Lue keskustelun säännöt.
Keskustelu yksinäisyydestä tympäännyttää
10.08.2026 |
Kirjoitan tiiviisti:
Mua kismittää se miten päiväkausilehdissä ja nähtävästi myös some-puolella yksinäisyydestä puhutaan. Jos sitä kokee, niin ymmärrettävästi se on vakava asia ja vaatii ihan yleisön huomiota, mutta valitettavan usein sitä vakavempaa puolta ei käsitellä. Meillä on Suomessa todella paljon ihmisiä, jotka kokee tai ei koe yksinäisyyttä, mutta ovat todella pienien tai olemattomien sosiaalisien verkostojen piirissä. Eli ovat siis oikeasti yksinäisiä. Näillä ihmisillä elämä on aidosti selviämistä ja he kantavat monia riskitekijöitä ihan vaan sillä että heillä ei ole ketään vaikka hädän sattuessa, jolta hakea tukea, turvaa tai äkillistä apua.
Itse olen tehnyt töitä muistiongelmaisten ja siinä terminaalissa dementian piirissä, missä valitettavasti ihmiset ovat hitaasti menehtymässä. Vanhustenhuollossa työntekijöiden määrä on valitettavan pieni ja virikkeellisyyttä ei valitettavasti voi järkevästi hoitaa. Tälläinen ihminen joka vaikka tulee osastolle tilan rappetumisen takia ja joutuu yhtäkkiä sen totaalisen yksinäisyyden kanssa tekemisiin menettää myös nopeasti sen viimeisen sosiaalisen pilkkeen, koska paniikki on totaalinen. Viittaan tässä nyt vaan siihen, että sosiaalisina olentoina meilläkin alkaa rappeutumaan kanssakäyminen jos sitä ei ole ollenkaan. Puhuminen vaikeutuu, ilmehtiminen laimehtuu, seurassa jaksaminen pienentyy ja itsetunto katoaa. Ihminen joka kärsii yksinäisyydestä ja ei voi sille mitään on hyvin samanlaisessa paniikin piirissä kuin vaikka vanhus joka joutuu sänkynsä vangiksi.
Puhumattakaan sitten vaikka neuroepätyypillisten ahdingosta, joilla se ystävystyminen on ollut vaikeaa ihan lapsuudesta saakka ja kun he poistuvat vaikka koulun piiristä tai joutuvat tekemään töitä yksin tai ovat työttömänä, niin heille se yksinäisyys on totaalista. Meillä on ollut paljon juttuja nyt lehdissä, missä ihan ymmärrettävsti aikuiset jakaa pienen sosiaalisen verkoston tuomaa yksinäisyyden tunnettaan, vaikka heillä on kavereita tai kumppaneita. Tämä ennemmin viestii vaan sen sosiaalisuuden kriisia ja laadullista vajetta. Tämä on vielä korjattavissa ja vaatii lähinnä niiden verkostojen uudelleen kuroumaa. Mutta täällä Suomessa on kasvava joukko ihmisiä jotka EIVÄT kykyne tai voi muodostaa enää sitä turvaa toisista. Miksi niistä ei puhuta posiitiviseen sävyyn tai ymmärrettävästi. Ovatko he oikeasti tämän maailman spitaalisia?
Kommentit (33)
Joo, tosi tiiviisti kirjoitit. En viitsinyt lukea edes kahta riviä tuosta hehtaarialoituksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli itsensä yksinäiseksi tunteva ei saa puhua yksinäisyydestään, koska joku jossain on vielä yksinäisempi?
Kiinnostaisi tietää minkälainen olisi ollut sun epätiivis kirjoitus, jos tämä oli olevinaan joku tiivistelmä :D
Minä ihmettelen samaa. Siis ne jotka on laitoksissa erikseen, mutta että ihan seminormaalit ihmiset ei muka löydä ystäviä halutessaan. Miten ne sosiaaliset taidot, ellei kukaan koskaan tykkää? Niitä voi opetella, esimerkiksi oppia kuuntelemaan. Ja sitten niitä ihmisiä tuppaa ovista ja ikkunoista.
Hyvästä asiasta kirjoitit, mutta puolessa välissä alkoivat silmät harhailemaan, että jos pikkasen saisit vielä kirjoitustasi tiivistettyä niin olisi hyvä.
Koska en loppuvaiheessa enää muistanut edes kirjoituksen sisältöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen samaa. Siis ne jotka on laitoksissa erikseen, mutta että ihan seminormaalit ihmiset ei muka löydä ystäviä halutessaan. Miten ne sosiaaliset taidot, ellei kukaan koskaan tykkää? Niitä voi opetella, esimerkiksi oppia kuuntelemaan. Ja sitten niitä ihmisiä tuppaa ovista ja ikkunoista.
Jos on totaalipassiivinen niin ei tietenkään mitään tapahdu. Suomi on täynnä yksinäisiä ihmisiä pokattavaksi ystäviksi, monesti nämä yksinäiset eivät tee mitään saadakseen ihmisiä elämäänsä.
Mä tiedän että täällä Vauvassa on tuo tunteeton ilkkuminen ihan normaalia, mutta mikä ihmeen hirviö voi olla noin julma kärsiviä ihmisiä kohtaan. Tämä on ihan oikea asia, joka on syvenemässä sellaisiin pisteisiin, missä yhteiskunnan kanto on tulemassa vastaan. Puhumattakaan nyt ihan inhimillisestä kriisistä. Haloo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän että täällä Vauvassa on tuo tunteeton ilkkuminen ihan normaalia, mutta mikä ihmeen hirviö voi olla noin julma kärsiviä ihmisiä kohtaan. Tämä on ihan oikea asia, joka on syvenemässä sellaisiin pisteisiin, missä yhteiskunnan kanto on tulemassa vastaan. Puhumattakaan nyt ihan inhimillisestä kriisistä. Haloo!
Itsehän sen kärsimyksensä aiheuttaa. Koska ihmissuhdetaidot on opeteltavissa, jos asia on itselle niin tärkeä niin eikö kannattaisi opetella. Ellei viitsi opetella ja haluaa jatkaa kärsimistä, niin ihan on oma ratkaisunsa.
Markkinaterminologiaa lainatakseni kysyntä ja tarjonta ei kohtaa. Suomessa ainoita paikkoja löytää sosiaalisia suhteita ovat käytännössä baarit, työpaikka, koulu, harrastukset, Internet/deittisovellukset ja seurakunta.
- Netissä menestyy lähinnä pinnallisilla arvoilla ja tätä tukee lukuisat tutkimuksetkin.
- Baareista löytää lähinnä niin ikään pinnallisempaa seuraa ja lähinnä sellaisia kevyitä yhden illan juttuja. Valtaosin myös puhdasta tuuripeliä.
- Työpaikka, koulu ja harrastukset ovat 100% tuuripeliä. Varsinkin, jos ala ei satu olemaan automaattisesti sosiaalisia kontakteja sisältävä.
- Seurakunnassa menestyvät lähinnä uskovaiset - ja eri mieltä olevia katsastetaan niin liikkeiden sisällä kuin niiden ulkopuolellakin. Suomeksi ei varteenotettava vaihtoehto ellet ole hihhuli.
Tämän porukan ulkopuolelta löytyy aivan helvetisti jengiä. Tähän yhtälöön lisää vielä sen, että naisia on alkanut näkyä ym. paikoissa paljon vähemmän kaiken maailman ahdistelevien rasvasillien vuoksi.
Vasta tämän jälkeen tulee sitten vielä se tavanomainen sosiaalinen ulottuvuus: Lyhyesti yhteensopivuus, paljonko löydätte yhteistä tekemistä/keskusteltavaa ja kuinka kauan jaksatte sen myötä nauttia toistenne seurasta? Keskiverto tuulipukukansalle melko helppoa, koska valtaosa ns. neurotyypillisestä harmaasta massasta on keskimäärin melko samanlaisia keskenään, niin ulkoisesti kuin sisältäkin, mutta tuosta porukasta eroavalle not so much.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tekoälyn kehittymisen myötä nämä ihmiset saavat juttukavereita niin helpottaa.
Tämähän se. Jotkut ovat niin sosiaalisesti taidottomia, passiivisia ja negatiivista energiaa levittäviä että ei heidän seuraa jaksa edes toiset yksinäiset ihmiset. Tekoäly jaksaa pitää näille seuraa vaikka jokapäivä.
Huomaan että tuollainen negatiivisista energioista ja tekoälyistä puhuminen vaan paljastaa kuinka ulalla ihmisenä olet. Miten puhut toisista ihmisistä kertoo vaan kuinka sinun kaveripiirisi on muodostunut ja vaikutat kylmältä ja pahalta ihmiseltä, joka ei osaa ollenkaan ymmärtää toisia ihmisiä. Ellei ne nähtävästi ole niitä niin sanottuja ystäviäsi.
Toivon syvästi, että purat vain pahoinvointiasi ja olet yksi ja sama kommentoija, mutta jos teitä samanmielisiä on siellä enemmänkin, niin en yhtään ihmettele miksi täällä Suomessa on asiat niin huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä oikein kouluesimerkki yksinäisestä: negatiivinen, syyttelevä, ottaa itseensä kirjoituksen joka on ihan yleisellä tasolla, koska koko maailma pyörii juuri hänen ympärillään. Itsessään ei näe mitään ongelmaa, se on aina muissa.
Tuo on varma resepti sille, että saa jatkossakin kaveerata tekoälyn kanssa. No oma valinta, mikäpä siinä.
Vierailija kirjoitti:
Huomaan että tuollainen negatiivisista energioista ja tekoälyistä puhuminen vaan paljastaa kuinka ulalla ihmisenä olet. Miten puhut toisista ihmisistä kertoo vaan kuinka sinun kaveripiirisi on muodostunut ja vaikutat kylmältä ja pahalta ihmiseltä, joka ei osaa ollenkaan ymmärtää toisia ihmisiä. Ellei ne nähtävästi ole niitä niin sanottuja ystäviäsi.
Toivon syvästi, että purat vain pahoinvointiasi ja olet yksi ja sama kommentoija, mutta jos teitä samanmielisiä on siellä enemmänkin, niin en yhtään ihmettele miksi täällä Suomessa on asiat niin huonosti.
Vaikutat aika katkeralta, onko syynä yksinäinen elämä?
Tekoälystä on jo tällä hetkellä paljon apua yksinäisille ihmisille. Ei kannata ottaa sitä niin negatiivisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen samaa. Siis ne jotka on laitoksissa erikseen, mutta että ihan seminormaalit ihmiset ei muka löydä ystäviä halutessaan. Miten ne sosiaaliset taidot, ellei kukaan koskaan tykkää? Niitä voi opetella, esimerkiksi oppia kuuntelemaan. Ja sitten niitä ihmisiä tuppaa ovista ja ikkunoista.
Facesta voi vähitellen löytää jotain samanhenkistä porukkaa. Kaikkeen vaaditaan vaan oma halu ja sitkeys, myös sen hyväksyntä että tutustuminen voi olla hidasta. Mutta jos olet itse mukava ja aito niin löytyy vastakaikua.
Tajuan kyllä mitä aloittaja tarkoittaa: ihmisiä joiden on jo vaikea nähdä vaivaa seuraa löytääkseen. Ja onhan tuo traagista jos se yllättää vanhoilla päivillä äkillisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaan että tuollainen negatiivisista energioista ja tekoälyistä puhuminen vaan paljastaa kuinka ulalla ihmisenä olet. Miten puhut toisista ihmisistä kertoo vaan kuinka sinun kaveripiirisi on muodostunut ja vaikutat kylmältä ja pahalta ihmiseltä, joka ei osaa ollenkaan ymmärtää toisia ihmisiä. Ellei ne nähtävästi ole niitä niin sanottuja ystäviäsi.
Toivon syvästi, että purat vain pahoinvointiasi ja olet yksi ja sama kommentoija, mutta jos teitä samanmielisiä on siellä enemmänkin, niin en yhtään ihmettele miksi täällä Suomessa on asiat niin huonosti.
Vaikutat aika katkeralta, onko syynä yksinäinen elämä?
Tekoälystä on jo tällä hetkellä paljon apua yksinäisille ihmisille. Ei kannata ottaa sitä niin negatiivisesti.
Ei ne korvaa sitä että joku kahvittelee sun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekoälyn kehittymisen myötä nämä ihmiset saavat juttukavereita niin helpottaa.
Tämähän se. Jotkut ovat niin sosiaalisesti taidottomia, passiivisia ja negatiivista energiaa levittäviä että ei heidän seuraa jaksa edes toiset yksinäiset ihmiset. Tekoäly jaksaa pitää näille seuraa vaikka jokapäivä.
Ei kaikki ole tuollaisia. Ei kaikki yksinäisyys tarkoita että se ihminen on ilkeä. Voi olla ihan vaan ujo.
Muistisairas kokee yksinäisyyttä jo minuutin jälkeen, kun omainen tai muu seura on poistunut, koska ei muista mitään. Mutta harvalla on mahdollista olla muistisairaan vierellä 24/7
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekoälyn kehittymisen myötä nämä ihmiset saavat juttukavereita niin helpottaa.
Tämähän se. Jotkut ovat niin sosiaalisesti taidottomia, passiivisia ja negatiivista energiaa levittäviä että ei heidän seuraa jaksa edes toiset yksinäiset ihmiset. Tekoäly jaksaa pitää näille seuraa vaikka jokapäivä.
Ei kaikki ole tuollaisia. Ei kaikki yksinäisyys tarkoita että se ihminen on ilkeä. Voi olla ihan vaan ujo.
Ujollekaan harvoin kelpaa toinen ujo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekoälyn kehittymisen myötä nämä ihmiset saavat juttukavereita niin helpottaa.
Tämähän se. Jotkut ovat niin sosiaalisesti taidottomia, passiivisia ja negatiivista energiaa levittäviä että ei heidän seuraa jaksa edes toiset yksinäiset ihmiset. Tekoäly jaksaa pitää näille seuraa vaikka jokapäivä.
Ei kaikki ole tuollaisia. Ei kaikki yksinäisyys tarkoita että se ihminen on ilkeä. Voi olla ihan vaan ujo.
Ei toki, mutta ujokin oppii kyllä avaamaan suunsa, jos haluaa oppia. Harjoitusta se vaan vaatii, ihan sama kuten esiintymään julkisesti oppii kyllä kun vaan sitä sitkeästi tekee. Sitten alun jälkeenhän se ujous tapaa helpottaa, ainakin kaikki mun tuntemat ujot on ensi hetkistä päästyään ihan puheliaita.
Tekoälyn kehittymisen myötä nämä ihmiset saavat juttukavereita niin helpottaa.