Lue keskustelun säännöt.
Anoppi halusi että lapsenlapsen synttärit juhlitaan siellä
12.08.2026 |
Suostuimme, koska anoppi sanoi että hänelle olisi niin tärkeää päästä järjestämään syntymäpäivää. Ulkopuolisia vieraita ei tullut.
Lapsella oli yksi toive synttäreitä varten: hän halusi toivomaansa tietynlaiseen kakkuun lempisuklaataan (keskihintainen merkki). Kakku oli tarkoitus tehdä lapsen kanssa yhdessä ja lupasimme että voisimme tuoda raaka-aineet mukanamme. Anoppi kuitenkin ilmoitti ettei ole tarvetta, hän on parhaillaan kaupassa ja on tarvittavat raaka-aineet jo ehtinyt kerätä.
Miten sitten kävi? Anoppi oli lapsen toivoman suklaan sijasta ostanut halvinta mahdollista suklaata. Kakku ei sitten maistunut yhtään siltä mitä lapsi oli toivonut. Anoppi oli kuitenkin kovin tyytyväinen, että sai tässäkin asiassa säästettyä euron tai kaksi.
Tiesin että anoppi on säästäväinen, mutta yleensä lastenlasten kohdalla ei ole tällaiseen kaikesta pihistelyyn lähdetty. Mies pahoitti asiasta mielensä, kun hänelle tulivat lapsuusmuistot mieleen.
Mielestäni ei ole kohtuullista, että lapselta kysellään ensin toiveet kakkua varten ja sitten ne totaalisesti jätetään huomiotta, kun jokin muu suklaa onkin hiukan halvempi.
Mikäli anoppi on tiukilla, olisimme mielellämme tuoneet raaka-aineet mukanamme, jotta lapsi varmasti saa toivomansa kakun, kun se ei mikään ökykallis itsetehtynä olisi ollut vaikka siihen olisi käyttänyt lapsen lenpisuklaata.
Toki tästä otetaan nyt opiksi ja jos anopin kanssa vielä joskus yhdessä leivotaan, tuomme raaka-aineet / valmiit leivonnaiset sinne mukanamme.
Mitä sinä tästä ajattelet? Saako toimia niin, että ensin kysyy toiveita ja sitten alkaa pihistellä sen sijaan, että sanoisi suoran ettei toiveen toteuttaminen onnistu. Silloin olisimme voineet tehdä kakun joko itse tai ostaa jostain valmiina.
Kommentit (423)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen olisi jo korkea aika oppia, että kakkujen maut vaihtelevat leipojan mukaan. Syntymäpäivillä otetaan muutakin kuin makeaa, vaikka niitä raikkaita voileipiä. Kyllä on perheessä pienet ongelmat, jos täytyy tällaisesta somessa ulista. Mitenkähän lapsiparka oikein pettymyksestään selviää. Itkuntuhruisin silmin?
Lapsi varmaan oppii tästä sen, että valehdella saa, jos sen kokee itseä hyödyttävän. Kiitos mummo moraalisena esimerkkinä toimimisesta!
Jep. Valehtelu on ok, jos säästää euron!
Ajatelkaapa, minkä kohtauksen tämä äiti on nostanut. Syyttää mummoa saituudesta ja valehtelusta, huutaa ja mesoaa vielä vauvapalstalla, kun voisi vain kuitata kaiken nauramalla ja leipoa uuden kakun. Miesparka.
En tiedä oletko huomannut, mutta monille lapsille nimenomaan se syntymäpäivä on erityisen tärkeä päivä. Sen juhlistaminen on eri asia kuin kakun syöminen vain jonakin satunnaisena päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa perussuklaissa ei varmaan isoja makueroja ole millä sen paistetun kakun kuorruttaa. Se kuorrutus jo on niin pieni osa kakun mausta. Jos lapsi ei saa ensin kuoria kakun suuhunsa.
Eli sinulle voi tuoda ravintolassa ihan mitä vain eteen tilaamasi ruoan sijasta perusteluna että nälkä lähtee tällakin?
Mummola ei ole tilausravintola.
Kyllä, olen hyvän kotikasvatuksen takia kaikkiruokainen ja hyvien geenien takia ei syömisrajotteita.
Eli maksat ravintolassa iloisena lehtipihvin hinnan nuudelikeitosta ja kiittelet tarjoilijaa? Kiva että jotkut ovat joustavia.
Saisinpa ilmaiseksi kylässä mitä ruokaa tahansa tai minkälaisen kakun tahansa en päivää käyttäisi asiasta motkottamiseen. Se kotikasvatus.
Luulin teidän olleen mummolassa eikä jonkun pitopalvelun tiloissa?
Eli valehdella saa, jos sen avulla säästää hiukan rahaa? Ymmärsinkö oikein?
Onks sulla joku jumittumisvaiva olemassa diagnoosina? Asioitten suhteellisuustajun suhteen?
Miksi valehdella? Normaali aikuinen ostaisi kaupasta mitä on toivottu eikä lähtisi säätämään omiaan. Näin ei tulisi turhia konflikteja.
Paitsi tietysti on jos on aina mielestään oikeassa ja tietää syntymäpäiväsankaria paremmin miten hänen juhlapäivänään kannattaa herkutella. Mutta ei kai lapsen isovanhempi nyt niin narsistinen voisi olla, eihän?
Normaali lapsi sanoisi suklaa, eikä alkaisi mitään merkkiä mainita. Jos mainitsisikin, niin menis multa ainakin ihan ohi. Huvittaisi korkeintaan. Pitäisin lapsen höpötyksenä. Muistaisin, että suklaakuorrutus, tms. En mitään, ett niin oliko se fazerin sininen vai punainen?
Otatteko muutenkin kirjaimellisesti kaikki mitä lapsi sanoo? 🤣 Tai rakennatteko pikkulapsen maun mukaan synttäritarjottavat? On ihmiset sekaisin.
Ehkä joku yläkoululainen on jo vähän vakavemmin otettava. Mun lapsen ylppärijuhliin käytiin keskustelua, että tuleeko kakkuun suklaata vai ei. Kyse on aikuisesta, eikä hänkään olisi niin rasittava, että alkaisi vaatia jotain tiettyä merkkiä.
Jos lapsi haluaa vaikka Fazerinaa tai Pätkistä kakkuun, ja suklaa korvataan jollain xtra-maitosuklaalla, niin eihän se lopputulos ole laisinkaan samanlainen.
Ihmeen moni tuntuu olevan täysin makuaistiton tässä ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Monelta menee tässä täysin ohi pointti. Ongelma ei ole tuo suklaa. Ongelma on se, että anoppi ilmoittautui tekemään kakun, lupasi tehdä kakun lapsen toiveiden mukaisesti, valehteli vielä sujuvasti ostaneensa oikeaa suklaata. Teki kyllä kakun, mutta valehteli suklaan hankinnasta eikä tehnyt toiveen mukaista kakkua. Valehteli ja petti odotuksen. Se tässä se suurempi ongelma on. Parin euron säästö oli tärkeämpää kuin ilahduttaa lasta.
Jotkut ihmiset ovat tuollaisia, eivät osaa ajatella muuta kuin itseään. Toisten mieltymykset voi sivuuttaa, nehän ovat pikkujuttuja. Sen sijaan heidän omat mieltymyksensä ovat yllättävän isoja juttuja, joiden sivuuttamisesta nousee kyllä meteli. Sekä heidän omat juttunsa että kaikkien muiden jutut pitäisi aina tehdä juuri heidän tavallaan.
Minun äitini aina tolkutti meille lapsille, ettei mikään ruoka ole pahaa ja meidän pitäisi oppia yhtä kaikkiruokaisiksi kuin hän, mutta kun sitten kasvoimme ruoanlaittoikäisiksi, meille selvisi, että hänen näkemyksensä ruoasta on aika suppea, esimerkiksi tietyllä tavalla maustetut ruoat eivät oikeastaan olekaan ruokaa eikä niitä saanut meillä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa perussuklaissa ei varmaan isoja makueroja ole millä sen paistetun kakun kuorruttaa. Se kuorrutus jo on niin pieni osa kakun mausta. Jos lapsi ei saa ensin kuoria kakun suuhunsa.
Eli sinulle voi tuoda ravintolassa ihan mitä vain eteen tilaamasi ruoan sijasta perusteluna että nälkä lähtee tällakin?
Mummola ei ole tilausravintola.
Kyllä, olen hyvän kotikasvatuksen takia kaikkiruokainen ja hyvien geenien takia ei syömisrajotteita.
Eli maksat ravintolassa iloisena lehtipihvin hinnan nuudelikeitosta ja kiittelet tarjoilijaa? Kiva että jotkut ovat joustavia.
Saisinpa ilmaiseksi kylässä mitä ruokaa tahansa tai minkälaisen kakun tahansa en päivää käyttäisi asiasta motkottamiseen. Se kotikasvatus.
Luulin teidän olleen mummolassa eikä jonkun pitopalvelun tiloissa?
Eli valehdella saa, jos sen avulla säästää hiukan rahaa? Ymmärsinkö oikein?
Onks sulla joku jumittumisvaiva olemassa diagnoosina? Asioitten suhteellisuustajun suhteen?
Miksi valehdella? Normaali aikuinen ostaisi kaupasta mitä on toivottu eikä lähtisi säätämään omiaan. Näin ei tulisi turhia konflikteja.
Paitsi tietysti on jos on aina mielestään oikeassa ja tietää syntymäpäiväsankaria paremmin miten hänen juhlapäivänään kannattaa herkutella. Mutta ei kai lapsen isovanhempi nyt niin narsistinen voisi olla, eihän?
Normaali lapsi sanoisi suklaa, eikä alkaisi mitään merkkiä mainita. Jos mainitsisikin, niin menis multa ainakin ihan ohi. Huvittaisi korkeintaan. Pitäisin lapsen höpötyksenä. Muistaisin, että suklaakuorrutus, tms. En mitään, ett niin oliko se fazerin sininen vai punainen?
Otatteko muutenkin kirjaimellisesti kaikki mitä lapsi sanoo? 🤣 Tai rakennatteko pikkulapsen maun mukaan synttäritarjottavat? On ihmiset sekaisin.
Ehkä joku yläkoululainen on jo vähän vakavemmin otettava. Mun lapsen ylppärijuhliin käytiin keskustelua, että tuleeko kakkuun suklaata vai ei. Kyse on aikuisesta, eikä hänkään olisi niin rasittava, että alkaisi vaatia jotain tiettyä merkkiä.
Jos lapsi haluaa vaikka Fazerinaa tai Pätkistä kakkuun, ja suklaa korvataan jollain xtra-maitosuklaalla, niin eihän se lopputulos ole laisinkaan samanlainen.
Ihmeen moni tuntuu olevan täysin makuaistiton tässä ketjussa.
Samaa hämmästelen. Ehkä se selittää ylipainon. Ruoka ei maistu eikä ilmeisesti tunnu oikein miltään, joten sitä tankataan mekaanisesti aivan liikaa.
Tätäkin ketjua lukiessa ei yhtään ihmetytä miksi huostaanottoja ja sekaisin olevia lapsia on niin paljon. Kun suklaan merkistä mammeli saa tällaisen itkupotkuraivarin aikaiseksi, voi vaan kuvitella millaista kotielämä noin muutenkin on 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätäkin ketjua lukiessa ei yhtään ihmetytä miksi huostaanottoja ja sekaisin olevia lapsia on niin paljon. Kun suklaan merkistä mammeli saa tällaisen itkupotkuraivarin aikaiseksi, voi vaan kuvitella millaista kotielämä noin muutenkin on 😂
En ole tajunnut, että monesta on ok valehdella ja huijata. Ehkä se on sitten sitä parempaa perhe-elämää, johon moni on joutunut tottumaan lapsesta asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen olisi jo korkea aika oppia, että kakkujen maut vaihtelevat leipojan mukaan. Syntymäpäivillä otetaan muutakin kuin makeaa, vaikka niitä raikkaita voileipiä. Kyllä on perheessä pienet ongelmat, jos täytyy tällaisesta somessa ulista. Mitenkähän lapsiparka oikein pettymyksestään selviää. Itkuntuhruisin silmin?
Lapsi varmaan oppii tästä sen, että valehdella saa, jos sen kokee itseä hyödyttävän. Kiitos mummo moraalisena esimerkkinä toimimisesta!
Jep. Valehtelu on ok, jos säästää euron!
Ajatelkaapa, minkä kohtauksen tämä äiti on nostanut. Syyttää mummoa saituudesta ja valehtelusta, huutaa ja mesoaa vielä vauvapalstalla, kun voisi vain kuitata kaiken nauramalla ja leipoa uuden kakun. Miesparka.
En tiedä oletko huomannut, mutta monille lapsille nimenomaan se syntymäpäivä on erityisen tärkeä päivä. Sen juhlistaminen on eri asia kuin kakun syöminen vain jonakin satunnaisena päivänä.
Pientä narsistia kasvatat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanko mummot opiksi, ei leivota, ei järjestetä, ei osteta, eikä hoideta.
Tai sitten voisi vain kuunnella lasta ja tämän vanhempia, kun kyse ei ole mistään kohtuuttomuuksista. Puoli ketjua on täällä huutanut, että suklaan merkki on ihan mitätön pikkuasia, joten lapsen toiveen huomioon ottamisen tuossa mitättömässä pikkuasiassa ei kuvittelisi olevan liikaa vaadittu.
Sä et vain tajunnut, että aloittaja on trolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen olisi jo korkea aika oppia, että kakkujen maut vaihtelevat leipojan mukaan. Syntymäpäivillä otetaan muutakin kuin makeaa, vaikka niitä raikkaita voileipiä. Kyllä on perheessä pienet ongelmat, jos täytyy tällaisesta somessa ulista. Mitenkähän lapsiparka oikein pettymyksestään selviää. Itkuntuhruisin silmin?
Lapsi varmaan oppii tästä sen, että valehdella saa, jos sen kokee itseä hyödyttävän. Kiitos mummo moraalisena esimerkkinä toimimisesta!
Jep. Valehtelu on ok, jos säästää euron!
Ajatelkaapa, minkä kohtauksen tämä äiti on nostanut. Syyttää mummoa saituudesta ja valehtelusta, huutaa ja mesoaa vielä vauvapalstalla, kun voisi vain kuitata kaiken nauramalla ja leipoa uuden kakun. Miesparka.
En tiedä oletko huomannut, mutta monille lapsille nimenomaan se syntymäpäivä on erityisen tärkeä päivä. Sen juhlistaminen on eri asia kuin kakun syöminen vain jonakin satunnaisena päivänä.
Pientä narsistia kasvatat?
Sinäkö luulet että lapsesta kasvaa narsisti sen takia, että hän sai syntymäpäivänä itselleen mieluista kakkua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaanko mummot opiksi, ei leivota, ei järjestetä, ei osteta, eikä hoideta.
Tai sitten voisi vain kuunnella lasta ja tämän vanhempia, kun kyse ei ole mistään kohtuuttomuuksista. Puoli ketjua on täällä huutanut, että suklaan merkki on ihan mitätön pikkuasia, joten lapsen toiveen huomioon ottamisen tuossa mitättömässä pikkuasiassa ei kuvittelisi olevan liikaa vaadittu.
Sä et vain tajunnut, että aloittaja on trolli.
Kannattaisi oikeasti hakea apua jos näkee trolleja siellä täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi vaikuttaa aika hallitsevalta persoonalta. Seuraavalla kerralla järjestätte lapsen synttärit kotona ja teette lapsen haluaman kakun. Toki on hyvä oppia että aina ei saa mitä haluaa, mutta sitä voi opiskella arjessa, synttärit ovat vain kerran vuodessa.
NO kuka kieltää perhettä tekemästä lapselle juuri sellaisen kakun vaikka heti seuraavana päivänä, kun mummon järjestämät pippalot on ohi.
Turha tuossa on uhriutua, varsinkaan, kun tämäkin tarina taitaa olla keksitty :D
Meillä ei yleensä rajoiteta makean syömistä, mutta eivät lapset silti toivo kakkua monena päivänä putkeen. Syntymäpäivä on aina syntymäpäivä.
Ilmeisesti tämä äityli ei osaa itse lainkaan leipoa ja siksi anoppi tarjoutui auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi vaikuttaa aika hallitsevalta persoonalta. Seuraavalla kerralla järjestätte lapsen synttärit kotona ja teette lapsen haluaman kakun. Toki on hyvä oppia että aina ei saa mitä haluaa, mutta sitä voi opiskella arjessa, synttärit ovat vain kerran vuodessa.
NO kuka kieltää perhettä tekemästä lapselle juuri sellaisen kakun vaikka heti seuraavana päivänä, kun mummon järjestämät pippalot on ohi.
Turha tuossa on uhriutua, varsinkaan, kun tämäkin tarina taitaa olla keksitty :D
Meillä ei yleensä rajoiteta makean syömistä, mutta eivät lapset silti toivo kakkua monena päivänä putkeen. Syntymäpäivä on aina syntymäpäivä.
Ilmeisesti tämä äityli ei osaa itse lainkaan leipoa ja siksi anoppi tarjoutui auttamaan.
Miten se selittää valehtelun? Aloittaja tarjoutui ostamaan kakun raaka-aineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen olisi jo korkea aika oppia, että kakkujen maut vaihtelevat leipojan mukaan. Syntymäpäivillä otetaan muutakin kuin makeaa, vaikka niitä raikkaita voileipiä. Kyllä on perheessä pienet ongelmat, jos täytyy tällaisesta somessa ulista. Mitenkähän lapsiparka oikein pettymyksestään selviää. Itkuntuhruisin silmin?
Lapsi varmaan oppii tästä sen, että valehdella saa, jos sen kokee itseä hyödyttävän. Kiitos mummo moraalisena esimerkkinä toimimisesta!
Jep. Valehtelu on ok, jos säästää euron!
Ajatelkaapa, minkä kohtauksen tämä äiti on nostanut. Syyttää mummoa saituudesta ja valehtelusta, huutaa ja mesoaa vielä vauvapalstalla, kun voisi vain kuitata kaiken nauramalla ja leipoa uuden kakun. Miesparka.
En tiedä oletko huomannut, mutta monille lapsille nimenomaan se syntymäpäivä on erityisen tärkeä päivä. Sen juhlistaminen on eri asia kuin kakun syöminen vain jonakin satunnaisena päivänä.
Pientä narsistia kasvatat?
Sinäkö luulet että lapsesta kasvaa narsisti sen takia, että hän sai syntymäpäivänä itselleen mieluista kakkua?
En siksi vaan sen vuoksi, että hänen äitinsä on sekaisin kuin seinäkello. Kyllä noin häiriintynyt ihminen pystyy tekemään myös lapsestaan persoonallisuushäiriöisen.
Usko, että aloittaja tulee joskus elämässään kokemaan myös oikeita ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
On taas ongelmat jollakin =)
Ole hyvä, saithan nyt tilaisuuden päivitellä ja kokea itsesi paremmaksi ihmiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi vaikuttaa aika hallitsevalta persoonalta. Seuraavalla kerralla järjestätte lapsen synttärit kotona ja teette lapsen haluaman kakun. Toki on hyvä oppia että aina ei saa mitä haluaa, mutta sitä voi opiskella arjessa, synttärit ovat vain kerran vuodessa.
NO kuka kieltää perhettä tekemästä lapselle juuri sellaisen kakun vaikka heti seuraavana päivänä, kun mummon järjestämät pippalot on ohi.
Turha tuossa on uhriutua, varsinkaan, kun tämäkin tarina taitaa olla keksitty :D
Meillä ei yleensä rajoiteta makean syömistä, mutta eivät lapset silti toivo kakkua monena päivänä putkeen. Syntymäpäivä on aina syntymäpäivä.
Ilmeisesti tämä äityli ei osaa itse lainkaan leipoa ja siksi anoppi tarjoutui auttamaan.
Miten se selittää valehtelun? Aloittaja tarjoutui ostamaan kakun raaka-aineet.
Oletko autistinen jankkaaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen olisi jo korkea aika oppia, että kakkujen maut vaihtelevat leipojan mukaan. Syntymäpäivillä otetaan muutakin kuin makeaa, vaikka niitä raikkaita voileipiä. Kyllä on perheessä pienet ongelmat, jos täytyy tällaisesta somessa ulista. Mitenkähän lapsiparka oikein pettymyksestään selviää. Itkuntuhruisin silmin?
Lapsi varmaan oppii tästä sen, että valehdella saa, jos sen kokee itseä hyödyttävän. Kiitos mummo moraalisena esimerkkinä toimimisesta!
Jep. Valehtelu on ok, jos säästää euron!
Ajatelkaapa, minkä kohtauksen tämä äiti on nostanut. Syyttää mummoa saituudesta ja valehtelusta, huutaa ja mesoaa vielä vauvapalstalla, kun voisi vain kuitata kaiken nauramalla ja leipoa uuden kakun. Miesparka.
En tiedä oletko huomannut, mutta monille lapsille nimenomaan se syntymäpäivä on erityisen tärkeä päivä. Sen juhlistaminen on eri asia kuin kakun syöminen vain jonakin satunnaisena päivänä.
Pientä narsistia kasvatat?
Sinäkö luulet että lapsesta kasvaa narsisti sen takia, että hän sai syntymäpäivänä itselleen mieluista kakkua?
En siksi vaan sen vuoksi, että hänen äitinsä on sekaisin kuin seinäkello. Kyllä noin häiriintynyt ihminen pystyy tekemään myös lapsestaan persoonallisuushäiriöisen.
Ainakaan en koe tarvetta valehdella lapsille, jotta pääsisin tekemään kaikessa oman mieleni mukaan. Se ilmeisesti kuuluu siihen kunnolliseen vanhemmuuteen ja isovanhemmuuteen.
On se ihmeellistä kuinka kusipäisiä jotkut isovanhemmat ovat. On tärkeämpää näyttää lapsenlapselle syntymäpäivänä että mummo määrää miten asiat hoidetaan kuin ilahduttaa lasta. Jopa valehdellaan, että päästäisiin antamaan se näpäytys.