuoli, hän ei kokenut mitään tunteita. Sanoi vaan, että sehän oli vanha. Omaa jonkin verran empatiaa, mutta sekin on opetettua vuosien saatossa. Vaikea kasvattaa lasta, joka ei ymmärrä tunteita.
Ap
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä ole väliä, jos osaa käyttäytyä yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Jos on lukupäätä ja sorminäppäryyttä voi tulla vaikka traumakirurgi, juristi tai lääkäri. On ammatteja, joissa tunteettomuudesta on etua. Ongelmia voi tulla lähinnä läheisissä ihmissuhteissa, jos ei osaa ottaa toisia huomioon, mutta sitäkin voi opetella.
Jatkan nyt sen verran vielä, että poika pitää opettaa ja kasvattaa sitä kautta, että jos teen asian A siitä seuraa asia B, eli opettaa miten keskimääräinen ihminen toimii. Mielellään niin, että poikaa kannattaa tukea saavuttamaan jokin yhteiskunnallinen asema niin, että sen aseman menettämisestä seuraisi enemmän 'p*skaa käteen' kuin mitä voisi saavuttaa. Rangaistukset eivät todennäköisesti auta yhtään mitään tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hällä ystäviä? Miten muuten suhtautuu toisiin ihmisiin? Harrastus?
On yksi kaveri ja pari online pelikaveria, jotka olleet kaikki noin 6 vuoden ajan. Ei halua harrastaa mitään kodin ulkopuolella. Viime vuonna kävi koulua kotoa käsin usein (opet antoi tehtävät ja hän teki ne kotoa käsin). Ei ilmaantunut tunneille vaikka henk koht vein kouluun ja hain. Ei tykkää luokkalaisistaan paitsi parista.
Ap
Jos tuo on totta, niin ei ole lähelläkään normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hällä ystäviä? Miten muuten suhtautuu toisiin ihmisiin? Harrastus?
On yksi kaveri ja pari online pelikaveria, jotka olleet kaikki noin 6 vuoden ajan. Ei halua harrastaa mitään kodin ulkopuolella. Viime vuonna kävi koulua kotoa käsin usein (opet antoi tehtävät ja hän teki ne kotoa käsin). Ei ilmaantunut tunneille vaikka henk koht vein kouluun ja hain. Ei tykkää luokkalaisistaan paitsi parista.
Ap
Et saa apua täältä. Kasvatat epäsosiaalista ja syrjäytyvää hylkiötä.
Älä jaksa olla lapsellinen. neuroepätyypillisyydet ovat kroonisia ei niistä parannuta, mutta niiden kanssa voi oppia elämään. Munkin sisko joutui laitokseen, kun vanhemmat eivät enää uskaltaneet jättää häntä mun kanssa yksin kotiin, eivätkä itsekään jaksaneet olla hereillä 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vakavasti masentunut
En usko. On ollut samanlainen aina. Eskariope oli ensimmäinen, joka sanoi että poika tutkimuksiin. Ei käyttäytynyt normaalisti.
Ap
Eskariope sanoi, nyt poika on 14 etkä ole tehnyt mitään?
Syitä voi olla useita. Autistisuus tai joku muu mielenterveys syy, ehkä jopa adhd yms voi vaikuttaa. Traumat. Myös oma syntisyys tai pahuus voi vaikuttaa ettei tunteita aina ole tai että tunne-elämä on huono. Vaikka jotkut ei haluaisi tätä myöntää ja uskoa, mutta kyllä ainakin itse olen huomannut että joillain paatuneilla rikollisillakin voi olla hyvin puutteellinen tunne-elämä. Itsetyydytys yms voi vaikuttaa, vaikka sitäkään ei moni haluaisi myöntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on vielä lapsi. Ihmisen etuotsalohko eli etuaivolohko kehittyy hitaasti ja saavuttaa täyden kypsyytensä vasta noin 25–30-vuotiaana. Lapsilla tämä alue on vielä kesken, mikä selventää haasteita tunteiden ja tekojen hallinnassa.
Niin, tuossa iässä aloin ymmärtää että eivät ne surut suuremalla lopu. Loputkin itkut oli itketty ja naurut naurettu nelikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä ole väliä, jos osaa käyttäytyä yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Jos on lukupäätä ja sorminäppäryyttä voi tulla vaikka traumakirurgi, juristi tai lääkäri. On ammatteja, joissa tunteettomuudesta on etua. Ongelmia voi tulla lähinnä läheisissä ihmissuhteissa, jos ei osaa ottaa toisia huomioon, mutta sitäkin voi opetella.
Jatkan nyt sen verran vielä, että poika pitää opettaa ja kasvattaa sitä kautta, että jos teen asian A siitä seuraa asia B, eli opettaa miten keskimääräinen ihminen toimii. Mielellään niin, että poikaa kannattaa tukea saavuttamaan jokin yhteiskunnallinen asema niin, että sen aseman menettämisestä seuraisi enemmän 'p*skaa käteen' kuin mitä voisi saavuttaa. Rangaistukset eivät todennäköisesti auta yhtään mitään tässä.
Kasvattaminen ja opettaminen on vähän haasteellista kun ne aivot lähettää liian pieniä signaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Syitä voi olla useita. Autistisuus tai joku muu mielenterveys syy, ehkä jopa adhd yms voi vaikuttaa. Traumat. Myös oma syntisyys tai pahuus voi vaikuttaa ettei tunteita aina ole tai että tunne-elämä on huono. Vaikka jotkut ei haluaisi tätä myöntää ja uskoa, mutta kyllä ainakin itse olen huomannut että joillain paatuneilla rikollisillakin voi olla hyvin puutteellinen tunne-elämä. Itsetyydytys yms voi vaikuttaa, vaikka sitäkään ei moni haluaisi myöntää.
Vaikka jotkut ei haluaisi tätä myöntää ja uskoa, mutta kyllä ainakin itse olen huomannut että joillain paatuneilla rikollisillakin voi olla hyvin puutteellinen tunne-elämä.
Oikeesti? En olisi uskonut, mutta pakko kai se on kun sinä kerran niin sanot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selitätte rauhallisesti, mitä kuuluu tuntea, kun läheinen kuolee. Sitten vyötä päin naamaa niin kauan, että oppi on varmasti mennyt perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä ole väliä, jos osaa käyttäytyä yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Jos on lukupäätä ja sorminäppäryyttä voi tulla vaikka traumakirurgi, juristi tai lääkäri. On ammatteja, joissa tunteettomuudesta on etua. Ongelmia voi tulla lähinnä läheisissä ihmissuhteissa, jos ei osaa ottaa toisia huomioon, mutta sitäkin voi opetella.
Jatkan nyt sen verran vielä, että poika pitää opettaa ja kasvattaa sitä kautta, että jos teen asian A siitä seuraa asia B, eli opettaa miten keskimääräinen ihminen toimii. Mielellään niin, että poikaa kannattaa tukea saavuttamaan jokin yhteiskunnallinen asema niin, että sen aseman menettämisestä seuraisi enemmän 'p*skaa käteen' kuin mitä voisi saavuttaa. Rangaistukset eivät todennäköisesti auta yhtään mitään tässä.
Kiitos viestistä. Tätä olen tehnyt jo pitkään. Kun hän oli pienempi kävimme läpi päivittäin mitä kannattaa sanoa ja miten käyttäytyä kun tapaa jonkun. Nyt käyn läpi samaa aina tarvittaessa. Hän on sääntöorientoitunut, joten noudattaa sääntöjä aina PAITSI viime vuonna kun koulussa ilmeni poissaoloja niin ehdotin, että olisin koulussa läsnä ja varmistaisin että osallistuu opetukseen. Opettajat vastusti tätä ja mielummin antoivat kotiin tehtäviä. Koen, että hänen tulee saada sosiaalisia kontakteja koska se on ainoa tapa oppia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikasi on varttumassa mieheksi. Voi kun naiset jo viimein ymmärtäisivät sen, että keskimäärin miehet eivät ole niin tunteellisia kuin naiset. Poikien sisällä ei asu mikään tunteista puhuva herkkä tyttö, mikä pitää kaivamalla kaivaa esiin.
Se että isoisä on hoitanut poikaa ei vielä takaa sitä että olisivat olleet erityisen läheisiä. Musta toi on ihan normaali ja terve tapa suhtautua vanhan ihmisen kuolemaan.
Sä tiedät jo että poika on autisti. Ei tässä ole mitään ihmeellistä. En itse vaatimalla vaatisi tunnereaktioita. Kunhan opettaa pojalle miten toimitaan eri tilanteissa ja mikä on oikein ja väärin.
Se että joudut valmistelemaan lapsen aikuisuuteen oli joka tapauksessa diili kun hankit lapsen. Ei kellekään voi taata millainen lapsi tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä ole väliä, jos osaa käyttäytyä yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Jos on lukupäätä ja sorminäppäryyttä voi tulla vaikka traumakirurgi, juristi tai lääkäri. On ammatteja, joissa tunteettomuudesta on etua. Ongelmia voi tulla lähinnä läheisissä ihmissuhteissa, jos ei osaa ottaa toisia huomioon, mutta sitäkin voi opetella.
Jatkan nyt sen verran vielä, että poika pitää opettaa ja kasvattaa sitä kautta, että jos teen asian A siitä seuraa asia B, eli opettaa miten keskimääräinen ihminen toimii. Mielellään niin, että poikaa kannattaa tukea saavuttamaan jokin yhteiskunnallinen asema niin, että sen aseman menettämisestä seuraisi enemmän 'p*skaa käteen' kuin mitä voisi saavuttaa. Rangaistukset eivät todennäköisesti auta yhtään mitään tässä.
Kiitos viestistä. Tätä olen tehnyt jo pitkään. Kun hän oli pienempi kävimme läpi päivittäin mitä kannattaa sanoa ja miten käyttäytyä kun tapaa jonkun. Nyt käyn läpi samaa aina tarvittaessa. Hän on sääntöorientoitunut, joten noudattaa sääntöjä aina PAITSI viime vuonna kun koulussa ilmeni poissaoloja niin ehdotin, että olisin koulussa läsnä ja varmistaisin että osallistuu opetukseen. Opettajat vastusti tätä ja mielummin antoivat kotiin tehtäviä. Koen, että hänen tulee saada sosiaalisia kontakteja koska se on ainoa tapa oppia.
Ap
Ja meidän muiden lasten pitää ryhtyä hänelle apupyöräksi? Oman koulunkäynnin kustannuksella?
Vierailija kirjoitti:
Poikasi on varttumassa mieheksi. Voi kun naiset jo viimein ymmärtäisivät sen, että keskimäärin miehet eivät ole niin tunteellisia kuin naiset. Poikien sisällä ei asu mikään tunteista puhuva herkkä tyttö, mikä pitää kaivamalla kaivaa esiin.
Ai ei asu tyttö? V*tustako sinä tuonkin taas muka tiedät?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syitä voi olla useita. Autistisuus tai joku muu mielenterveys syy, ehkä jopa adhd yms voi vaikuttaa. Traumat. Myös oma syntisyys tai pahuus voi vaikuttaa ettei tunteita aina ole tai että tunne-elämä on huono. Vaikka jotkut ei haluaisi tätä myöntää ja uskoa, mutta kyllä ainakin itse olen huomannut että joillain paatuneilla rikollisillakin voi olla hyvin puutteellinen tunne-elämä. Itsetyydytys yms voi vaikuttaa, vaikka sitäkään ei moni haluaisi myöntää.
Vaikka jotkut ei haluaisi tätä myöntää ja uskoa, mutta kyllä ainakin itse olen huomannut että joillain paatuneilla rikollisillakin voi olla hyvin puutteellinen tunne-elämä.
Oikeesti? En olisi uskonut, mutta pakko kai se on kun sinä kerran niin sanot.
Tavallinen ihminenkin voi olla arvoiltaan ja ajatusmaailmaltaan verrattavissa paatuneeseen rikolliseen, joten tunne-elämä voi silloinkin olla puutteellinen. Eikä aina välttämättä edes vaadita suurtakaan rikollisuutta. Pelkkä liikennesääntöjen laiminlyönti tai päihteidenkäyttö voi aiheuttaa joillekin ongelmia. Tai kuten edellä mainittiin niin myös huono seksuaalisuus.
Vierailija kirjoitti:
Se että isoisä on hoitanut poikaa ei vielä takaa sitä että olisivat olleet erityisen läheisiä. Musta toi on ihan normaali ja terve tapa suhtautua vanhan ihmisen kuolemaan.
Sä tiedät jo että poika on autisti. Ei tässä ole mitään ihmeellistä. En itse vaatimalla vaatisi tunnereaktioita. Kunhan opettaa pojalle miten toimitaan eri tilanteissa ja mikä on oikein ja väärin.
Se että joudut valmistelemaan lapsen aikuisuuteen oli joka tapauksessa diili kun hankit lapsen. Ei kellekään voi taata millainen lapsi tulee.
Trumpin hallinto on nyt tehnyt puoskaritutkimuksia, joiden mukaan autismi voisi johtua siitä, että äiti käyttää raskauden aikana särkylääkkeitä. Jos näin todella olisi, odottaville äideille pitäisi määrätä ekstra-annokset Buranaa. Autistit ovat nimittäin erittäin tärkeitä, koska evoluutio ei koske pelkästään yksilöitä, se koskee myös ryhmiä.
Kännykkä tai tietsikka jota nyt tuijotat, on autistien keksimä, kuten oikeastaan kaikki muukin siinä tilassa, jossa juuri nyt olet. Viemärit, sähköjohdot, kahvinkeittimet ja kaikki, mikä on vaatinut keskittymistä vain yhteen asiaan. Se, että autistien erityiskiinnostus on jotain hassua, jolle hyväntahtoisesti naureskellaan, on typerää enemmistön diktatuuria.
Säälin neurotyypillisiä, jotka eivät syvenny mihinkään, vaan länkyttävät loputtomasti säästä, lastensa tanssiesityksistä ja golf-tuloksistaan. Ei, vaan kyllä heitäkin tarvitaan. Yhteisö, jossa olisi pelkästään autisteja olisi kamala, mutta maailma pysähtyisi, jos ominaisuutta alettaisiin jotenkin lääkitä pois.
Pojallasi kävi tuuri, ei kiinnosta naaraiden kouhotukset.
Ei sillä ole väliä, jos osaa käyttäytyä yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Jos on lukupäätä ja sorminäppäryyttä voi tulla vaikka traumakirurgi, juristi tai lääkäri. On ammatteja, joissa tunteettomuudesta on etua. Ongelmia voi tulla lähinnä läheisissä ihmissuhteissa, jos ei osaa ottaa toisia huomioon, mutta sitäkin voi opetella.